"Kaksikielisessä" maassa yli puolessa maan pinta-alasta ei ole yhtäkään ruotsinkielistä alle kouluikäistä lasta

[Hillevi Henanen]

https://www.hbl.fi/2025-02-07/tere-samm ... gspartiet/

Tere Sammallahti rasar mot skolsvenskan – vad tycker Samlingspartiet?
Tere Sammallahti raivoaa kouluruotsalaista vastaan ​​- mitä mieltä on kokoomus?

7 februari 2025 18:30

Samlingspartiets riksdagsledamot Tere Sammallahti anser att den obligatoriska skolsvenskan borde skippas.
Kokoomuksen kansanedustaja Tere Sammallahti on sitä mieltä, että pakkoruotsista kouluissa tulisi luopua

Samlingspartiets riksdagsledamot Tere Sammallahti gillar inte den nuvarande modellen där svenska är obligatoriskt i skolan
Kokoomuksen kansanedustaja Tere Sammallahti ei pidä nykyisestä mallista, jossa ruotsi on pakollinen koulussa

Samlingspartiets riksdagsledamot Tere Sammallahti reagerade på SFP:s förslag om att undervisningen i det andra inhemska språket skulle påbörjas redan i förskolan. Alltså svenska för barn med finska som modersmål, och finska för barn med svenska som modersmål.
Kokoomuksen kansanedustaja Tere Sammallahti vastasi RKP:n ehdotukseen, jonka mukaan toisen kotimaisen kielen opetus olisi aloitettava jo esikoulussa. Siis ruotsia suomenkielisten lapsille suomea niille, joilla on ruotsi äidinkielenä.


https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/teresa ... -puolesta/
10 vuotta sitten.

Argumentit pakkoruotsin puolesta
teresammallahti
Tere Sammallahti
23.12.2014 12:07
päivitetty 23.12.2014 12:07
5

Tuoreessa Åbo Akademin tekemässä tutkimuksessa todettiin täysin yllätyksettömästi, että suurin osa suomalaisista luopuisi pakollisesta ruotsinkielen opiskelusta. Yllätyksenä tulee ennemminkin se, että näin selkeiden tulosten myötä poliitikot edelleen seisovat nykyisen lainsäädännön takana tukeutuen todennäköisesti samoihin köyhiin argumentin irvikuviin, joita meille on toitotettu vuosikymmeniä peruskouluissa ja pakkoruotsin kannattajien propagandassa

Varsin pienellä aivosolujen raaputtelulla pakkoruotsin puolesta esitetyt argumentit osoittautuvat vettä pitämättömiksi väittämiksi. Kirjasin alle vuosien varrella kuulemani väittämät pakkoruotsin puolesta sekä vasta-argumentit niihin.

1. Suomi on kaksikielinen maa/Suomen täytyy pysyä kaksikielisenä maana

Humen giljotiinin tiputtua tämän argumentin ei pitäisi enää kelvata julkiseen keskusteluun, mutta viihdytetään nyt itseämme. Arkikielessä kaksikielisyydellä tarkoitetaan sitä, että Suomessa puhutaan lain velvoittamina hallintokielinä suomea ja ruotsia. Lakeja voidaan kuitenkin muuttaa ja huonoja lakeja meillä on jopa velvollisuus muuttaa. Kaksikielisyyteen vetoamisessa onkin kyse kehäpäätelmästä: Koska Suomi on kaksikielinen maa, Suomen tulee olla kaksikielinen maa, koska Suomi on kaksikielinen maa, Suomen tulee olla kaksikielinen maa, jne, jne.

Todellisuudessa suomalaiset puhuvat äidinkielinään kymmeniä eri kieliä. Me siis olemme monikielinen maa, emme suinkaan vain kaksikielinen maa. Koska kaikille kielille ei voida järjestää enemmistöä velvoittavaa erityiskohtelua, on julkishallinnossa syytä pitää hallintokielenä vain sitä yhtä kieltä, jota kaikkien suomalaisten voidaan olettaa puhuvan. Toki esimerkiksi ruotsinkielisissä kunnissa voidaan, ainakin minun mielestäni, ottaa äänestysoikeutettujen kuntalaisten siunauksella hallintokieleksi myös ruotsi.

