Suomen kielen tulevaisuus vaakalaudalla?

[TK]

Suomen kielen tulevaisuudesta ollaan huolissaan. Pelätään englannin vyörymistä jokapäiväiseen elämään englanninkielisten opetuskokonaisuuksien kautta, netin kautta, suomea osaamattomien työntekijöiden kautta. Pakkoruotsi on käytännön elämässä hyödytön kieli, mutta se rasittaa suomenkielisiä koko opintopolun ajan, tuhlaa opiskelijoiden aikaa. Pakkoruotsi on myös suuri taloudellinen rasite yhteiskunnalle.

Mika Merano on blogikirjoituksessaan https://www.mikamerano.fi/p/pakkoruotsi ... usu-suomen kuvannut aika kokoavasti nykyisen kielipoliittisen todellisuuden ja keskustelun tilaa.

Hyvä kuva blogikirjoituksen alussa. Lopussa nettiyhteydet viimeaikaisiin kielipoliittisiin kirjoituksiin.

[NRR]

Suomen kielen tulevaisuudesta ollaan huolissaan. Pelätään englannin vyörymistä jokapäiväiseen elämään englanninkielisten opetuskokonaisuuksien kautta, netin kautta, suomea osaamattomien työntekijöiden kautta. Pakkoruotsi on käytännön elämässä hyödytön kieli, mutta se rasittaa suomenkielisiä koko opintopolun ajan, tuhlaa opiskelijoiden aikaa. Pakkoruotsi on myös suuri taloudellinen rasite yhteiskunnalle.

Mika Merano on blogikirjoituksessaan https://www.mikamerano.fi/p/pakkoruotsi ... usu-suomen kuvannut aika kokoavasti nykyisen kielipoliittisen todellisuuden ja keskustelun tilaa.

Hyvä kuva blogikirjoituksen alussa. Lopussa nettiyhteydet viimeaikaisiin kielipoliittisiin kirjoituksiin.

Erinomaista tekstiä Meranolta. Eturivin kavereita kielikeskustelussa.

Toivon kuitenkin, että pakkoruotsia ja hyötyenglantia ei käsiteltäisi yhdessä.

Keskisarja valitettavasti niittasi ne yhteen ja veti kielikeskustelua reippaasti taaksepäin.

Ruotsi on turhaa työtä, englanti perustaito. - Yliopistoilla on omat ongelmansa, jotka ratkotaan siellä.

Kielikeskustelun näivettyminen näkyy selvästi X:ssä. Kesällä alkoi jo hiljetä, mutta Keskisarja puheiden jälkeen se on lähes tyrehtynyt. Näkyy Meranon tykkäyksissä - aiemmin hän sai helposti satoja tykkäyksiä kielipoliittisista teksteistä, nyt joitakin kymmeniä.

[TK]

Kielitilanne Suomessa on monisäikeinen kokonaisuus. Voi tietysti ottaa tarkastelunkohteeksi jonkin kielen, tai jonkin ongelmakohdan, mutta taustalla on oltava käsitys kielitilanteen kokonaisuudesta. Suomen kielen elinvoimaisuudesta huolehtiminen on tärkeä tavoite jatkuvasti.

Pakkoruotsi on suurin ongelma ja suurin menoerä veronmaksajille.
Englanti on nykymaailmassa välttämätön kieli osattavaksi.
Englannin kieli on kuitenkin jotenkin karannut kontrollista, kun on perustettu englanninkielisiä opintokokonaisuuksia eikä vieraskielisiltä opiskelijoilta edellytetä suomen kielen opettelua.
Suomen kielen opettelun pitäisi sisältyä pakollisena englanninkielisiin opintokokonaisuuksiin. Suomen kielen pitäisi olla mukana opetuksessa niin, että tieteelliset termit, tieteellinen sanasto opittaisiin suomeksi ja osa opetuksesta voisi olla suomeksi. Suomen kielen on säilyttävä opetuskielenä kaikilla aloilla.

Tänne tuleville työntekijöille ja siirtolaisille olisi järjestettävä suomen kielin opetusta heti heidän saavuttuaan. Tavoitteena sellainen kielitaito, jolla voi ottaa palvelut vastaan suomen kielellä ja hakeutua työtehtäviin, joissa edellytetään suomen kielen osaamista.

