Oikeusministeriö, demokratia- ja kieliasioiden yksikkö

[Sees]

Miten tässä näin kävi?

En tiedä, miten kieliasioita käsiteltiin oikeusministeriössä aiemmin, mutta nyt ne on niputettu demokratian ja ihmisoikeuksien kanssa samaan osastoon.

Demokratia- ja kieliasioiden yksikkö perustettiin oikeusministeriöön vuoden 2010 alusta. Yksikkö huolehtii mm. kansalaisvaikuttamiseen, ihmisoikeuksiin sekä kieliasioihin liittyvistä tehtävistä. Osastoa johtaa entinen vähemmistövaltuutettu Johanna Suurpää.

Tämäkö oikeusministeriön taho raportoi Euroopan neuvostolle kielitilanteestamme? Tämänkö raportin pohjalta meille annettiin huomautus, jota Suurpää itse sitten mediassa kommentoi?

http://www.vapaakielivalinta.fi/forum/v ... ?f=2&t=697

On todella vaikea hahmottaa näitä kytkentöjä, kuvio on mielettömän hyvin rakennettu.

[Sees]

Löysin linkin vuoden 2009 hesariin, jossa kerrotaan, että uusi yksikkö on perusteilla: "Oikeusministeriöön perustetaan uusi yksikkö, jonka tehtävänä on seurata, ettei kansalaisoikeuksien käytössä pääse syntymään puutteita. Ongelmat nousivat esille viime vuoden kuntavaalien sähköisessä äänestyksessä Kauniaisissa, Karkkilassa ja Vihdissä. Oikeusministeriö teki tuolloin sisäisen tarkastuksen, jonka tuloksena päätettiin tehdä organisaatiomuutos. ---"

http://www.hs.fi/politiikka/artikkeli/U ... 5250966701

Siis sähköisen äänestyksen ongelmien vuoksi saimme uuden demokratia- ja kieliasioiden yksikön. Miten tämä ei minusta tunnu aivan loogiselta?

[Sees]

Luulen, että useimmat meistä ovat nämä moitteet jo unohtaneet, jos niitä ovat koskaan tavalliset kansalaiset noteerannetkaan - tähän Euroopan neuvoston arvosteluun viitataan vain tarkoitushakuisesti tietyissä tilanteissa, joissa kukaan ei kysy, mitä nootissa oikein sanottiin ja miksi.

Euroopan neuvostolta tulleessa kirjelmässä oli 178 kohtaa. Näistä kohdat 132 ja 133 sisältävät nuo ruotsin osaamiseen liittyvät lauselmat, jotka on nostettu päällimmäisiksi uutisoinneissa. Minua ne kyllä järkyttivätkin. Erityisen järkyttävää on se, että pakollinen ruotsi on niissä itsestään selvyys (johtunee siitä perustuslain tulkinnasta, jota täältä on neuvostolle viestitetty) ja että suomenkielisten englannintaitoa pidetään uhkana (uusin trendi kielikeskustelussa).

Minusta tuntuu, että koko asiakirjaa kukaan ei ole lukenut ajatuksella sitä kirjoitettaessa. Eri palaset on pantu kokoon täältä Suomesta saatujen tietojen perusteella eri näppäimistöiltä. Nuo kaksi kohtaa 132 ja 133 lienee muovattu täällä ja lähetetty valmiiksi käännettyinä ehdotuksina Euroopan neuvostolle (jolla ei siis ole mitään tekemistä EU:n kanssa, vaikka logo tähtineen muistuttaa EU:n logoa). Asiakirjan palasia siitä käytetään nyt erilaisten komiteoiden lähtökohtina.

Se, ettei kukaan näytä tietävän, miten nämä asiakirjat syntyvät, on minusta huolestuttavaa. Toivoisin ainakin vastaavan virkamiehen nimeä...

[Sees]

Nyt alan hahmottaa tätä prosessia, jossa vuoroin raportoidaan ja saadaan kuitteja Euroopan neuvostolta erityisesti vähemmistö- ja ihmisoikeuskysymyksissä:

1. Suomi lähetti Euroopan neuvostolle syksyllä 2010 raporttinsa koskien vähemmistöjen kohtelua.

http://www.coe.int/t/dghl/monitoring/mi ... and_en.pdf

THIRD REPORT SUBMITTED BY FINLAND
PURSUANT TO ARTICLE 25, PARAGRAPH 2
OF THE FRAMEWORK CONVENTION FOR
THE PROTECTION OF NATIONAL MINORITIES
(Received on 17 February 2010)

Tässä raportissa käsiteltiin paljon Suomen kielilakia ja sen noudattamista, siis omien lakiemme noudattamista. Kielilain mukaan suomen ja ruotsin kieliä puhuvia tulee kohdella samoin periaattein. Näin esimerkiksi ruotsinkielinen media ja poliisin kyky palvella ruotsiksi tai ruotsinkielinen hallinto ja sairaanhoito, ovat erityisen tutkailun alla. Ruotsinkielisten näkökulmaa raportissa edusti usein the Swedish Assembly of Finland eli Folktinget.

