Ruotsin kielen opetuksen kehittämisryhmä antaa lausuntonsa keväällä.
Ryhmän kokoonpano:
Lehikoinen, Anita johtaja opetus- ja kulttuuriministeriö Puheenjohtaja
Suurpää, Johanna johtaja Oikeusministeriö Varapuheenjohtaja
Tammilehto, Mika johtaja opetusministeriö Jäsen
Pirttilä, Anneli rehtori Saimaan ammattikorkeakoulu Jäsen
Arra, Olavi erityisasiantuntija Opetusalan Ammattijärjestö OAJ Jäsen
Karvonen, Juha kehittämispäällikkö Suomen Kuntaliitto Jäsen
Kallunki, Jarmo koulutuspoliittinen sihteeri Suomen ylioppilaskuntien liitto SYL ry Jäsen
Biaudet, Eva vähemmistövaltuutettu Vähemmistövaltuutetun toimisto Jäsen
Aine, Valtteri puheenjohtaja Suomen Lukiolaisten Liitto Jäsen
Pirhonen, Eeva-Riitta johtaja Opetus- ja kulttuuriministeriö Jäsen
Suopanki, Kaisu tiedottaja Suomen ammattiin opiskelevien liitto Sakki ry Jäsen
Henriksson, Anna-Maja Folktingsordförande Svenska Finlands Folkting Jäsen
Nygren-Landgärds, Christina biträdande rektor Åbo Akademi Jäsen
Stenman, Kristina maahanmuuttojohtaja Sisäasiainministeriö Jäsen
Pöyhönen, Sari erikoistutkija Jyväskylän yliopiston Soveltavan kielentutkimuksen keskus Asiantuntija
Mielenkiintoinen lista tämäkin.
Otakantaa.fi-sivustolla kerättiin kansalaismielipiteitä ruotsin kielen opetuksen kehittämiseksi ja tästä tehtiin yhteenveto, jota olemme jo täällä syksyllä käsitelleet:
http://www.vapaakielivalinta.fi/forum/v ... veto#p3591
Ruotsin kielen opetuksen kehittämisryhmä
Re: Ruotsin kielen opetuksen kehittämisryhmä
Kovin on ristiriitaista..
Jokin tutkimus kertoi, että ruotsia rakastetaan,
mutta toisaalta ruotsinopettajat synkistelevät..
Ketä tässä pitäisi uskoa ?
http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2009/01/l ... 02120.html
Suomalaisnuoret osaavat enää alkeellista ruotsia, kirjoittaa ruotsalaislehti Dagens Nyheter. Lehden mukaan kaksikielisyyttä horjutetaan Suomen politiikassa koko ajan, mikä näkyy koulumaailmassa: ruotsin suosio oppiaineena on laskenut ja yliopistoon tullessaan monet opiskelijat osaavat enää hädin tuskin turistitason ruotsia.
- Meidän on pitänyt madaltaa hyväksyttävään arvosanaan riittävää tasoa, kertoo lehden haastattelema Kerstin Salminen, ruotsinkielisen kauppakorkeakoulun opettaja ja ylioppilaslautakunnan ruotsin kielen osuudesta vastaava puheenjohtaja.
- Monilla ei ole enää edes matkailutason taitoja. Ylioppilaskokeen tulokset ovat vajonneet ja korkeakouluopinnoista selviytyminen muuttuu entistä vaikeammaksi, Salminen sanoo.
Ruotsin kirjoittaminen muutettiin vapaaehtoiseksi ylioppilaskokeessa vuonna 2004.
- Ne jotka saavat hyväksytyn, voivat osata "god dag", "tack så mycket”, ”hur mår du” ja laskea yhdestä viiteenkymmeneen, kun he aloittavat lukion, synkistelee Suomen ruotsinopettajat ry:n puheenjohtaja Sisko Harkoma.
Jokin tutkimus kertoi, että ruotsia rakastetaan,
mutta toisaalta ruotsinopettajat synkistelevät..