Vieraskielisiä on jo yli 600 000 ja lukumäärä kasvaa koko ajan.
Vieraskielisten olisi tärkeää oppia mahdollisimman nopeasti maan pääkieltä, suomea.
Surut kuitenkin kampanjoivat hartiavoimin saadakseen mahdollisimman paljon mamuja ruotsin kielen pariin. Ruotsin kieltä tarjoillaan "toisena virallisena kielenä" eikä kerrota, että perustuslaki ei edellytä pakkoruotsia, eikä kerrota, että suurin osa suomenkielisistä haluaisi päästä pakkoruotsista eroon. Surut kärjistävät kielitilannetta.

[NRR]

taustalla on oltava käsitys kielitilanteen kokonaisuudesta. ---
Englannin kieli --- karannut kontrollista, kun on perustettu englanninkielisiä opintokokonaisuuksia eikä vieraskielisiltä opiskelijoilta edellytetä suomen kielen opettelua.

Luen tämän niin, TK, että sinäkin (joka epäilit kaksikymmentä vuotta sitten minun olevan ruotsinope, kun sinisilmäisesti vielä puhuin kaksikielisestä maasta ja mietin ruotsinopettajien näkökulmaa) olet nyt hyväksynyt, että jonkinlainen "kokonaishuoli suomen kielestä" nostetaan pakkoruotsin ongelmien rinnalle, ja uhaksi nähdäänkin englanti, ei tietenkään ruotsi.

Luenko oikein?

[TK]

NRR, et tosiaankaan lue oikein. Sinulla on mielestäni tapana juuttua aina johonkin näkökulmaan, pysyt pitkään samassa näkökulmassa. Mutta ei ole mitään mieltä alkaa väittelemään.

[NRR]

Millaista käsitystä kielitilanteen kokonaisuudesta siis viestissäsi tarkoitit?

Mitä sillä tavoitellaan?

[Uusi kielipolitiikka]

Pakkoruotsi on suurin ongelma ja suurin menoerä veronmaksajille.

Englanti on nykymaailmassa välttämätön kieli osattavaksi.

Tässä on hyvä kiteytys.

Mutta..

Suomen kielipolitiikka elää jossain RKP:n luomassa keinotodellisuudessa.

Englantia on välttämätöntä osata. (de facto)

Englantia ei ole Suomessa pakko osata sanaakaan ( de jure)

Englannilla ei ole mitään juridista asemaa Suomen kielipolitiikassa.

Jokaisen suomalaisen on lakisääteisesti todistettava ruotsin kielen taitonsa opintojen kaikilla asteilla ( de jure)
Lainsäädäntömme siis vaatii jokaiselta ruotsin osaamista ja sen todistamista.
Lainsäädäntömme ei vaadi englannin taitoa.


Poliittinen eliitti elää valtavassa itsepetoksessa ollessaan rähmällään
RKP:n edessä.

Jos nyt aletaan lainsäädännöllä rajoittaa englannin käyttöä, vaikka sillä ei edes ole mitään juridista asemaa, Suomi menee entistä syvemmälle suohon itsepetoksessaan.

Vuonna 2017 eläkkeelle savustetut opetusneuvokset tekivät ehdotuksen, joka vastasi pedagogien linjausta peruskoulun kieliohjelmaksi 50 vuotta aiemmin.

Miksi ehdotusta ei onnistuta myymään poliittisille päättäjille?

Englannin käyttäminen esim mainonnassa ja iskulauseissa alkaa olla pikemminkin naurettavaa kuin uhkaavaa.

Kieltolaki ei kuitenkaan ole vastaus.

Kansalaisten kannattaa antaa palautetta markkinoijille: emme halua kuulla väkisinväännettyä tönkköenglantia.

Protestoida siis voi, jokainen kansalainen.

Mutta kertaus: englannilla ei ole mitään asemaa Suomen valtion kielipolitiikassa.

Elsa Enäjärven sadan vuoden takainen visio on toteutunut käytännön elämässä, mutta ei Suomen kielipolitiikassa.

Olemme virallisen kielipolitiikan näkökulmasta edelleen ruotsin ylivallan alaisia, ruotsin ylivalta on karannut käsistä.

