1971 - "Vähemmistösuoja --- eliittivähemmistön luominen"

[NRR]

Lehtileike vuodelta 1971 (Sain JVL:ltä skannattu tekoälyllä -> voi sisältää virheitä.)

Komitea tukee ruotsin kielen asemaa

Kaksikielisyyden rajaa ei määrätä numeroin

Kielilainsäädännön tarkistamista, ruotsinkielisen opetuksen sekä ruotsinkielisten radio- ja televisio-ohjelmien lisäämistä esitetään Kieliturvakomitean mietinnössä, joka keskiviikkona luovutettiin pääministeri Ahti Karjalaiselle.

Mietinnössä esitetään, että perinteellisesti kaksikielisillä kunnilla on mahdollisuus säilyttää kaksikielisyytensä, silloinkin kun vähemmistökielisiä on alle 10 prosenttia ja alle 5000. Tähän viitataan kunnanvaltuuston anomus, jonka valtioneuvosto hyväksyy.

Kolme ja puoli vuotta työskennellyt kieliturvakomitea tekee 42 yksityiskohtaista esitystä ja esittää 27 toivomusta. Eriäviä mielipiteitä esitettiin kolme.

Komitean puheenjohtaja, Uudenmaan läänin maaherra Kaarlo Pitsinki pitää ryhmää varsin yksimielisenä. ”Vain yhdessä eräässä mielipiteessä todetaan, että komitean esitykset menevät liian pitkälle. Muut koskevat enemmän keinoja kuin pyrkimyksiä.”

Alun perin komitean tehtäviin kuului muiden kuin kansalliskielten vähemmistöjen aseman turvaaminen. Kenttää pidettiin kuitenkin liian laajana ja mutkaisena ja saamelaiset jätettiin ulkopuolelle.

Puheenjohtaja valitti sitä, että muiden vähemmistöjen asemasta ei ole olemassa yhtä paljon tietoja kuin ruotsinkielisten. Komitea esittikin pysyvän valtiollisen elimen perustamista tutkimaan näiden kielivähemmistöjen ongelmia ja tekemään ratkaisuesityksiä.

”Jos ehdotustemme kohtuullinen määrä toteutetaan, se vielä muodostuu yhteiskunnalle kovin kalliiksi”, sanoi maaherra Pitsinki.

Toivomuksia Ahvenanmaalle

Komitean mielestä Pohjanmaan rannikon ruotsinkielisen alueen muodostamista erilliseksi maakunnaksi voidaan vielä harkita.

Suuntavana pidetään, että viikottain luodaan mahdollisuus esittää suomenkielisiä televisio-ohjelmia Ahvenanmaan asemalla.

”Meillä on varaa suoda kielellisille vähemmistöille mahdollisimman turvattu asema”, sanoi maaherra Pitsinki. ”Tämä voidaan tehdä huolimatta siitä, että se henkilökohtaisesti laskettuna tulee kalliimmaksi kuin sosiaali- ja kulttuuripalvelut yleensä.”

”Vaikka meillä ruotsinkielisten asema on hoidettu paremmin kuin missään muualla maailmassa, siinä on silti nykyisin puutteita.”

Ei tarvita eliittivähemmistöä

Maisteri Kari Tarastin eriävässä mielipiteessä todetaan muun muassa: ”Vähemmistösuojan tavoitteena ei ymmärtääkseni voi olla eliittivähemmistön luominen, mikä vaikutelma helposti syntyy vaadittaessa jatkuvasti lievennyksiä kielilakien vähemmistösäännöksiin.”

Hän ei pidä tarpeellisena perinteisten kaksikielisten kuntien säilyttämistä kaksikielisinä. Hän ei myöskään yhdy esitykseen, että kunnan vähemmistöosuus alle 10 prosentin ja alle 5000 asukkaan vähemmistö voisi saada lakisääteisen kielivähemmistön oikeudet.

”Yhdenkin henkilön vähemmistö riittäisi tällöin periaatteessa lain määräämään kielivähemmistön asemaan.”

Tarasti vaatii myös selvempää kannanottoa suomenkielisten aseman parantamiseksi Ahvenanmaalla.

Tarasti esittää myös tv-2:n koko maan kaksikieliseksi ja ykkösverkon täysin yksikieliseksi.

Virkamiehille kielilisää

Komitea ehdottaa mm., että valtion ja kunnan virassa työskenteleville, joiden tehtävissä toisen kotimaisen kielen taito on eduksi, annettaisiin kielitaidosta palkkalisää.

Kielivähemmistöjen (toinen kotimainen) neuvova elin tulisi valvoa virkamieskoulutusta kaikissa julkisyhteisöissä. Kunnallisiin toimiin palkkaukseen olisi saatava valtionapua.

Ruotsinkielistä koulutusta toivotaan lääkintävoimistelijoille, puheterapeuteille, kätilöille, röntgenhoitajille, poliisilaitosten päällystölle, tullille ja lennätinlaitoksen henkilökunnalle sekä merivartiostolle.

Valtiolta toivotaan varoja ammatinvalinnan ohjaustoimien perustamiseksi Karjaan ja Porvoon alueilla.

