Yhdistys

Vapaa Kielivalinta ry on yhden asian yhdistyksenä toimiva kansalaistoiminnan kanava, joka pyrkii edistämään suomalaisten monipuolista kielten osaamista ja valinnan vapautta, sekä herättämään aihepiiriä koskevaa reipasta, avointa ja moniarvoista keskustelua.

Yhdistyksen tarkoituksena on edistää suomenkielisissä oppilaitoksissa opiskeltavien kielten vapaata valintaa, ruotsin kielen saamista valinnaiseksi, toimia epätarkoituksenmukaisten kielitaitovaatimusten poistamiseksi julkisissa tehtävissä ja viroissa sekä edistää niiden kansalaisten yhteistoimintaa, joita tämä asia koskee.

Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys seuraa kyseisiä oikeuksia koskevaa kehitystä, tekee aloitteita, esityksiä ja antaa lausuntoja. Toimintansa tukemiseksi yhdistys voi ottaa vastaan lahjoituksia ja testamentteja, omistaa toimintaansa varten tarpeellista kiinteää omaisuutta sekä toimeenpanna asianomaisen luvan saatuaan arpajaisia ja rahankeräyksiä.

Yhdistys korostaa, että se suhtautuu kaikkiin kieliin ja kielten opiskeluun myönteisesti, että ruotsin kielen tarjonta kaikissa Suomen kouluissa on säilytettävä, ja että äidinkielenään ruotsia puhuvien palvelut ja oikeudet on turvattava kaksikielisillä alueilla.

Asiakirjat

Toimintasuunnitelma 2009

Tiivistelmä

Yhdistyksen tarkoituksena on edistää suomenkielisissä oppilaitoksissa eli peruskoulussa, ammatillisessa koulutuksessa ja korkeakouluissa opiskeltavien kielten vapaata valintaa, ruotsin kielen saamista valinnaiseksi, sekä toimia epätarkoituksenmukaisten kielitaitovaatimusten poistamiseksi julkisissa toimissa, tehtävissä ja viroissa sekä edistää näihin kysymyksiin liittyvää kansalaisten yhteistoimintaa.

Tulevana toimintavuotena yhdistys voimistaa edellä mainittuja kysymyksiä koskevaa keskustelua, aloitteellisuutta ja järjestäytymistä. Käytännössä viisi tärkeintä tehtäväämme ovat: 1) yhdistyksen jäsenmäärän kasvattaminen ja jäsentoiminnan kehittäminen, 2) yhdistyksen toiminnan tunnetuksi tekeminen, 3) kansalaiskeskustelun voimistaminen eri tavoin ja tätä kautta 4) vaikuttaminen kielipolitiikkaan eduskuntavaaleissa 2011, sekä 5) yhdistyksen hallituksen toiminnan ja sisäisen työnjaon kehittäminen. Tämä toimintasuunnitelma jakaantuu kahteen osaan. Toimintaympäristöämme ja toimintamme periaatteellisia lähtökohtia kuvataan toimintasuunnitelman osassa I ”Yleistä: mistä toiminnassamme on kyse?” Käytännön tehtäviä ja niiden toteutusta kuvataan tarkemmin toimintasuunnitelman osassa II ”Toiminta käytännössä”.

I YLEISTÄ: mistä toiminnassamme on kyse?

Vapaa kielivalinta ry:n säännöissä lausuttuna tarkoituksena on edistää suomenkielisissä oppilaitoksissa opiskeltavien kielten vapaata valintaa, ruotsin kielen saamista valinnaiseksi, toimia epätarkoituksenmukaisten kielitaitovaatimusten poistamiseksi julkisissa tehtävissä ja viroissa sekä edistää näihin kysymyksiin liittyvää kansalaisten yhteistoimintaa.

Käytännössä tämä tarkoittaa, että yhdistys esittää julkiseen keskusteluun seuraavia kielten opiskelua ja kielitaitovaatimuksia koskevia kysymyksiä:

• Eivätkö yksilöt pysty arvioimaan mitä kieliä tarvitsevat?

• Onko ruotsin osaamisen tarve sama koko maassa?

• Eikö englannin lisäksi yhä useamman olisi hyvä osata myös muita maailmankieliä?

