Vähemmistökielten suojelu Suomessa etenee, mutta lisätoimia tarvitaan

Tämä alue on avoin kaikille rekisteröityneille käyttäjille. Muille alueille voivat kirjoittaa vain yhdistyksen jäsenet.
Viesti
Julkaisija
Hillevi Henanen
Viestit: 2920
Liittynyt: 14.10.2013 20:18

Vähemmistökielten suojelu Suomessa etenee, mutta lisätoimia tarvitaan

#1 Lukematon viesti Kirjoittaja Hillevi Henanen » 12.12.2025 15:14

]https://www.svt.se/nyheter/uutiset/vahe ... -tarvitaan

Mitähän jos Ruotsin surut keskittyisivät vain oman maansa vähemmistökielten tilanteeseen?
Oikeita riikinruotsalaisia nimittäin ei voisi vähempää kiinnostaa sen enempää oman maansa surut kuin Suomenkaan vähemmistökielet.
Vähemmistökielten suojelu Suomessa etenee, mutta lisätoimia tarvitaan
Publicerad idag 13:28

Tänään julkaistu väliraportti käsittelee Suomen vähemmistökielten tilannetta. Raportissa todetaan, että kehitystä on tapahtunut, mutta monet keskeiset suositukset ovat yhä toteuttamatta.

Euroopan neuvosto on julkaissut väliraportin Suomen vähemmistökielten tilanteesta.

Vuonna 1998 voimaan tullut peruskirja koskee Suomessa seuraavia kieliä: ruotsi, inarinsaame, pohjoissaame, koltansaame, karjala, romani, venäjä, tataari ja jiddiš.

Komitea toteaa, että edistystä on tapahtunut, mutta useita suosituksia ei ole vielä toteutettu.
Opettajapula, heikko rahoitus ja palvelujen puutteet uhkana

Raportin mukaan erityisiä puutteita on opettajankoulutuksessa, sosiaali- ja terveyspalveluissa, mediassa sekä kestävän rahoituksen varmistamisessa.

Komitea painottaa myös tarvetta lisätä tietoisuutta vähemmistöistä enemmistön keskuudessa sekä ryhtyä toimiin romanin ja karjalan kielen elvyttämiseksi. Lisäksi tarvitaan toimia vakavasti uhanalaisten koltansaamen ja jiddišin suojelemiseksi.
Romanin kieli kaipaa elvytystoimia ja opettajia

Saamen kielten opetus jatkuu Oulun ja Lapin yliopistoissa, mikä luo mahdollisuuksia opettajankoulutukseen. Komitea kehottaa laatimaan pitkän aikavälin strategian kestävällä rahoituksella yhteistyössä kieliyhteisöjen kanssa sekä tarjoamaan opiskelijoille kannustimia kuten apurahoja.

Rahoitus on edelleen hankeperusteista, mikä vaarantaa palvelujen jatkuvuuden. Romanin kielen osalta tarvitaan lisää opettajia ja pysyvämpiä ratkaisuja opetuksen turvaamiseksi.
Ruotsin kielen digipalveluissa on puutteita

Komitean kiireelliset suosituksen liittyvät ruotsin kielen käyttöön alue- ja paikallishallinnossa. Digipalveluissa on raportoitu puutteita, kuten puutteellisia käännöksiä ja puuttuvia linkkejä ruotsinkieliseen tietoon.

Nyt viranomaisia kehotetaan vahvistamaan toimia tietoisuuden lisäämiseksi kielitarpeista enemmistön keskuudessa.

Suomen viranomaisten tulee toimittaa komitealle seuraava määräaikaisraportti 1.3.2028 mennessä.
Komitean kiireelliset suosituksen liittyvät ruotsin kielen käyttöön alue- ja paikallishallinnossa.
Nyt todellakin ollaan uudella tasolla kun Manner-Suomessa ei ole enää yhtään ruotsienemmistöistä maakuntaa, ja ruotsienemmistöiset kunnat alkavat muuttua suomienemmistöisiksi yksi kerrallaan.
Toki kaksikielisyysrajaa pystytään laskemaan vielä pitkään, mutta näiden enemmistösäännösten manipulointi on vähän haastavampaa.
Todennäköisesti tullaan näkemään myös väestötilastojen uusi salaamisyritys kun edellinen meni pieleen.
Viimeksi muokannut Hillevi Henanen, 13.12.2025 10:16. Yhteensä muokattu 3 kertaa.