Vastaavien koulujen (vähemmistökielisille yksikielisillä paikkakunnilla) todelliset kulut ja kustannukset koulurakennuksista olisi hoidettava valtionavustuksin.

Lukiokoulutus äidinkielellä

Vähemmistölle esitetään lukiokoulutusta heidän äidinkielellään myöntämällä erikoislupa lukiokoulutuksen oppilasmäärien suhteen.

Määrärahaa esitetään ruotsinkielisen opettajakorkeakoulun perustamiseksi ja ylläpitämiseksi.

Suomea esitetään varsinaiseksi tutkinto-opetuskieleksi ruotsinkielisiin ammattioppilaitoksiin ja ruotsia vastaavasti suomenkielisiin ainakin kaksikielisillä paikkakunnilla.

Tutkimus tehtävä ruotsin tarpeesta

Komitea esittää koko maata koskevaa tutkimusta ruotsin kielen taloudellisesta tarpeesta elinkeinoelämässä, hallinnossa ja kulttuurielämässä.

Lisää ruotsinkielisiä alempia opettajanvirkoja ehdotetaan Helsingin yliopistoon ja Teknilliseen korkeakouluun. Korkeakoulujen hallinnossa olisi säännöksin taattava vähemmistökielinen edustus.

Ammattikasvatusneuvottelukunta tulisi ammattikasvatushallituksen hoitamaan nyt Svenska Yrkesutbildningsstyrelsenille kuuluvia tehtäviä. Tutkimustehtävät jäisivät edelleen viimeksi mainitulle, jonka tulisi saada valtiolta tähän tarvittavat varat.

Ruotsinkielinen jaosto perustettaisiin korkeakouluneuvostoon.

TV-2 laajennettava ruotsalaisseuduille

Radion ruotsalaista ohjelmaosastoa olisi ehdotuksen mukaan laajennettava siten, että erikoistuneita ja nykyistä pitempiä ohjelmia tulee mahdolliseksi.

Yleisradion johtoa olisi kehotettava nimityksissä ottamaan huomioon kielenkäyttövalmius kaksikielisyyden turvaamiseksi. Jos hakijat ovat muuten ammatillisesti yhtä päteviä, Yleisradioon olisi saatava ruotsinkielinen kirjeenvaihtaja Moskovaan.

TV-2:n verkkoa olisi jo ensimmäisessä vaiheessa laajennettava niin, että se peittää kokonaan maan ruotsalaisseudut. Pääosa ruotsinkielisistä ohjelmista tulisi tähän verkkoon.

Yleisradion olisi komitean mielestä ryhdyttävä neuvottelemaan Ruotsin television katselumahdollisuuksien luomiseksi tai parantamiseksi Suomen ruotsinkielisillä seuduilla.

Radion olisi ryhdyttävä yhteistyöhön Svensk social- och kommunalhögskolanin kanssa ohjelmatuotannon opetuksesta.

Seurakunnat kielen mukaan

Seurakunnat olisi jaettava siten, kun kielivähemmistön jäsenmäärä saavuttaa määrätyn vähimmäismäärän.

Hiippakuntiin tulisi asettaa pappistutkinnon suorittanut virkamies kielillistä vähemmistöä varten. Porvoon hiippakunnassa tehtävä voisi olla päätoiminen.

Pappien toisen kotimaisen kielen taitoa koskevia vaatimuksia tulisi muuttaa siten, että siihen kuuluisi saarnanäyte, oppitunti ja keskustelu.

Komitea esittää myös säännöksiä joukko-osastojen kantahenkilökunnan ruotsin taidosta, puolustusvoimien henkilökunnan lapsille mahdollisuuden omakieliseen koulutukseen ja suomen opettamista ruotsinkielisille kanta-upseereille. Oikeusturvasyistä varusmiehelle olisi aina taattava mahdollisuus äidinkielensä käyttöön.

[NRR]

Kieliturvakomitea - tämä on ChatGPT:n selitys / en voi olla varma

Asettaminen ja tehtävä
Kieliturvakomitean asetti Paasion hallitus vuonna 1967. Sen tehtävänä oli selvittää, miten suomen ja ruotsin kielen asema toteutui käytännössä, ja tehdä ehdotuksia kansalliskielten aseman turvaamiseksi.

Keskeinen sisältö
Komitea:
- arvioi kielilainsäädännön toimivuutta
- tarkasteli ruotsinkielisen väestön asemaa kunnissa ja valtionhallinnossa
- teki esityksiä mm. opetuksesta, virkamiesten kielitaitovaatimuksista, Yleisradion kielikysymyksistä ja hallinnollisista järjestelyistä
- pohti kaksikielisten kuntien asemaa ja suhtautui kriittisesti siihen, että kaksikielisyys määräytyisi pelkästään numeeristen prosenttirajojen perusteella

Taustatilanne
1960-luvulla kaupungistuminen ja muuttoliike muuttivat kuntien kielisuhteita. Oli huolta siitä, että perinteisesti kaksikieliset kunnat menettäisivät asemansa, jos kaksikielisyyden rajat sidottaisiin tiukasti väestöprosentteihin.

Mietintö
Komitean mietintö luovutettiin pääministeri Ahti Karjalaiselle vuonna 1970.