Ketä tässä pitäisi uskoa ?
http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2009/01/l ... 02120.html
Suomalaisnuoret osaavat enää alkeellista ruotsia, kirjoittaa ruotsalaislehti Dagens Nyheter. Lehden mukaan kaksikielisyyttä horjutetaan Suomen politiikassa koko ajan, mikä näkyy koulumaailmassa: ruotsin suosio oppiaineena on laskenut ja yliopistoon tullessaan monet opiskelijat osaavat enää hädin tuskin turistitason ruotsia.
- Meidän on pitänyt madaltaa hyväksyttävään arvosanaan riittävää tasoa, kertoo lehden haastattelema Kerstin Salminen, ruotsinkielisen kauppakorkeakoulun opettaja ja ylioppilaslautakunnan ruotsin kielen osuudesta vastaava puheenjohtaja.
- Monilla ei ole enää edes matkailutason taitoja. Ylioppilaskokeen tulokset ovat vajonneet ja korkeakouluopinnoista selviytyminen muuttuu entistä vaikeammaksi, Salminen sanoo.
Ruotsin kirjoittaminen muutettiin vapaaehtoiseksi ylioppilaskokeessa vuonna 2004.
- Ne jotka saavat hyväksytyn, voivat osata "god dag", "tack så mycket”, ”hur mår du” ja laskea yhdestä viiteenkymmeneen, kun he aloittavat lukion, synkistelee Suomen ruotsinopettajat ry:n puheenjohtaja Sisko Harkoma.
Re: Ruotsin kielen opetuksen kehittämisryhmä
"Työryhmä kokoontui 10 kertaa. Työryhmä on kuullut työnsä aikana useita asiantuntijoita. ---
Työryhmä teetti työnsä tueksi kaksi erillistä kyselyä. Ensimmäinen toteutettiin oikeusministeriön
Otakantaa.fi -palvelun kautta 1.8.–15.8.2011. Foorumilla kysyttiin, miten ruotsin
kielen opetusta ja oppimista toisena kotimaisena kielenä voitaisiin kehittää, kerrotaanko
kielitaitovaatimuksista riittävästi eri koulutusasteilla tai mikä merkitys kielitaitovaatimuksilla
on ruotsin kielen oppimisen motivaation kannalta. Keskustelu oli varsin vilkasta ja kommentteja
julkaistiin yhteensä 289 kappaletta. Kommentit ovat luettavissa kokonaisuudessaan
Otakantaa.fi -foorumin arkistossa. Toinen kysely toteutettiin alkuvuodesta 2012 opetus- ja
kulttuuriministeriöstä ammatillisen koulutuksen järjestäjille. Kyselyllä oli tarkoitus selvittää
ruotsin kielen opetuksen tilannetta suomenkielisessä tutkintoon johtavassa opetussuunnitelmaperusteisessa
ammatillisessa peruskoulutuksessa lukuvuonna 2010–2011. ---
Saatuaan työnsä päätökseen työryhmä jättää kunnioittaen loppuraporttinsa opetus- ja
kulttuuriministeriölle."
http://www.minedu.fi/OPM/Julkaisut/2012 ... otsia.html
Mitään vapaampaa kielivalintaan viittaavaa ei työryhmän tuotoksessa näy. Sen sijaan saamme "toiminnallista ruotsia", tässä ehdotukset koottuna:
1. Kielikoulutuksen jatkumoa painotetaan paikallisen tason kieliohjelmassa ja mahdollistetaan B1-ruotsin oppimäärää laajemmat opinnot perusopetuksen aikana.
2. Turvataan varhaiset ruotsin kielen valintamahdollisuudet esimerkiksi suuntaamalla vapaaehtoisen A2-ruotsin opetukseen kohdennettua valtion erityisavustusta.
3. Opetus- ja kulttuuriministeriö arvioi mahdollisuudet ruotsin opetuksen varhentamiseksi osana hallituskauden aikana määriteltäviä tavoitteita kansallisen kielivarannon monipuolistamiseksi.
4. Opetus- ja kulttuuriministeriö ja Opetushallitus luovat mahdollisuuksia perusopetuksen opetussuunnitelmien perusteiden oppiainejakoisuuden loiventamiseksi niin, että ruotsin kielen ja kulttuurin sisältöjä on mahdollista integroida muihin oppiaineisiin perusopetuksen luokilla 1–6.