pjl69
Viestit: 752
Liittynyt: 17.03.2017 14:39

Re: Vähemmistökielten suojelu Suomessa etenee, mutta lisätoimia tarvitaan

#2 Lukematon viesti Kirjoittaja pjl69 » 12.12.2025 15:33

Näin ne surut istuvat sujuvasti kahdella pallilla yhtäaikaa: ollaan niin toista kansalliskieltä, jonka opiskelu on kansalaisvelvollisuus, mutta samalla uhanalaista vähemmistökieltä. Yrittäisivät nyt päättää kumpaa ovat. Pakkoruotsin piti ratkaista kaikki kieliongelmat tässä maassa, mutta ilmeisesti asiassa ei ole päästy puusta pitkään. Viimeiset reilu 50 vuotta on ollut täysin hukkaan heitettyä työtä. Paitsi ruotsin opettajille, joille valtio takaa työuran eläkeikään asti, eikä ole pelkoa että leikkurit osuisivat kohdalle.

Hillevi Henanen
Viestit: 2920
Liittynyt: 14.10.2013 20:18

Re: Vähemmistökielten suojelu Suomessa etenee, mutta lisätoimia tarvitaan

#3 Lukematon viesti Kirjoittaja Hillevi Henanen » 12.12.2025 15:45

Ruotsista käsin on hyvä räksyttää, koska oikeita ruotsalaisia eivät mitenkään voisi heidän kieliongelmansa enää vähempää kiinnostaa.

Täällä Suomessa taas ovat kastelleet muronsa niin perinpohjin, että niiden kuivattaminen on tekemätön paikka.

NRR
Viestit: 10072
Liittynyt: 10.02.2013 15:38

Re: Vähemmistökielten suojelu Suomessa etenee, mutta lisätoimia tarvitaan

#4 Lukematon viesti Kirjoittaja NRR » 12.12.2025 17:33

Hillevi Henanen kirjoitti: 12.12.2025 15:14
Komitean kiireelliset suosituksen liittyvät ruotsin kielen käyttöön alue- ja paikallishallinnossa.
Nyt todellakin ollaan uudella tasolla kun Manner-Suomessa ei ole enää yhtään ruotsienemmistöistä maakuntaa, ja ruotsienemmistöiset kunnat alkavat muuttua suomienemmistöisiksi yksi kerrallaan.
🤦🤦🤦🤦🤦

Uusi kielipolitiikka
Viestit: 2353
Liittynyt: 08.12.2017 17:48
Paikkakunta: Global
Viesti:

Re: Vähemmistökielten suojelu Suomessa etenee, mutta lisätoimia tarvitaan

#5 Lukematon viesti Kirjoittaja Uusi kielipolitiikka » 12.12.2025 20:09

pjl69 kirjoitti: 12.12.2025 15:33 Näin ne surut istuvat sujuvasti kahdella pallilla yhtäaikaa: ollaan niin toista kansalliskieltä, jonka opiskelu on kansalaisvelvollisuus, mutta samalla uhanalaista vähemmistökieltä. Yrittäisivät nyt päättää kumpaa ovat. Pakkoruotsin piti ratkaista kaikki kieliongelmat tässä maassa, mutta ilmeisesti asiassa ei ole päästy puusta pitkään. Viimeiset reilu 50 vuotta on ollut täysin hukkaan heitettyä työtä. Paitsi ruotsin opettajille, joille valtio takaa työuran eläkeikään asti, eikä ole pelkoa että leikkurit osuisivat kohdalle.
Tämä on Suomen nykyisen, vinoutuneen kielipolitiikan pahin vinoutuma.

Kansallinen itsepetos

Jos seurataan samaa logiikkaa kuin taloudessa, silloin ulkopuolinen määrittely toimii myös maan sisäisessä politiikassa.
(EUn tarkkailuluokka)

Lopetetaan vihdoinkin paskanjauhaminen "kaksikielisyyden rikkaudesta" ja määritellään ruotsin kielen asema myös maan sisäisessä lainsäädännössä rehellisesti vähemmistökieleksi.

Millainen asema 5%:n puhumalla vähemmistökielellä on muualla Euroopassa?

Se olkoon lähtökohta myös ruotsin kielen asemalle Suomessa

Kansallisen itsepetoksen ja ruotsin kielen ylenpalttisen hemmottelun on loputtava!