Tai oikeammin ruotsin kieltä ei ole koskaan edes saatu käsiin, kontrolliin, hallintaan.

Ruotsin kieli sanelee koko kielipolitiikan.

Siksi olen samaa mieltä, ettei pakkoruotsista ja hyöty-/liiallisesta englannista pidä keskustella samassa yhteydessä.

Se pelaa vain pakkoruotsittajien pussiin.

[NRR]

Suomen kielipolitiikka elää jossain RKP:n luomassa keinotodellisuudessa.
---
Jokaisen suomalaisen on lakisääteisesti todistettava ruotsin kielen taitonsa opintojen kaikilla asteilla ( de jure)
---
Poliittinen eliitti elää valtavassa itsepetoksessa ollessaan rähmällään RKP:n edessä.

Jos nyt aletaan lainsäädännöllä rajoittaa englannin käyttöä, vaikka sillä ei edes ole mitään juridista asemaa, Suomi menee entistä syvemmälle suohon itsepetoksessaan.
---
Siksi olen samaa mieltä, ettei pakkoruotsista ja hyöty-/liiallisesta englannista pidä keskustella samassa yhteydessä.

Se pelaa vain pakkoruotsittajien pussiin.

RKP verkostoineen alkoi puhua liiallisesta englannista jo yli kolmekymmentä vuotta sitten. Aivan suoraan se vanha puhe on nyt saatu läpi mediassa.

Helsingin Sanomissa

6.9.1990

Niin suomi kuin ruotsikin ovat menettämässä asemiaan nykyisessä yhteiskunnassamme. Mainonnassa ja viestimissä englannin kieli on syrjäyttämässä kotikieliämme. Puolikielisyys leviää ja kieli ja kulttuuri rappeutuvat. ---

Mielestämme tulisi saattaa "oma kieli kunniaan", koska on kysymys Suomen kulttuurin keskeisistä piirteistä, tunnusmerkeistä ja niiden säilymisestä. Siksi on tehostettava kielenhuoltoa ja toimittava aktiivisti kansallisen kulttuurin puolesta. ---

Mainonnassa ja viestimissä pitää vähentää englannin käyttöä ja lopettaa kielten sekoittaminen. Koululaitoksessa on jatkuvasti painotettava äidinkielen ja oman kulttuurin tärkeyttä.

Vuotta myöhemmin yksi tämän ryhmän kirjoittajista julkaisi Hesarissa uuden kirjoituksen "pakkoenglannista".

23.3.1991

Kansakunnan voi tappaa ilman verenvuodatusta hävittämällä sen kielen. Kannamme siis huolta sukukielistämme; ymmärrämme ettei hanteja ole ilman hantin kieltä. Mutta huomaammeko, mitä on tapahtumassa omalle kielellemme? Pakkoenglanti vakava uhka suomen kielelle

On hyvä auttaa hanteja kielensä säilyttämisessä, mutta mitä tapahtuu Suomessa. Osana amerikkalaisen kulttuurin vyöryä on englannin kieli hivuttautumassa elämäämme. Olemme taistelleet irti ruotsista ja venäjästä, ja nyt otamme uskomattomalla innolla englantia vastaan.
---
Olemmeko "maailman amerikkalaistunein maa"? Se amerikkalaistyylinen englanti, joka vyöryy eteemme ja kuuluviimme mainoksista, radiosta, televisiosta, lehdistä ja joka puolelta on musertavaa.
---
Puhumme pian kaikki pidginiä

Englannin kielen usein iskevätkin sanat ja sanonnat sopivat äänteellisesti erittäin huonosti suomeen ja niitä on vaikea taivuttaa. Monet sanat alkavat elää omaa elämäänsä, eivätkä enää tarkoita samaa kuin englannissa..
---
Niin, mitä tapahtuu tälle sulosointujen rykelmälle, kielellemme ja kulttuurillemme? Ennen suomalaistettiin; nyt todistavat toisesta lukemattomat englanninkieliset yritysnimet. Huvipaikkojen nimet ja mainokset ovat silkkaa englantia. Suomi väistyy.
---
Meille syötetty pakkoenglanti on paljon vakavampi uhka suomen kielelle ja kulttuurille kuin ruotsi.