• Rajoittavatko ruotsin kielen osaamista koskevat vaatimukset muihin kieliin ja kulttuureihin kohdistuvaa kiinnostusta?

• Miksi yksilöt eivät voisi itse määritellä omaa suomalaisuuttaan suhteessa suomen ja ruotsin kieliin?

• Eikö olisi parempi tukea ruotsin osaamista vapaaehtoisuuden pohjalta?

Yhdistys tukee niitä tahoja ja henkilöitä, jotka vakavasti pohtivat ja nostavat esille kieliolojamme koskevia kriittisiä kysymyksiä ja edistää näitä kysymyksiä koskevaa julkista keskustelua. Ymmärrämme että kansalaisten enemmistön näkökulmasta aiheelliset kysymykset eivät ole viattomia tai helppoja, vaan niillä on syvempi merkitys.

Mitä tämä tarkoittaa?

Ruotsin osaamista koskevan vallitsevan käsityksen takana on suomenkielisen ja ruotsinkielisen kansanosan keskinäisiä suhteita koskevat historialliset ja valtiolliset järjestelyt, jotka ovat saaneet ns. institutionaalisen painavuuden ja itsestäänselvyyden. Ennen toista maailmansotaa syntynyt järjestelmä koskee kansalaisten ja valtion suhteita kielen osalta. Järjestelmä ylläpitää itsestään selvänä käsitystä, jonka mukaan Suomen kansalaisten on osattava ruotsia. Ennen peruskoulua koulujärjestelmä pakotti konkreettisesti vain yhteiskunnan keski- ja ylemmät kerrokset opiskelemaan ruotsia, mutta käytännössä täyteen kansalaisuuteen kuului ruotsin osaaminen. Käsitys tilanteen luonnollisuudesta nojaa järjestelmäksi vakiinnutettuun poliittiseen ja sosiaaliseen sopimukseen. Korkeakoulututkinnon suorittaminen edellyttää ruotsin opintoja ja osaamista ja ruotsi on pakollinen oppiaine sekä peruskoulussa että ammatillisissa oppilaitoksissa. Näiden perinteiden ja käytäntöjen mukaisesti poliitikot ja puolueet ajattelevat, että nykyisen lainsäädännön vakiinnuttama tilanne on paras mahdollinen.

Ihmiset ovat kuitenkin alkaneet tunnistaa aikaisempaa herkemmin tilanteen nurinkurisuuden. Tämä johtuu globalisaatiosta, Euroopan integraation syventymisestä, kansallisvaltioiden heikentymisestä ja alueellisuuden merkityksen kasvusta, kansalaisten kansainväliset kontaktien lisääntymisestä, käytännöllisistä ja taloudellisista kielitaitotarpeista, sekä kielen merkityksen kasvusta kansalaisten identiteetin perustana ja eri kulttuureihin ja kieliin kohdistuvasta omaehtoisesta kiinnostuksesta. Kansainvälisyys ei sovi Suomen rajoittaviin kielisääntöihin, joita laadittaessa ei ole otettu huomioon suomenkielisten näkökulmaa ja etuja.

Vapaan kielivalinnan edistäminen ei ole mahdollista ilman yhteiskunnallisen, valtiollisiin säännöksiin ja arkisiin käsityksiin perustuvan järjestelmän purkamista. Velvoitetta korostavaa kielellistä järjestystä tulisi muuttaa oikeuksia korostavaksi. Tavoitteemme on kieliosaamisen lisääminen ja monipuolistaminen Suomessa. Meille luvataan, että kaksikielisyys on rikkaus. Järjestelmän pitää vastata tätä lupausta: pitää olla oikeus - ei velvollisuutta - ruotsin kieleen.