Oikeus ja kohtuus:

Millainen asema 5%:n puhumalla vähemmistökielellä on muualla Euroopassa?

Siihen voisi pyytää tekoälyn apua.
.

lpo
Viestit: 221
Liittynyt: 10.04.2016 10:57

Re: Vähemmistökielten suojelu Suomessa etenee, mutta lisätoimia tarvitaan

#6 Lukematon viesti Kirjoittaja lpo » 12.12.2025 21:10

Uusi kielipolitiikka kirjoitti: 12.12.2025 20:09 Millainen asema 5%:n puhumalla vähemmistökielellä on muualla Euroopassa?

Se olkoon lähtökohta myös ruotsin kielen asemalle Suomessa
Tuli mieleen Espanja ja katalaanin kielen asema siellä. Sitä puhuu kuitenkin ~10% kansasta ja heillä on vahva itsehallinto ja halua itsenäisyyteen. Toki viime vuosien tapahtumien jälkeen keskushallinto on ottanut vähän kireämmän linjan heidän suhteen ja toki tuollapäin maailmaa temperamenttikin on vähän eri luokkaa kuin täällä Suomessa. Minulle ainakin kävisi hyvin sikäläinen malli, eli virallinen kieli itsehallintoalueilla, kunhan näillä alueilla tarkoitetaan aidosti ruotsienemmistöisiä alueita. Se siitä elävästä ruotsinkielestä manner-Suomessa.

Uusi kielipolitiikka
Viestit: 2353
Liittynyt: 08.12.2017 17:48
Paikkakunta: Global
Viesti:

Re: Vähemmistökielten suojelu Suomessa etenee, mutta lisätoimia tarvitaan

#7 Lukematon viesti Kirjoittaja Uusi kielipolitiikka » 12.12.2025 21:21

Minulle ainakin kävisi hyvin sikäläinen malli, eli virallinen kieli itsehallintoalueilla, kunhan näillä alueilla tarkoitetaan aidosti ruotsienemmistöisiä alueita.
Etelä-Tirol italiassa voisi olla toinen vertailukohta.

Muistuttaa Pohjanmaan rannikon ruotsalaisasutusta.
Etelä-Tiroli sijaitsee Alpeilla ja maakunnassa vallitsee vahva paikallinen kulttuuri, joka juontaa juurensa historiallisiin baijerilais- ja ladinilaisasutuksiin sekä siteisiin saksalaiseen ja itävaltalaiseen kulttuurialueeseen.

Erotuksena muista Italian maakunnista Etelä-Tiroli on pääsääntöisesti saksankielinen maakunta. Asukkaista noin 62 prosenttia on saksankielisiä, 23 prosenttia italiankielisiä ja neljä prosenttia ladininkielisiä.
Vaativatko he raivokkaasti palvelua saksaksi, kun joutuvat esim. erikoissairaanhoitoon Roomaan?

Uusi kielipolitiikka
Viestit: 2353
Liittynyt: 08.12.2017 17:48
Paikkakunta: Global
Viesti:

Re: Vähemmistökielten suojelu Suomessa etenee, mutta lisätoimia tarvitaan

#8 Lukematon viesti Kirjoittaja Uusi kielipolitiikka » 13.12.2025 13:07

viewtopic.php?t=977


Hollannissa on vain yksi virallinen kieli koko maan laajuisesti eli hollannin kieli, mutta Frieslandin maakunnassa viralliset kielet ovat hollanti ja friisi. Frieslandissakaan ei ole pakkofriisiä, mutta sitä voi vapaaehtoisesti opiskella koulussa. Viranomaisten kanssa toimittaessa Frieslandissa ihmisillä on oikeus käyttää sekä hollantia että friisiä ja saada palvelua haluamallaan kielellä, tarvittaessa tulkin välityksellä.

Tämä alueellisen virallisen kielen asema on annettu friisin kielelle siksi, että kyseessä on vähemmistökieli, jonka puhujat ovat keskittyneet Frieslandin maakunnan alueelle. Friisinkielisiä palveluita täytyy tarjota siellä, missä friisiä puhuvia on paljon. Jos friisiläinen muuttaa muualle Hollantiin, hän voi saada palveluita vain hollanniksi, sillä muualla maassa friisin puhujia tulee vastaan vain ihan satunnaisesti ja he osaavat (tai ainakin heidät tulisi osata) maan valtakieltä hollantia.