Suomalaisuutta ja suomea täytyy tukea kaikin keinoin, muuten ei kohta ole suomalaisuutta, jota tukea. Vaikutteita muista kielistä on tullut ja tulee, mutta ne tulee ottaa vastaan oman kielemme ehdoin. Paljon haetaan ulkoapäin tunnustusta ja arvioita suomalaisuudesta. Tuskin meidän arvostuksemme nousee kulttuurimme lässähtäessä puolikieliseksi amerikkalaiseksi massakulttuuriksi.
---
Kirjoittaja on Suomalaisuus Euroopassa -kansalaistoimikunnan jäsen. Toimikunta korostaa pohjoismaiden kieli-, kulttuuri- ja talousyhteyden tärkeyttä.

[pjl69]

"Mainonnassa ja viestimissä pitää vähentää englannin käyttöä ja lopettaa kielten sekoittaminen."

Heh, tänä päivänä on nimenomaan omaksuttu tuo kielten sekoittamisen strategia ruotsin näkyvyyden ja kuuluvuuden lisäämiseksi. Telkkarissa pyörii yhä enemmän näitä sekakielisiä (suomi/ruotsi) ohjelmia (itsenäisyyspäivän pressanlinnan juhla, euroviisujen esikatselu (joka ihme kyllä lopetettiin), MOT, ym).

[NRR]

"Mainonnassa ja viestimissä pitää vähentää englannin käyttöä ja lopettaa kielten sekoittaminen."

Heh, tänä päivänä on nimenomaan omaksuttu tuo kielten sekoittamisen strategia ruotsin näkyvyyden ja kuuluvuuden lisäämiseksi. Telkkarissa pyörii yhä enemmän näitä sekakielisiä (suomi/ruotsi) ohjelmia (itsenäisyyspäivän pressanlinnan juhla, euroviisujen esikatselu (joka ihme kyllä lopetettiin), MOT, ym).

Kyllä.

Sekakieli suomi&ruotsi ok. Mediassa jopa suositeltavaa.
Kaksikielisyys suomi&ruotsi ok.

Tämä kaikki pienen eliitin puuhastelua ja
pakkoa muille.
Mutta muka toimivin kielitaito ei ok.

Nuorison sekakieli suomi&englanti paha.
Vaikka nuorisokieli on aina sekoittanut vieraskielisiä sanoja puheeseen.
Kaksikielisyys suomi&englanti paha.
Vaikka kaikkien itselleen toivoma ja käytännössä toimivin.

[NRR]

TK, olen pahoillani, että viestini lähti niin rehellisen pettyneenä perussuomalaisten outoon englantipuheeseen. Minulla ei ole syytä kritisoida sinua. Olet tehnyt hyvää työtä ja vaikuttanut kielikeskustelussa paljon minua pidempään.

[Hillevi Henanen]

Vaikka kouluissa on nyt vuosikymmentolkulla yritetty ajaa ruotsia suomenkielisiin kouluihin kakkoskieleksi, niin niin kauan kun näiden onnistumisesta ollaan hipihiljaa, ei ole mitään hätää
En tiedä yhtään tapausta, että koulun kakkoskieleksi olisi englannin sijaan valittu ruotsi. Englannin ylivoima on sen sijaan vakuuttava.

Vanhemmat toki kuuntelevat pakkosyöttöpropagandan sujuvasti ennenkuin piirtävät ruksin ruutuun, ja valitsevat sitten lapselleen englannin - ilman sen suurempaa metelöintiä.

Viime vuonna 259 suomenkielisestä kunnasta 141:ssä oli alle eskari-ikäisiä eli
0-4-vuotiaita suruja tasan nolla (0)/kunta eli yht. 1005 kpl (keskimäärin melkein 4/kunta eli alle yksi/vuosikerta)).
2014 määrä oli 978 ja 2004 708, eli määrä on lievästi nouseva.

Suomenkielisissä kunnissa alle eskari-ikäisten 0-4 v surujen määrä 20 vuodessa lisääntynyt 297 kpl, mutta vastaavasti kaksikielisissä kunnissa kato on ollut moninkertainen eli -1932 kpl.
Koko maa siis tukevasti miinuksella näiden kahden kielen osalta.

Ikääntyneistä saataisiin vähän erilaista listaa, sillä siellä lienevät surut vielä hetken vahvoilla.