Marjaleena Lempinen on kirjoittanut osuvan kuvitteellisen keskustelun blogiinsa 19.4.2012:
http://aamulehdenblogit.ning.com/profil ... omment%3A7
Vierasmaalainen saattaa olla utelias ja halukas tutustumaan maahamme. Miten esittelemme Suomea?
Sanommeko, että maamme on kaksikielinen? Siitä saattaa seurata hankalia kysymyksiä.
- Mitkä ne kielet ovat?
Suomi ja ruotsi.
- Miksi ruotsi on toinen kielenne?
Meillä puhutaan myös ruotsia.
- Kuinka paljon on näitten kielten puhujia?
Suomea yli 90 % - ruotsia 5 %.
- Miten maa voi silloin olla kaksikielinen??
En osaa sanoa. En ymmärrä itsekään.
- Onko kaksikielisyys kallista?
En tiedä. Saattaa hyvinkin olla, kun kukaan ei ole uskaltanut laskea kustannuksia.
- Osaavatko suomalaiset molempia kieliä?
Molemmat kieliryhmät opettelevat toistensa kieliä kouluissaan. Ne ovat pakollisia kieliä. Ruotsinkieliset oppivat hyvin suomea, kun elävät suomenkielisten keskellä. Suomenkieliset kohtaavat ruotsin vain koulussa ja oppivat sitä heikosti.
- Miksi sitten suomenkielisten on opeteltava ruotsia?
Se on vallankäyttöä. Sanotaan, että ruotsinkieliset tarvitsevat palveluita omalla äidinkielellään.
- Onko Suomessa vain kaksi äidinkieltä?
Äidinkieliä on yli 200. Ruotsinkielisiksi rekisteröitynyt voi olla äidinkieleltään virolainen, serbi, englantilainen, niin - mikä vaan. Ruotsinkieliset ottavat mielellään maahanmuuttajia hellään huomaansa. Yhteen aikaan Astrid Thors suunnitteli ruotsin opettamista jo lähtömaassa. Suunnitelman onnistumisesta ei ole kerrottu julkisuuteen.
- Miten kieliryhmät suhtautuvat toisiinsa?
Välit eivät aina ole kovin lämpimät, mutta toimeen tullaan.
- Mikä keskinäisiä välejä hiertää?
Pakkoruotsi ja pakollinen virkamiesruotsi. Suomenkielinen ei valmistu, jollei suorita virkamiesruotsia.
- Onpa kummallinen järjestely.