Tämän mallin voisi mielestäni siirtää Suomeen melkein yksi yhteen, koska Suomessakin ruotsinkieliset ovat keskittyneet tietyille alueille. Ruotsinkielisille palveluille on aito tarve vain niillä alueilla, joilla ruotsinkielisiä asuu enemmänkin. Muualla maassa olkoon mahdollisuus opiskella ruotsia vapaaehtoisesti tarjolla, mutta vain yksi virallinen kieli eli suomi.

Uusi kielipolitiikka
Viestit: 2353
Liittynyt: 08.12.2017 17:48
Paikkakunta: Global
Viesti:

Re: Vähemmistökielten suojelu Suomessa etenee, mutta lisätoimia tarvitaan

#9 Lukematon viesti Kirjoittaja Uusi kielipolitiikka » 13.12.2025 13:08

Itävallassa ainoa virallinen kieli on saksa mutta jotkut osavaltiot tai jopa ainoastaan yksittäisissä kunnissa ja kylissä on kaksikielisyyttä paikallistasolla.

Esimerkiksi Kärntenin osavaltiossa 10 % asukkaista on sloveeninkielisiä, joten osavaltio (ei koko Itävalta) on virallisesti kaksikielinen. Useissa osavaltioissa ja/tai pitäjissä eri puolilla Itävaltaa on merkittäviä unkarinkielisiä vähemmistöjä ja niissä on katukilvet ynnä muut vastaavat sekä saksaksi että unkariksi, jonka ohella niistä löytyy myös unkarinkielisiä kouluja. Burgenlandissa on unkaria äidinkielenään puhuvien lisäksi paljon myös kroatiankielisiä.
Alueellisella paikallistasolla sloveeni, unkari ja kroatia ovat Itävallan virallisia kieliä, mutta VAIN paikallisesti. Itävallassa ei valtakunnantasolla ole pakkosloveenia, pakkounkaria eikä pakkokroatiaa, tuskin edes sloveenin-, unkarin- tai kroatiankielisten osavaltioiden ja pitäjien saksankieliselle diasproalle pakkosyötetä sloveenia, unkaria tai kroatiaa.

Maassa ei myöskään ole sellaista tilannetta että riippumatta asuinpaikasta ja siitä, missä aikoo työskennellä, niin julkisiin virkoihin päästäkseen olisi kaikkien saksankielisten itävaltalaisten (eli enemmistön Itävallan asukkaista) suoritettava "virkamiessloveeni", "virkamiesunkari" tai "virkamieskroatia", vaikka asuisi ja työskentelisi sellaisessa kunnassa/osavaltiossa, jossa saksa on valtakunnallisen tason lisäksi myös paikallistasolla ainoa virallinen kieli.

Ruotsinkielisiä on Suomessa vain Ahvenanmaalla sekä etelä-, lounais- ja länsirannikolla. Valtakunnantasolla suomen pitäisi olla ainoa virallinen kieli, jolloin ruotsi voisi olla virallinen kieli alueellisesti, mutta vähemmistökieli valtakunnallisesti, kuten saame (jonka puhujat ovat keskittyneet Enontekiöön, Inariin, Utsjoelle ja Sodankylään). Ahvenanmaan kohdalla alueellisuus on huomioitu liiankin hyvin, mutta mantereella ei ollenkaan.

NRR
Viestit: 10072
Liittynyt: 10.02.2013 15:38

Re: Vähemmistökielten suojelu Suomessa etenee, mutta lisätoimia tarvitaan

#10 Lukematon viesti Kirjoittaja NRR » 13.12.2025 19:52

Uusi kielipolitiikka kirjoitti: 12.12.2025 20:09 Millainen asema 5%:n puhumalla vähemmistökielellä on muualla Euroopassa?