5. Koulutuksen järjestäjät ottavat käyttöön käytännönläheisiä muotoja ruotsin kielen opiskelussa ammatillisessa koulutuksessa, esimerkiksi kytkemällä sitä eri alojen ammatillisiin opintoihin sekä hyödyntämällä työssäoppimista ja valinnaisuutta.
6. Opinto-ohjausta kehitetään siten, että jatko-opintoja suunnittelevat saavat oikean kuvan ruotsin kielen osaamisvaatimuksista seuraavilla koulutustasoilla ja eri ammateissa. Opetus- jakulttuuriministeriö, Opetushallitus, koulutuksen järjestäjät ja korkeakoulut ovat tästä vastuussa.
7. Korkeakoulut järjestävät, erityisesti kaksikielisillä paikkakunnilla,
koulutustarjontaa ristiin ja yhdessä suomen- ja ruotsinkielisissä korkeakouluissa suomen- ja ruotsinkielisille opiskelijoille, niin että vapaaehtoinen ruotsin käyttö korkeakouluopintojen aikana lisääntyy.
8. Korkeakoulut kehittävät menetelmiä, joilla turvataan tutkintoasetuksessa vaadittavan kielitaidon saavuttaminen. Opetus- ja kulttuuriministeriö tukee tätä erillisrahoituksella.
9. Opetushallitus yhteistyössä opetuksen ja koulutuksen järjestäjien kanssa kehittävät ruotsin opetuksen opetussuunnitelmia perusopetuksessa, lukiokoulutuksessa ja ammatillisella toisella asteella siten, että tavoitteissa painottuu toiminnallinen kielitaito ja kielenopetus kiinnittyy oppilaan arkeen. Oppilaat ja opiskelijat otetaan kehittämistyöhön mukaan.
10. Opetus- ja kulttuuriministeriö käynnistää yhteistyössä Opetushallituksen kanssa ruotsin kielen opetusaineistojen kehittämishankkeen. Siinä luodaan valtakunnallinen jo käytettävissä oleviin oppimisalustoihin soveltuva ruotsin oppimisen ja opetuksen digitaalinen oppimisympäristö kaikille koulutusasteille tukemaan opetuksen pedagogista kehittämistä ja koulujen keskinäistä verkottumista. Digitaalisen oppimisalustan rakentamisessa kiinnitetään
erityistä huomiota oppijalähtöisiin, mielekkäisiin kielenkäyttötilanteisiin jaharjoituksiin, jotka tukevat toiminnallista kielitaitoa.
11. Opetushallitus laatii valtakunnallisen kielikylpyopetuksen opetussuunnitelman perusteet osana käynnistyvää opetussuunnitelman uudistusta. Perusteissa huomioidaan kielikylpyopetuksen jatkumo ja kielikylvyn erityispiirteet etenkin kielikylpykielen ja äidinkielen opettamisen ja osaamistavoitteiden osalta.
12. Opetus- ja kulttuuriministeriö määrittelee kielikylpyopettajien määrällisen tarpeen kielikylpykysynnän pohjalta osana koulutuksen ennakointityötä. Ministeriö luo yhdessä korkeakoulujen kanssa kielikylpyopettajien erikoistumisväylän lastentarhanopettajien, luokanopettajien ja aineenopettajien koulutukseen.
13. Koulutuksen arviointikeskus, erityisesti Korkeakoulujen arviointineuvosto, arvioi ruotsin kielen aineenopettajankoulutuksen ja ruotsin opetuksen luokanopettajakoulutuksessa ottaen huomioon alueelliset erot sekä edellä esitetyt koulutustasoihin ja oppimiseen liittyvät erityiskysymykset.
14. Yliopistot varmistavat, että ruotsin kielen opettajankoulutukseen liittyvä harjoittelu on monipuolista ja toiminnalliseen kielitaitoon painottuvaa ja että harjoittelupaikkoja on tarjolla eri koulutusasteilla.
15. Opetus- ja kulttuuriministeriö ja Opetushallitus kohdentavat ruotsin opettajien ja luokanopettajien täydennyskoulutukseen resursseja. Täydennyskoulutuksessa painotetaan monimediaista oppimista ja toiminnallista kielitaitoa.