Jopa perustuslaeilla perusteltu järjestelmä ei lakkaa noin vain, jollakin julkisuustempauksella, hyvällä idealla tai esityksellä, vaan vaatii kansalaisten arkeen liittyvää pitkäjänteistä, monista osasista koostuvaa kyseenalaistamista. Järjestelmä voi muuttua monimuotoisen yhteiskunnallisen keskustelun ja aktiivisuuden tuloksena. Tätä aktiivisuutta esiintyy jo monella tavalla ja tasolla, alkaen kansalaisten ruohonjuuritason toiminnasta ja päätyen asiantuntijoiden kannanottoihin ja paikallispoliittisiin aloitteisiin. Esimerkkeinä voidaan mainita Tohmajärven kunnan esitys venäjän saamisesta ruotsin kanssa valinnaiseksi oppiaineeksi, Vuoksenniskan vanhempaintoimikunnan toiminta ruotsin saamiseksi valinnaiseksi oppiaineeksi, professori Arto Mustajoen esitys jonkin naapurikielemme opiskelusta pelkän ruotsin sijasta, Kielikoulutuspoliittisen toimikunnan esitys, jossa ruotsista tehtäisiin valinnainen oppiaine (vaihtoehto D), sekä viimeaikaiset puolueiden nuorisojärjestöjen ja Lukiolaisten liiton kannanotot ja aihepiiriä koskeva vilkas nettikeskustelu.

Kielipoliittiseen keskusteluun tulisi kuulua arvojen ja faktojen selventäminen, jotta valintoja arvojen välillä voitaisiin punnita. Ruotsin kielen osaamista ja siihen liittyviä positiivisia kulttuuriarvoja tulee punnita suomenkielisen yhteisön, yksilövapauden ja kansantaloudellisten, vieraiden kielten osaamista koskevien perusteiden kannalta. Huolimatta monien kansalaisten aloitteellisuudesta, kunnollista kansalaiskeskustelua ruotsin kielen asemasta ei kuitenkaan vielä ole. Varsin harvoin valtajulkisuudessa pohditaan asiallisesti ruotsin opiskelun saamista vapaaehtoiseksi.

Edellä kuvattu toimintaympäristö ehdollistaa toimintaamme. Yhdistys on pieni, mutta tärkeä järjestelmän kyseenalaistamisen ja murentamisen reaktiokiihdytin. Resurssiensa vähäisyyden vuoksi yhdistys ei voi tehdä kovin paljon, emmekä voi toimia kansalaisliikkeen puolesta. Emme korvaa kysymykseen liittyvää kansalaistoimintaa. Tuemme aloitteita ja liikkeitä, joissa ruotsin osaamisen velvoite asetetaan kyseenalaiseksi ja jotka näin edistävät kielivalintojen vapautta. Juuri nyt on keskeistä tehdä hyväksyttäväksi kansalaisten monipuolinen aloitteellisuus ja asiantilan kyseenalaistaminen. Kaikki esitykset, jotka asiallisesti puuttuvat ruotsin osaamiseen kansalaisvelvoitteena, ovat hyviä. Yhdistys tukee siis esityksiä, joissa muutetaan nyt vallitsevaa tilannetta, jossa ruotsin opiskelulle ei ole vaihtoehtoa. Periaatteellinen pitkän tähtäimen tavoitteemme on kuitenkin se, että kaikkien kansalaisille vieraiden kielten, ruotsi mukaan lukien, olisi oltava vapaaehtoisia kaikilla kouluasteilla siten, että ruotsin opiskelu ei olisi enää todistuksen tai tutkinnon saamisen ehto. Ruotsin osaamista ei myöskään tulisi vaatia julkisissa toimissa ja viroissa toimivilta, muuten kuin silloin kun ruotsin osaamisen tarve voidaan erikseen perustella.

II TOIMINTA KÄYTÄNNÖSSÄ

Tulevana toimintavuotena yhdistyksen tehtävä on voimistaa edellä mainittuja kysymyksiä koskevaa keskustelua, aloitteellisuutta ja järjestäytymistä. Käytännössä viisi tärkeintä tehtäväämme ovat: 1) kasvattaa yhdistyksen jäsenmäärää ja kehittää jäsentoimintaa, 2) tehdä tunnetuksi yhdistyksen toimintaa, 3) voimistaa kansalaiskeskustelua eri tavoin ja, edellisiin kietoutuen, 4) vaikuttaa poliittisiin puolueisiin ja kielipolitiikkaan pitäen silmällä erityisesti eduskuntavaaleja 2011. Näiden tehtävien toteuttamiseksi yhdistyksen hallitus 5) kehittää sisäistä työnjakoaan ja toimintaansa.