Myös vähemmistöjen kokemus rasismista nousi esille: "According to the Swedish Assembly of Finland, racism on the Internet is more often targeted at the Swedish-speaking population group in Finland. Swedish-speaking Finns do not fall within the mandate of the Ombudsman for Minorities. They may complain of racist Internet writings for instance to the Parliamentary Ombudsman, who nevertheless is not mandated to survey Internet writings continuously and on his own initiative. The Swedish Assembly of Finland considers it necessary to discuss the appropriate authority, whose mandate could be supplemented with the systematic surveillance of Internet writings targeted against Swedishspeaking population group in cases, where such writings are to be considered racist, libellous or agitating against a population group." s.26

Vähemmistön on luonnollista olla huolissaan rasismista, mutta jotenkin kovalta tämä kuulostaa nykyisen kielikeskustelun olosuhteissa, missä lähes kaikki kritiikki pakollisia ruotsinopintoja kohtaan leimataan enemmän tai vähemmän rasistiseksi.

2. Tähän raporttiin (ja mahdollisesti sen rinnalla otettuihin kontakteihin) saatiin sitten tuo surullisenkuuluisa 178 kohdan vastaus Euroopan neuvostolta 13.4.2011, missä ruotsin kieltä koskevat äänenpainot olivat kovasti Folktingetin äänenpainojen kuuloisia.

http://www.coe.int/t/dghl/monitoring/mi ... and_en.pdf

- - -

Koska meillä on kielilaissa kovat vaatimukset ruotsinkielisen palvelun, median ja hallinnon järjestämiseksi, niin Folktingetin ja muiden ruotsinkielisten toimijoiden argumentaatio nojaa nimenomaan "meillä on laki"-periaatteelle. Näin voidaan kuva Suomen kielitilanteesta piirtää sellaiseksi, että pakollisen ruotsin opinnot varhaistettuina ja vahvistettuina ovat perusteltuja - tosin huoli englannin osaamisesta on sittenkin käsittämätön. Oletan, että nuo kohdat 132 ja 133 ovat todella Suomesta tarjottuja...

[Sees]

Löysin linkin vuoden 2009 hesariin, jossa kerrotaan, että uusi yksikkö on perusteilla: "Oikeusministeriöön perustetaan uusi yksikkö, jonka tehtävänä on seurata, ettei kansalaisoikeuksien käytössä pääse syntymään puutteita. Ongelmat nousivat esille viime vuoden kuntavaalien sähköisessä äänestyksessä ---

Siis sähköisen äänestyksen ongelmien vuoksi saimme uuden demokratia- ja kieliasioiden yksikön. Miten tämä ei minusta tunnu aivan loogiselta?

Siis Braxin aikana perustettiin tämä yksikkö. Onko joku löytänyt muita taustoja sille, miksi tarvittiin demokratiayksikkö ja miksi kieliasiat liitettiin siihen?

[dejavu]

Tässä alkaa tulla sellainen asetelma, että yhdellä puolella on kielistrategian ruotsinkieliset suunnittelijat ja toisella puolelle koko muu Suomi.
Esim. EK jatkaa 2010 aloittamallaan linjalla..

Kielistrategian tavoite on oltava kielivarannon varmistaminen, ei ruotsin kielen ylivallan lisääminen.

"Kansallisen kielistrategian tavoitteeksi kielivarannon monipuolistaminen

EK korostaa, että kansallisen kielistrategian ensisijaisena tavoitteena tulee olla monipuolisen kielivarannon varmistaminen.
Kieli- ja kulttuuriopetuksen työelämälähtöisyyttä sekä tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämistä opetuksessa tulee lisätä. Keskeinen kysymys kielistrategian osalta on miten eri koulutusasteilla voidaan vastata työelämän monipuolistuviin kielitaitovaatimuksiin.

Samaan aikaan kun globalisaation ja kansainvälistymisen seurauksena kielitaitotarpeet työelämässä ovat monipuolistuneet, on kielten tarjonta ja opiskelu yksipuolistunut perusopetuksessa ja lukiossa. Erityisenä huolena on erittäin vähäinen venäjän kielen opiskelu.
Venäjän kieltä osaavien tarve on voimakkaassa kasvussa yrityksissä.
EK katsoo, että kielten opiskeluun tarvitaan nykyistä enemmän vaihtoehtoja ja valinnaisuutta. 20.10.2011.

http://www.ek.fi/ek/fi/innovaatiot_ym/l ... 11541-8062

ja vertaa:

http://www.ksml.fi/mielipide/mielipidek ... ssa/844309

Mutta kuunteleeko Katainen vain RKP:n "ahtisaari"-linjauksia ?