16. Opetus- ja kulttuuriministeriö ja Opetushallitus suuntaavat resursseja varhaiskasvatuksen, esiopetuksen ja perusopetuksen kielikylpyopettajien kielikylpydidaktiseen täydennyskoulutukseen.
17. Opetushallitus ja CIMO käynnistävät yhteistyössä oppilaitosten ja korkeakoulujen kanssa valtakunnallisen finska-ruotsi -vaihto-ohjelman ja kampanjan, jolla lisätään ruotsin- ja suomenkielisten koulujen yhteistyötä ja opettaja- ja oppilasvaihtoja. CIMO edistää hallinnoimiensa ohjelmien kautta mahdollisuuksia ruotsin oppimiseen ja opetukseen kaikilla koulutusasteilla. Tiedotuksen kehittämiseksi CIMO tiivistää yhteistyötä muiden pohjoismaisen koulualan rahoittajien kanssa.
18. Opetus- ja kulttuuriministeriö valmistelee muutokset, joilla mahdollistetaan toisen kotimaisen kielen oppimäärän aloitus (B3) toisen asteen koulutuksessa. [Jotta esim. maahanmuuttajat, joilla on vapautus peruskoulussa, voivat aloittaa ruotsin lukiossa]
19. Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen hankkijat, erityisesti kaksikielisillä paikkakunnilla, ottavat hankinnassa huomioon ruotsin kielen koulutustarpeet, jotta työelämälähtöinen ruotsin oppiminen on mahdollista.
20. Korkeakoulut tarjoavat maahanmuuttajataustaisille ja myös ulkomaisille opiskelijoille ruotsin kielen opetusta suomalaisille työmarkkinoille työllistymisen mahdollistamiseksi.
21. Opetus- ja kulttuuriministeriö arvioi ja tarvittaessa laatii ohjeet siitä, miten perusopetuslain § 18 vapautusmahdollisuuksia sovelletaan maahanmuuttajien osalta. Selvityksessä kiinnitetään huomiota siihen, millaisia seurauksia vapautuspäätöksillä on oppilaalle muilla koulutusasteilla.
[Karsitaan siis entisestään olemattomat vapautukset]
Työryhmä teetti työnsä tueksi kaksi erillistä kyselyä. Ensimmäinen toteutettiin oikeusministeriön
Otakantaa.fi -palvelun kautta 1.8.–15.8.2011. Foorumilla kysyttiin, miten ruotsin
kielen opetusta ja oppimista toisena kotimaisena kielenä voitaisiin kehittää, kerrotaanko
kielitaitovaatimuksista riittävästi eri koulutusasteilla tai mikä merkitys kielitaitovaatimuksilla
on ruotsin kielen oppimisen motivaation kannalta. Keskustelu oli varsin vilkasta ja kommentteja
julkaistiin yhteensä 289 kappaletta. Kommentit ovat luettavissa kokonaisuudessaan
Otakantaa.fi -foorumin arkistossa. Toinen kysely toteutettiin alkuvuodesta 2012 opetus- ja
kulttuuriministeriöstä ammatillisen koulutuksen järjestäjille. Kyselyllä oli tarkoitus selvittää
ruotsin kielen opetuksen tilannetta suomenkielisessä tutkintoon johtavassa opetussuunnitelmaperusteisessa
ammatillisessa peruskoulutuksessa lukuvuonna 2010–2011. ---
Saatuaan työnsä päätökseen työryhmä jättää kunnioittaen loppuraporttinsa opetus- ja
kulttuuriministeriölle."
http://www.minedu.fi/OPM/Julkaisut/2012 ... otsia.html
Mitään vapaampaa kielivalintaan viittaavaa ei työryhmän tuotoksessa näy. Sen sijaan saamme "toiminnallista ruotsia", tässä ehdotukset koottuna:
1. Kielikoulutuksen jatkumoa painotetaan paikallisen tason kieliohjelmassa ja mahdollistetaan B1-ruotsin oppimäärää laajemmat opinnot perusopetuksen aikana.
2. Turvataan varhaiset ruotsin kielen valintamahdollisuudet esimerkiksi suuntaamalla vapaaehtoisen A2-ruotsin opetukseen kohdennettua valtion erityisavustusta.