Siihen voisi pyytää tekoälyn apua.
Tekoäly - mutten täysin luota siihen:
MERKITTÄVÄT (>3 %) EI-ENEMMISTÖKIELET EUROOPASSA

Pakollisuus = k / e

SUOMI
Ei-enemmistökieli: ruotsi ~5,2 %
Alakoulu: k
Yläkoulu: k
Toinen aste: k
Korkeakoulut: k
Pakon perustelu: perustuslaillinen kaksikielisyys, viranomaiskelpoisuus

---

IRLANTI
Ei-enemmistökieli: iiri ~5 % (arkikäyttö huomattavasti pienempi)
Alakoulu: k
Yläkoulu: k
Toinen aste: k
Korkeakoulut: e
Pakon perustelu: alkuperäiskieli, kolonialismin aiheuttaman kielenvaihdon korjaaminen
Huomautus: laajat vapautukset

---

ESPANJA – KATALAANI
Ei-enemmistökieli: katalaani ~16 %
Alakoulu: k (vain Kataloniassa, Valenciassa, Baleaareilla)
Yläkoulu: k (vain näillä alueilla)
Toinen aste: k (vain näillä alueilla)
Korkeakoulut: e
Pakon perustelu: alueellinen itsehallinto, historiallinen aluekieli
Huomautus: ei pakollinen muualla Espanjassa

---

ESPANJA – BASKI
Ei-enemmistökieli: baski ~5 %
Alakoulu: k (vain Baskimaassa ja osin Navarrassa)
Yläkoulu: k (vain näillä alueilla)
Toinen aste: k (vain näillä alueilla)
Korkeakoulut: e
Pakon perustelu: alueellinen itsehallinto, historiallinen aluekieli
Huomautus: ei pakollinen muualla Espanjassa

---

ITALIA
Ei-enemmistökieli: saksa ~4 %
Alakoulu: k (vain Etelä-Tirolissa)
Yläkoulu: k (vain Etelä-Tirolissa)
Toinen aste: k (vain Etelä-Tirolissa)
Korkeakoulut: e
Pakon perustelu: alueellinen autonomia, kansainväliset sopimukset

---

ISO-BRITANNIA
Ei-enemmistökieli: kymri ~18 % Walesissa
Alakoulu: k (vain Walesissa)
Yläkoulu: k (vain Walesissa)
Toinen aste: e
Korkeakoulut: e
Pakon perustelu: alueellinen kielielvytys, kulttuurinen identiteetti

---

BELGIA

Belgia on liittovaltio, jossa koulutus kuuluu kieliyhteisöjen toimivaltaan. Maa on jaettu hollanninkieliseen Flanderiin, ranskankieliseen Valloniaan, kaksikieliseen Brysseliin ja saksankieliseen alueeseen. Opetuskieli määräytyy pääosin kielialueen mukaan, ja Brysselissä oppilas valitsee hollannin- tai ranskankielisen koulutusjärjestelmän.

Koulutukseen sisältyy usein toisen kielen opiskelu pakollisena vieraana kielenä (esimerkiksi ranska Flanderissa ja hollanti tai englanti Valloniassa). Tämä ei perustu vähemmistökielten oikeuksiin eikä valtakunnalliseen kielipakkoon, vaan kieliyhteisökohtaiseen koulutuspolitiikkaan. Belgia ei aseta kaikille kansalaisille symmetristä velvollisuutta opiskella jotakin ei-enemmistökieltä.

---

BOSNIA JA HERTSEGOVINA
Ei-enemmistökieli: serbia ~30 %
Alakoulu: e
Yläkoulu: e
Toinen aste: e
Korkeakoulut: e

---

MONTENEGRO
Ei-enemmistökieli: serbia ~30 %
Alakoulu: e
Yläkoulu: e
Toinen aste: e
Korkeakoulut: e

---

POHJOIS-MAKEDONIA
Ei-enemmistökieli: albania ~25 %
Alakoulu: e
Yläkoulu: e
Toinen aste: e
Korkeakoulut: e

---

VIRO
Ei-enemmistökieli: venäjä ~23–25 %
Alakoulu: e
Yläkoulu: e
Toinen aste: e
Korkeakoulut: e

---

LATVIA
Ei-enemmistökieli: venäjä ~25 %
Alakoulu: e
Yläkoulu: e
Toinen aste: e
Korkeakoulut: e

---

ROMANIA
Ei-enemmistökieli: unkari ~6 %
Alakoulu: e
Yläkoulu: e
Toinen aste: e
Korkeakoulut: e

---

SLOVAKIA
Ei-enemmistökieli: unkari ~8 %
Alakoulu: e
Yläkoulu: e
Toinen aste: e
Korkeakoulut: e

---

SVEITSI
Ei-enemmistökielet: ranska ~23 %, italia ~8 %, retoromaani <1 %
Pakon luonne: kantonikohtainen opetuski
eli, vieraan kielen pakollisuus
Perustelu: liittovaltio, kantonien enemmistöt, ei vähemmistökielipolitiikka
Pakon luonne: kantonikohtainen opetuskieli, toisen kansalliskielen opiskelu vieraana kielenä