Jäsenmäärän kasvattaminen ja jäsentoiminnan kehittäminen

Jäsenhankinta auttaa ja tukee kansalaisia kieliolojen kyseenalaistamisessa, mahdollistaa aiheesta kiinnostuneiden yhteistoimintaa, sekä auttaa toiminnalle välttämättömien taloudellisten resurssien hankinnassa. Yhdistys kasvattaa tulevana toimintavuonna (kevääseen 2010 mennessä) jäsenmäärään 400 jäseneen. Tätä varten suunnitellaan touko-kesäkuussa tulevan vuoden kestävä erillinen jäsenhankintakampanja.

Tulevan toimintavuoden aikana pyritään järjestämään useita paikallisia jäsentilaisuuksia. Tilaisuuksia tullaan järjestämään yhdistyksen aktiivien toimin ja hallituksen tuella ainakin Helsingissä, Turussa, Tampereella ja Imatralla.

Yhdistyksen tunnetuksi tekeminen

Yhdistyksen tunnetuksi tekemisessä tärkein toimintamuoto on yhdistyksen kotisivujen ylläpito ja kehittäminen. www.vapaakielivalinta. kotisivuja pidetään yllä siten, että sivut ovat mahdollisimman ajantasaiset. Nettisivuston ylläpitäminen tukee myös jäsenhankintaa. Yhdistyksen hallitus laatii toimintasuunnitelmassa todettuja lähtökohtia toteuttavan tiiviin Vapaa kielivalinta ry:n periaatteet –asiakirjan ja yhdistyksen nettisivuille kielipolitiikkaa ja sen termejä koskevan sanakirjan. Asiakirjan linjauksia käytetään yhdistyksen tunnetuksi tekemisen sisällöllisenä perustana. Yhdistystä tehdään tunnetuksi myös kaikessa yhdistyksen vaikuttamistoiminnassa, kuten sanomalehtikirjoittelussa.

Kansalaiskeskustelun voimistaminen

Yhdistyksen jäsenet ja hallitus jatkavat aloitteellisuuttaan näkökulmiemme nostamisessa esille lehdistössä ja muutenkin julkisessa keskustelussa. Harkitaan syksyllä 2009 laadittavaksi koululaisille ja heidän vanhemmilleen sekä opiskelijoille suunnattu esite yhdistyksen toiminnasta.

Talvella 2009 pyritään järjestämään keskustelutilaisuus, johon pyritään saamaan keskustelijoiksi kansallisesti tunnettuja aihepiiristä kiinnostuneita henkilöitä. Tilaisuudesta ilmoitetaan taloudellisten mahdollisuuksien mukaisesti erillisellä lehti-ilmoituksella.

Vaikuttaminen poliittisiin puolueisiin eduskuntavaaleissa 2010

Eduskuntavaalien ehdokasasettelun ja itse vaalien yhteydessä selvitetään ehdokkaiden halukkuus tehdä aloitteita ruotsin saamisesta paikallisesti tai valtakunnallisesti valinnaiseksi, tuetaan tällaisia ehdokkaita sekä tuetaan ehdokkaiden mahdollisuuksia tehdä vaalityötä, joka koskee vapaata kielivalintaa (mm. välittämällä tietoa aikaisemmista aloitteista).

Hallitus kehittää sisäistä työnjakoaan ja toimintaansa

Hallitus vastaa toimintasuunnitelman toteuttamisesta ja kokoontuu tätä varten säännöllisesti 6-10 kertaa toimintavuoden aikana. Hallitus valitsee keskuudestaan, tai hallituksen ulkopuolelta, neljä vastuuhenkilöä (projektipäällikköä), jotka vastaavat jostain edellä mainitusta toiminnallisesta perustehtävästä (1. jäsenmäärän kasvattaminen ja jäsentoiminnan kehittäminen, 2. yhdistyksen tunnetuksi tekeminen, 3. kansalaiskeskustelun voimistaminen, 4. vaikuttaminen poliittisiin puolueisiin eduskuntavaaleissa 2011). Hallituksen ulkopuolinen projektipäällikkö osallistuu hallituksen työskentelyyn.