3. Opetus- ja kulttuuriministeriö arvioi mahdollisuudet ruotsin opetuksen varhentamiseksi osana hallituskauden aikana määriteltäviä tavoitteita kansallisen kielivarannon monipuolistamiseksi.
4. Opetus- ja kulttuuriministeriö ja Opetushallitus luovat mahdollisuuksia perusopetuksen opetussuunnitelmien perusteiden oppiainejakoisuuden loiventamiseksi niin, että ruotsin kielen ja kulttuurin sisältöjä on mahdollista integroida muihin oppiaineisiin perusopetuksen luokilla 1–6.
5. Koulutuksen järjestäjät ottavat käyttöön käytännönläheisiä muotoja ruotsin kielen opiskelussa ammatillisessa koulutuksessa, esimerkiksi kytkemällä sitä eri alojen ammatillisiin opintoihin sekä hyödyntämällä työssäoppimista ja valinnaisuutta.
6. Opinto-ohjausta kehitetään siten, että jatko-opintoja suunnittelevat saavat oikean kuvan ruotsin kielen osaamisvaatimuksista seuraavilla koulutustasoilla ja eri ammateissa. Opetus- jakulttuuriministeriö, Opetushallitus, koulutuksen järjestäjät ja korkeakoulut ovat tästä vastuussa.
7. Korkeakoulut järjestävät, erityisesti kaksikielisillä paikkakunnilla,
koulutustarjontaa ristiin ja yhdessä suomen- ja ruotsinkielisissä korkeakouluissa suomen- ja ruotsinkielisille opiskelijoille, niin että vapaaehtoinen ruotsin käyttö korkeakouluopintojen aikana lisääntyy.
8. Korkeakoulut kehittävät menetelmiä, joilla turvataan tutkintoasetuksessa vaadittavan kielitaidon saavuttaminen. Opetus- ja kulttuuriministeriö tukee tätä erillisrahoituksella.
9. Opetushallitus yhteistyössä opetuksen ja koulutuksen järjestäjien kanssa kehittävät ruotsin opetuksen opetussuunnitelmia perusopetuksessa, lukiokoulutuksessa ja ammatillisella toisella asteella siten, että tavoitteissa painottuu toiminnallinen kielitaito ja kielenopetus kiinnittyy oppilaan arkeen. Oppilaat ja opiskelijat otetaan kehittämistyöhön mukaan.
10. Opetus- ja kulttuuriministeriö käynnistää yhteistyössä Opetushallituksen kanssa ruotsin kielen opetusaineistojen kehittämishankkeen. Siinä luodaan valtakunnallinen jo käytettävissä oleviin oppimisalustoihin soveltuva ruotsin oppimisen ja opetuksen digitaalinen oppimisympäristö kaikille koulutusasteille tukemaan opetuksen pedagogista kehittämistä ja koulujen keskinäistä verkottumista. Digitaalisen oppimisalustan rakentamisessa kiinnitetään
erityistä huomiota oppijalähtöisiin, mielekkäisiin kielenkäyttötilanteisiin jaharjoituksiin, jotka tukevat toiminnallista kielitaitoa.
11. Opetushallitus laatii valtakunnallisen kielikylpyopetuksen opetussuunnitelman perusteet osana käynnistyvää opetussuunnitelman uudistusta. Perusteissa huomioidaan kielikylpyopetuksen jatkumo ja kielikylvyn erityispiirteet etenkin kielikylpykielen ja äidinkielen opettamisen ja osaamistavoitteiden osalta.
12. Opetus- ja kulttuuriministeriö määrittelee kielikylpyopettajien määrällisen tarpeen kielikylpykysynnän pohjalta osana koulutuksen ennakointityötä. Ministeriö luo yhdessä korkeakoulujen kanssa kielikylpyopettajien erikoistumisväylän lastentarhanopettajien, luokanopettajien ja aineenopettajien koulutukseen.
13. Koulutuksen arviointikeskus, erityisesti Korkeakoulujen arviointineuvosto, arvioi ruotsin kielen aineenopettajankoulutuksen ja ruotsin opetuksen luokanopettajakoulutuksessa ottaen huomioon alueelliset erot sekä edellä esitetyt koulutustasoihin ja oppimiseen liittyvät erityiskysymykset.
