Kohti avointa vai "avointa" kielipolitiikkaa

[Sees]

Ylen aamu-tv käsitteli Dragsvik-episodia? Vieraina Gunvor Kronman Hanasaaren kulttuurikeskuksesta, toimittaja Nils Torvalds ja Anders Björklöf Folktingetistä.
http://areena-beta.yle.fi/ng/areena/tv/1492385

Keskustelijat olivat kaikki samanmielisiä ja kovasti miellyttäviä. Keskustelu painottui tyynnyttelemään ja siirtämään pohdinnan painopistettä ruotsin opetuksen ja vahvan kielipolitiikan merkitykseen sekä "avoimuuden" hehkutteluun.

Svenska_nu-edustaja kertoi, että kaikkialla, missä he ovat olleet kouluissa, jälkiseurannassa 75% oppilaista, myös pojista, katsoo, että heille on hyötyä opiskella ruotsia. Tämä esitettiin kuin kyseessä olisi vakavakin tutkimustulos. Haastattelija myötäili, että tätä puolta ei ilmeisesti näy niin usein otsikoissa. Ei näy? Eiköhän jokainen "ruotsia räppäämällä"-yritys nosteta otsikoihin. Itse asiassa kielikeskustelu on tosi värittynyt nimenomaan pakon puoltajien tempauksilla ja "tutkimuksilla", joissa ei koskaan tarvitse selittää, miksi tulokset ovat niin erilaisia kuin puolueettomien tutkimusten. Mitä avoimuutta tämäkin on?

Folktingetin edustaja muuistutti ruotsin opiskelun tärkeydestä, koska "palveluverkossa on ongelmia". Erityisesti hän nosti esiin sen, että Euroopan neuvostokin on tästä Suomea moittinut. Siis taas isketään päähän tällä EN-nootilla, joka kuitenkin perustuu Folktingetin omiin Euroopan neuvostolle lähetettyihin palautteisiin. Tämähän oli se nootti, jossa ilmoitettiin, ettei suomalaisten ruotsintaito saa enää yhtään rapautua, yo-ruotsin poisto ja liian myöhäinen pakkoruotsin aloitus ovat olleet pahasta ja lasten varhaisen englannin vahingollisuutta ruotsin opiskelulle tulisi seurata. Kun mikään media ei ole näitä nootin taustoja saatika sanamuotoja nostanut esiin, puhe avoimuudesta tuntuu kovin kaukaiselta.

Ratkaisumalliksi tulevalle avoimelle toiminnalle Folktingetin edustaja nosti Folktingetin perustaman esimerkillisen Ahtisaari-työryhmän ja sen, että näin työstetty Ahtisaari-paperi on ollut alusta asti julkinen ja nyt hallitus jatkaa työtä kansalliskielten puolesta tämän paperin pohjalta. Tämä on siis esimerkki avoimuudesta, jota nyt kaivataan.

Lopuksi yhdessä todettiin, että Wallin puolusti äärimmäisen tärkeää ruotsinkielistä instituutiota, vaikka toki tämä olisi pitänyt tehdä avoimemmin. "Omat" siis puoltavat Wallinia täysillä, kielipolitiikan keinoja vain muutetaan entistä avoimemmiksi.

Itselleni jää päällimmäiseksi tunne sanojen merkitysten muuntumisesta. Pakkoruotsihan ei ole pakko vaan "oikeus". Vapaata kielivalintaa kannattavat suomalaiset taas ovat niin "suvaitsemattomia". Nyt täytyy totutella siihen, että pakkoruotsia ihannoivat "tutkimukset", EN-nootit ja Ahtisaari-paperin kaltaiset tuotokset ovat suurta "avoimuutta".

Toivottavasti olen väärässä.

Mikä on Dragsvik-episodin merkitys kielipoliittiselle keskustelulle ja vapaan kielivalinnan tavoittelulle jatkossa?

Voisiko nyt olla alkamassa uusi ja oikeasti suvaitsevaisen, erilaisten yksilöiden oikeuksia kunnioittavan ja rehellisesti avoimen kielipolitiikan aikakausi Suomessa?

[dejavu]

Sees, älä ole naivi! Mikään ei muutu, Salailu kuuluu RKP:n keinovalikoimaan ja se on täydessä vauhdissa esim. kuntauudistuksessa.

Kannattaa hieman penkoa tuon Kronmanin sidoksia. Mukana Ahtisaaren Crisis managementissa, Ahtisaari-ryhmässä,
YLEn hallituksessa, svenska nussa, Punainen Risti, Pohjoismaiden neuvosto.. Konstsamfundet
nyt Finnairin hallitukseen kiintiönaishurrina jne,.
Aamulehdestä saa hyvän kuvan tästä RKP:n ja ruotsinmielisten verkostosta,
Varsinainen Hanasaaren sylttytehdas tuo Kronman.

Mutta missä on substanssiosaaminen ? Sitä ei ole! On vain bättre folkin verkosto,
jonka uskottavuus valtaväestön keskuudessa on miinusmerkkinen.

[Sees]

Mielenkiintoinen kuvio. Tuollaiset verkostot saavat kyllä naiveimmankin sivustaseuraajan ahdistumaan.

[dejavu]

Mielenkiintoinen kuvio. Tuollaiset verkostot saavat kyllä naiveimmankin sivustaseuraajan ahdistumaan.

Telkkarissa Wideroos kertoi juuri olennaisen RKP:n toimintatavasta:

Hallitusohjelmasta:
Paperille ei haluttu kirjoittaa sanaa "Dragsvik", mutta "kaikki", myös Katainen, ymmärsivät, mitä oli sovittu epävirallisesti, eteisissä ja portaissa..

A-talk ohjelma 22.3.12