NRR
Viestit: 10072
Liittynyt: 10.02.2013 15:38

Re: Vähemmistökielten suojelu Suomessa etenee, mutta lisätoimia tarvitaan

#11 Lukematon viesti Kirjoittaja NRR » 13.12.2025 20:11

NRR kirjoitti: 13.12.2025 19:52 ---
Tekoäly - mutten täysin luota siihen:
MERKITTÄVÄT (>3 %) EI-ENEMMISTÖKIELET EUROOPASSA

Pakollisuus = k / e

SUOMI
Ei-enemmistökieli: ruotsi ~5,2 %
Alakoulu: k
Yläkoulu: k
Toinen aste: k
Korkeakoulut: k
Pakon perustelu: perustuslaillinen kaksikielisyys, viranomaiskelpoisuus
Huomautin tekoälylle, ettei pakko ole perustuslaissa. Pyysin loogista selitystä. ChatGPT vastasi:
Perustuslaki ja koulutusjärjestelmä pakottavat oppilaat opiskelemaan ruotsia, ei siksi, että se olisi luonnollinen enemmistön kieli, tai että se palvelisi oppilaan arkea, vaan strategisesta syystä: turvata ruotsin kielen asema koko maassa.

Todellinen tavoite ei ole yksilön kielitaidon lisääminen, vaan ruotsin kielen säilyminen yhteiskunnallisena instituutiona.

Tämä selittää sen, miksi pakko kohdistuu kaikkiin, vaikka käytännössä ruotsi ei ole merkittävä arjen kieli enemmistölle.
Kysyin, miksi se aluksi puhui vain perustuslaista. ChatGPT:
Alkuperäinen merkintä: perustuslaki = pakon oikeutus (yksinkertaistus)

Todellinen syy: pakko on väline turvata ruotsin asema kansalliskielenä → perustuslaki antaa juridisen perustan, mutta ei määrää pakkoa suoraan.
Pyysin siltä selkokielistä perustelua, se kirjoitti
“Pakkoruotsi ei perustu perustuslain kirjaimeen, vaan se on koulutuspoliittinen väline, jolla pyritään turvaamaan ruotsin kielen asema kansalliskielenä, vaikka sen todellinen käyttö väestössä on vähäistä.”

pjl69
Viestit: 752
Liittynyt: 17.03.2017 14:39

Re: Vähemmistökielten suojelu Suomessa etenee, mutta lisätoimia tarvitaan

#12 Lukematon viesti Kirjoittaja pjl69 » 13.12.2025 20:29

Viimeiseen AI:n vastaukseen viitaten: elämme siis ulkoilmamuseossa, jossa kielipolitiikka on jäätynyt jäänne 1800-luvulta.

Hillevi Henanen
Viestit: 2920
Liittynyt: 14.10.2013 20:18

Re: Vähemmistökielten suojelu Suomessa etenee, mutta lisätoimia tarvitaan

#13 Lukematon viesti Kirjoittaja Hillevi Henanen » 13.12.2025 21:29

Kiitos NRR!
Perustuslaki ja koulutusjärjestelmä pakottavat oppilaat opiskelemaan ruotsia, ei siksi, että se olisi luonnollinen enemmistön kieli, tai että se palvelisi oppilaan arkea, vaan strategisesta syystä: turvata ruotsin kielen asema koko maassa.

Todellinen tavoite ei ole yksilön kielitaidon lisääminen, vaan ruotsin kielen säilyminen yhteiskunnallisena instituutiona.

Tämä selittää sen, miksi pakko kohdistuu kaikkiin, vaikka käytännössä ruotsi ei ole merkittävä arjen kieli enemmistölle.
Yksi syy vielä on se, että pakkoruotsilla saadaan ryöstettyä muiden vieraiden kielten opiskeluresurssit toisilta kieliryhmiltä.