14. Yliopistot varmistavat, että ruotsin kielen opettajankoulutukseen liittyvä harjoittelu on monipuolista ja toiminnalliseen kielitaitoon painottuvaa ja että harjoittelupaikkoja on tarjolla eri koulutusasteilla.
15. Opetus- ja kulttuuriministeriö ja Opetushallitus kohdentavat ruotsin opettajien ja luokanopettajien täydennyskoulutukseen resursseja. Täydennyskoulutuksessa painotetaan monimediaista oppimista ja toiminnallista kielitaitoa.
16. Opetus- ja kulttuuriministeriö ja Opetushallitus suuntaavat resursseja varhaiskasvatuksen, esiopetuksen ja perusopetuksen kielikylpyopettajien kielikylpydidaktiseen täydennyskoulutukseen.
17. Opetushallitus ja CIMO käynnistävät yhteistyössä oppilaitosten ja korkeakoulujen kanssa valtakunnallisen finska-ruotsi -vaihto-ohjelman ja kampanjan, jolla lisätään ruotsin- ja suomenkielisten koulujen yhteistyötä ja opettaja- ja oppilasvaihtoja. CIMO edistää hallinnoimiensa ohjelmien kautta mahdollisuuksia ruotsin oppimiseen ja opetukseen kaikilla koulutusasteilla. Tiedotuksen kehittämiseksi CIMO tiivistää yhteistyötä muiden pohjoismaisen koulualan rahoittajien kanssa.
18. Opetus- ja kulttuuriministeriö valmistelee muutokset, joilla mahdollistetaan toisen kotimaisen kielen oppimäärän aloitus (B3) toisen asteen koulutuksessa. [Jotta esim. maahanmuuttajat, joilla on vapautus peruskoulussa, voivat aloittaa ruotsin lukiossa]
19. Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen hankkijat, erityisesti kaksikielisillä paikkakunnilla, ottavat hankinnassa huomioon ruotsin kielen koulutustarpeet, jotta työelämälähtöinen ruotsin oppiminen on mahdollista.
20. Korkeakoulut tarjoavat maahanmuuttajataustaisille ja myös ulkomaisille opiskelijoille ruotsin kielen opetusta suomalaisille työmarkkinoille työllistymisen mahdollistamiseksi.
21. Opetus- ja kulttuuriministeriö arvioi ja tarvittaessa laatii ohjeet siitä, miten perusopetuslain § 18 vapautusmahdollisuuksia sovelletaan maahanmuuttajien osalta. Selvityksessä kiinnitetään huomiota siihen, millaisia seurauksia vapautuspäätöksillä on oppilaalle muilla koulutusasteilla.
[Karsitaan siis entisestään olemattomat vapautukset]
Re: Ruotsin kielen opetuksen kehittämisryhmä
Tässä listassa on kolme kohtaa, jotka erityisesti minua mietityttävät:
4. Opetus- ja kulttuuriministeriö ja Opetushallitus luovat mahdollisuuksia perusopetuksen opetussuunnitelmien perusteiden oppiainejakoisuuden loiventamiseksi niin, että ruotsin kielen ja kulttuurin sisältöjä on mahdollista integroida muihin oppiaineisiin perusopetuksen luokilla 1–6.
Mitä tämä oikeastaan tarkoittaa?
Ruotsinkielisiä lauluja osana koulun laulattamisperinnettä, tyyliin "Morsgrisar är vi allihopa"? Vai mitä muuta?
Onko meille tulossa opetussuunnitelman osio, jossa kerrotaan, mitä ruotsin kielen ja kulttuurin sisältöjä tulee milläkin vuosiluokalla ottaa?
6. Opinto-ohjausta kehitetään siten, että jatko-opintoja suunnittelevat saavat oikean kuvan ruotsin kielen osaamisvaatimuksista seuraavilla koulutustasoilla ja eri ammateissa. Opetus- jakulttuuriministeriö, Opetushallitus, koulutuksen järjestäjät ja korkeakoulut ovat tästä vastuussa.
Mitä tämä tarkoittaa?
