Englanti vai ruotsi kansakouluun
Kirkkonummen kieliriita jarruttaa opetusta
HS 11.2.1971
(Tekoäly skannasi tekstin kuvasta, virheet mahdollisia)
Kieliriita on puhjennut Kirkkonummella, jossa ei ole vielä toisen kielen opetusta kansakouluissa — kansalaiskouluissa kylläkin.
Suomenkielistä opettajayhdistystä syytetään painostuksesta englannin kielen puolesta — ruotsinkielisiä taas siitä, että he puuttuvat suomenkielisten koulujen opetukseen.
Asiaa pohditaan kansakoululautakunnassa, ja kunnanvaltuustolla on viimeinen sana koko kunnan kielenopetuksesta.
Asia ei ole kovin yksiselitteinen. Jos englanti valitaan toiseksi kieleksi koko kunnassa, tämä tietää sitä, että suomenkielisissä kouluissa saa opettaa ruotsia vasta seitsemänneltä luokalta lähtien ja ruotsinkielisissä kouluissa suomea vasta viidennestä luokasta lähtien.
Jotta jonkinlainen päätös syntyisi, suomenkielinen Kirkkonummen–Siuntion–Inkoon opettajayhdistys on tehnyt kaksi mielipidetiedustelua: ensin vanhempien parissa, sitten toistamiseen sekä oppilaiden että vanhempien kannalta.
Ensimmäinen mielipidetiedustelu tehtiin viime keväänä, jolloin suurin osa vanhemmista kannatti englannin kieltä.
Toisessa tutkimuksessa 543 oppilaasta 422 ehdotti englantia pakolliseksi kansakoulun yleiseksi suomenkielisissä kouluissa. Ruotsin kieltä ehdotti 118.
Tämän jälkeen kansakoululautakunta teki oman tiedustelunsa, ja osittain edelliseen tapaan oppilaiden kannattama ylivoimaisesti englantia — vain noin viidesosa 464 kannatti englantia, ruotsia 110.
Tällä hetkellä asiaa pohtii kansakoululautakunta, ja lopulta kunnanvaltuusto tekee päätöksen.
Vaihtoehtoiset kielet yhtenä ratkaisumallina
”Välillä näytti siltä, että kiista ratkeaa, mutta nyt kysymys tuntuu taas kovin vaikealta”, sanoo opettajayhdistyksen puheenjohtaja, opettaja Raimo Arponen.
Arponen huomautti, ettei suomenkielisiä kouluja koskevan päätöksen tarvitsisi koskea lainkaan ruotsinkielisiä. Nämä voivat tehdä oman päätöksensä, ja tämän perusteella kunta voi tehdä lopullisen opetussuunnitelmansa.
Mitään ei ole sitä vastaan, että kirkonkylän koulussa otettaisiin vaikka molemmat kielet valinnaisiksi, koska kansalaiskouluista saataisiin kyllä opettajat. Syrjäkouluissa tilanne on hankalampi: on otettava jompi kumpi.
”Opettajayhdistys haluaa vain saada asian etenemään ja opetuksen alkamaan”, Arponen sanoi.
”Englannin kieli on vahvin ehdokas, mutta kunnanhallituksessa on ehdotettu sekä ruotsin että englannin ottamista opetuskieleksi, ja vanhemmat saisivat valita neljäsluokkalaisilleen”, kertoi Kirkkonummen kirkonkylän ruotsinkielisen koulun opettaja Börje Söderlund.
Kansakoululautakunta miettii, miten kalliiksi tämä järjestely tulisi. ”Joka tapauksessa juttu on hyvin hankala ja tuntuu aina vaikeammaksi käyvän”, Söderlund huomautti.
Söderlundin mielestä pelkästään englannin kielen suosiminen johtaisi ikävään tilanteeseen: suomea opetettaisiin ruotsinkielisissä kouluissa vasta viidenneltä luokalta lähtien, vastaavasti ruotsia suomenkielisissä vasta seitsemänneltä.
Tämä ei olisi hyvä kaksikielisellä paikkakunnalla, kun on osattava kuitenkin suomea ja ruotsia. ”En tiedä mistä syystä englantia niin suositellaan. Se on ilmeisesti muotia”, Söderlund sanoi.
”Valtuuston kuultava vanhempien ääntä”
Toimistopäällikkö Jorma Lukkanen kertoi, että asiasta ei ole vielä kuultu tietoja kouluhallitukseen. Hän on henkilökohtaisesti sitä mieltä, että valtuuston tulisi tällaisissa tapauksissa kuulla lasten vanhempien ääntä — olkoon sitten valtuuston enemmistö ruotsin- tai suomenkielinen.
”Varsin usein on tehty, että kumpikin kieliryhmä on tehnyt oman päätöksensä opetuksesta. Niin ei synny kiistoja”, ylitarkastaja Jouko A. Rähä sanoi.
Rähän mukaan monissa kunnissa on päätetty vanhempien mielipiteen mukaan, vaikka alun perin valtuuston enemmistö olisikin toista mieltä.
”Kirkkonummen tapauksessa voisi auttaa, että otetaan opetettavaksi kumpikin kieli, ja vanhemmat saavat valita lapsilleen joko englannin tai ruotsin”, Rähä sanoi. ”Näinhän ajattelee kansakoululautakunta Kirkkonummella.”
Suomessa on enää viisi kuntaa, joissa kielen opetusta ei ole vielä järjestetty. Enemmän on sellaisia kuntia, joissa kielen opetus on kansakoulujen osalta hoitamatta, vaikka kansalaiskouluissa jo opetetaan.