Uusi kielipolitiikka
Viestit: 2353
Liittynyt: 08.12.2017 17:48
Paikkakunta: Global
Viesti:

Re: Vähemmistökielten suojelu Suomessa etenee, mutta lisätoimia tarvitaan

#14 Lukematon viesti Kirjoittaja Uusi kielipolitiikka » 14.12.2025 12:16

Hillevi Henanen kirjoitti: 13.12.2025 21:29 Kiitos NRR!
Perustuslaki ja koulutusjärjestelmä pakottavat oppilaat opiskelemaan ruotsia, ei siksi, että se olisi luonnollinen enemmistön kieli, tai että se palvelisi oppilaan arkea, vaan strategisesta syystä: turvata ruotsin kielen asema koko maassa.

Todellinen tavoite ei ole yksilön kielitaidon lisääminen, vaan ruotsin kielen säilyminen yhteiskunnallisena instituutiona.

Tämä selittää sen, miksi pakko kohdistuu kaikkiin, vaikka käytännössä ruotsi ei ole merkittävä arjen kieli enemmistölle.
Yksi syy vielä on se, että pakkoruotsilla saadaan ryöstettyä muiden vieraiden kielten opiskeluresurssit toisilta kieliryhmiltä.
Tekoäly on jostakin tämän loogisen päätelmän löytänyt.

Olisiko käynyt esimerkiksi tällä foorumilla..

Tosin myös EUssa on todettu, että ruotsia opiskellaan vain poliittisista syistä, ei kielen tarpeen takia. (Politiikka:Ruotsin kielen tolkuttoman ylikorostettu erityisasema kansan enemmistön rasitteena)

Mutta ydinkysymys:

Miksi 5%:n vähemmistökieltä pitää Suomessa hemmotella ja paapoa ylenmääräisesti, kun missään muualla tällaista ylenmääräistä hemmottelua ei ole?

Tästä pitää voida käydä avointa yhteiskunnallista keskustelua!

Mainittakoon, että vuoden 1922 kielilaissa (viranomaista velvoittavan) kaksikielisyyden raja kunnissa oli 10%.

Nykyään raja on alle 1%.

Esim USAssa kehitys on loogisempaa:
Kun latinojen määrä on kasvanut, espanjaa on alettu käyttää julkisissa palveluissa.

Myös Suomessa julkinen valta käyttää maahanmuuttajakieliä, kun maahanmuuttajien määrä on lisääntynyt, vaikka mitään lakisääteistä velvoitetta ei ole.

Voiko ruotsin kielen asema olla ikuisesti Suomen kielipolitiikan määräävä tekijä?

Pari poimintaa:

Politiikan ilmastonmuutos tutkimus 2019:

Enemmistö ei enää usko ruotsin kielen erityisaseman säilymiseen.

Magman visiotutkimus:

Tarkennus:

Vain 35% kieliammattilaisista piti ruotsin kieltä relevanttina tulevaisuudessa.

Tämä on mielenkiintoista, koska suuri osa heistä on jotenkin kosketuksissa ruotsin kieleen ( ruotsinopettajat)

Englannin vastaava lukema oli 81%.

Toisaalta "pakollisuudesta ei voi luopua", koska "sillä olisi ennalta-arvaamattomia seurauksia ruotsin kielen erityisasemalle"

Magman tutkimus 2024. Asiantuntijapaneeli

Asiantuntijat = ruotsin kielen pönkityksestä leipänsä saavat
Viimeksi muokannut Uusi kielipolitiikka, 14.12.2025 12:50. Yhteensä muokattu 1 kertaa.

Uusi kielipolitiikka
Viestit: 2353
Liittynyt: 08.12.2017 17:48
Paikkakunta: Global
Viesti:

Re: Vähemmistökielten suojelu Suomessa etenee, mutta lisätoimia tarvitaan

#15 Lukematon viesti Kirjoittaja Uusi kielipolitiikka » 14.12.2025 12:25


Yksi esiin nousseista toteutumattomista kehittämisehdotuksista on toisen
kotimaisen kielen vapaaehtoisuus.


On ...kriittisesti pohdittava sitä,
että mikäli ehdotus
olisi toteutunut, kaksikielisessä maassa toisen kotimaisen kielen vapaaehtoiseksi
tekemisestä olisi voinut aiheutua ennalta-arvaamattomia seurauksia.

Tutkijapaneelissa korostettiin, että on tärkeää nähdä ruotsin kielen opettaminen
arvokkaana sen sijaan, että ruotsin ajateltaisiin vievän tilaa muilta kieliltä.
Tämä lainaus on Magman selvityksestä..

Retoriikka on suoraan RKP:n Folktingetin ym propagandamateriaaleista.

Vastaa Viestiin