Nythän opot jo läkisääteisesti lujasti sanovat oppilailleen, että ruotsia tarvitset, menet mille alalle tahansa.
Vapautusta hakeville vanhemmille opo on velvollinen selittämään (tarvittaessa tulkin avustuksella), että ilman ruotsia heidän lapsensa ei saa minkäänlaista julkista virkaa tässä maassa.
Opoilla on jo omat human interest -tarinansa vastahakoisille oppilaille.
Minkälainen paketti opoille ruotsin välttämättömyydestä on tulossa? Tekstiä, filmiä, nettisaittia?
21. Opetus- ja kulttuuriministeriö arvioi ja tarvittaessa laatii ohjeet siitä, miten perusopetuslain § 18 vapautusmahdollisuuksia sovelletaan maahanmuuttajien osalta. Selvityksessä kiinnitetään huomiota siihen, millaisia seurauksia vapautuspäätöksillä on oppilaalle muilla koulutusasteilla.
Tässä olisi ollut mahdollisuus rohkeasti lähteä vapautusten mahdollistamiseen ja niiden esteiden raivaamiseen, joita vapautuksesta nykyjärjestelmässä tulee. Vapautushan on ollut vapautus myös seuraavalla tasolla aina yliopistoihin asti. Meillä on paljon ulkomailla koulunsa käyneitä opiskelijoita, joiden kohdalla pakollinen ruotsi vain ei ole tarpeen. Mitä selvittämistä tässä on, paitsi vapautusten helpottaminen?
4. Opetus- ja kulttuuriministeriö ja Opetushallitus luovat mahdollisuuksia perusopetuksen opetussuunnitelmien perusteiden oppiainejakoisuuden loiventamiseksi niin, että ruotsin kielen ja kulttuurin sisältöjä on mahdollista integroida muihin oppiaineisiin perusopetuksen luokilla 1–6.
Mitä tämä oikeastaan tarkoittaa?
Ruotsinkielisiä lauluja osana koulun laulattamisperinnettä, tyyliin "Morsgrisar är vi allihopa"? Vai mitä muuta?
Onko meille tulossa opetussuunnitelman osio, jossa kerrotaan, mitä ruotsin kielen ja kulttuurin sisältöjä tulee milläkin vuosiluokalla ottaa?
6. Opinto-ohjausta kehitetään siten, että jatko-opintoja suunnittelevat saavat oikean kuvan ruotsin kielen osaamisvaatimuksista seuraavilla koulutustasoilla ja eri ammateissa. Opetus- jakulttuuriministeriö, Opetushallitus, koulutuksen järjestäjät ja korkeakoulut ovat tästä vastuussa.
Mitä tämä tarkoittaa?
Nythän opot jo läkisääteisesti lujasti sanovat oppilailleen, että ruotsia tarvitset, menet mille alalle tahansa.
Vapautusta hakeville vanhemmille opo on velvollinen selittämään (tarvittaessa tulkin avustuksella), että ilman ruotsia heidän lapsensa ei saa minkäänlaista julkista virkaa tässä maassa.
Opoilla on jo omat human interest -tarinansa vastahakoisille oppilaille.
Minkälainen paketti opoille ruotsin välttämättömyydestä on tulossa? Tekstiä, filmiä, nettisaittia?
21. Opetus- ja kulttuuriministeriö arvioi ja tarvittaessa laatii ohjeet siitä, miten perusopetuslain § 18 vapautusmahdollisuuksia sovelletaan maahanmuuttajien osalta. Selvityksessä kiinnitetään huomiota siihen, millaisia seurauksia vapautuspäätöksillä on oppilaalle muilla koulutusasteilla.
Tässä olisi ollut mahdollisuus rohkeasti lähteä vapautusten mahdollistamiseen ja niiden esteiden raivaamiseen, joita vapautuksesta nykyjärjestelmässä tulee. Vapautushan on ollut vapautus myös seuraavalla tasolla aina yliopistoihin asti. Meillä on paljon ulkomailla koulunsa käyneitä opiskelijoita, joiden kohdalla pakollinen ruotsi vain ei ole tarpeen. Mitä selvittämistä tässä on, paitsi vapautusten helpottaminen?