2. Ruotsin kieli on osa suomalaista kulttuuria/yhteiskuntaa/identiteettiä

Työnnetään Humen giljotiini taas nurkkaan jäähtymään. Kulttuuri on kokoelma totuttuja käyttäytymismalleja, arvoja, asenteita, ja niin edespäin. Kulttuuri on olemassa joka tapauksessa ja se kehittyy mainiosti yksilöiden vapaassa vuorovaikutuksessa. Jos vuosikymmenien aatteellisesta pakottamisesta ja aivopesusta huolimatta suomalaiset haluavat luopua ruotsin kielen erityisasemasta, niin silloin ruotsin kieli ei ole niin tärkeä osa suomalaisten identiteettiä, kulttuuriamme tai yhteiskuntaamme, kuin pakkoruotsin kannatajat antavat ymmärtää.

3. Meidän täytyy taata kielivähemmistöille palvelut heidän omalla kielellään

Varmasti pitääkin taata niin, ettei kenenkään henkiriepu jää kielitaidosta kiinni. Julkisia palveluita käyttäville kielitaidottomille voidaan varmasti järjestää tulkkauspalvelut, kuten jo nyt tehdään kielitaidottomien julkishallinnon asiakkaiden kohdalla. Eikä pakkoruotsin tai juridisen kaksikielisyysvelvoitteen lakkautus tietenkään johda siihen, että ruotsin kieli unohtuisi suomalaisilta palvelualan ammattilaisilta. Ruotsinkielisissä kunnissa julkishallinnon työntekijöiltä varmaankin odotettaisiin tyydyttävää ruotsin kielen taitoa vaikkei valtiovalta sitä pakolliseksi määräisikään

On kohtuutonta velvoittaa monimiljoonainen kansa opettelemaan pientä vähemmistökieltä, ja vielä maksamaan järjestelmän kulut, jotta pieni osa suomalaisista voisi olla käyttämättä kieltä, jonka he osaavat varsin mainiosti. Muutenkin jokaiselta Suomessa asuvalta voidaan perustellusti odottaa sellaista viitseliäisyyttä, että opettelisi sen kielen, jota täällä lähes kaikki puhuvat ja jolla täällä pärjää. Jos ei halua opetella, niin sitten on opettelematta, mutta samalla sopii olla vaatimatta meitä muita tuon lyhytnäköisen henkilökohtaisen ratkaisun sijaiskärsijöiksi.

4. Pakkoruotsin poistolla yritetään tuhota suomenruotsalaisten kulttuuri

Eikä yritetä, sillä vain yritetään vapauttaa suomalaiset opiskelemaan sellaisia kieliä, joista kokevat olevan oikeasti hyötyä itselleen. Toisaalta, jos suomenruotsalainen kulttuuri kuolee pakkoruotsin ja kaksikielisyyden juridisen purkamisen myötä, niin sehän vain osoittaa sen, ettei pakkoruotsi kohdan 2. mukaisesti ole osa suomalaista kulttuuria ja identiteettiä. Terve ja elinkelpoinen kulttuuri elää ilman keskushallinnon asettamaa pakkoa ja miljardien eurojen tukirahoja. Jos joku pitää edustamaansa kulttuuria ehdottoman tärkeänä, on tietysti vapaa edistämään sen elinkelpoisuutta omalla panoksellaan muita pakottamatta.

5. Emmehän me keskustele ”pakkomatematiikan” poistamisestakaan/ruotsi on yleissivistävä kieli.

Matematiikka kehittää matemaattis-loogista päättelykykyä, eli ongelmanratkaisukykyä, ja sitä tarvitsee poikkeuksetta jokainen ihminen tällä planeetalla. Se on universaali työkalu ja kieli, jolla ihmiskunta tutkii ja oppii ymmärtämään miten maailmankaikkeutemme toimii. Matemaattis-looginen ymmärrys ja tutkiminen on antanut ihmiskunnalle mahdollisuuden nousta keräilevistä nomadikulttuureista ja barbaarisista heimoyhteiskunnista demokraattisiksi teknologiayhteiskunniksi.

Matematiikka on lennättänyt meidät niin kuuhun kuin Pattayallekin. Matematiikan ansiosta meillä on termi ”tietotekniikka” ja se on nostanut elintasomme ihmiskunnan historiassa ennen näkemättömälle tasolle. Matematiikan ansiosta tiedämme mitä tapahtui vain silmänräpäystä ennen universumimme syntyä ja ymmärrämme planeettamme biosfäärin monimutkaista toimintaa paremmin kuin koskaan aikaisemmin. Matematiikan ansiosta ihmiskunta tulee vielä löytämään tiensä ulos energiakriiseistä ja luonnonresurssien tähden käydyistä sodista.

Vielä vuonna 2014 ruotsinkielinen maailmankolkka menee sekaisin, kun joku veronmaksajien rahoilla leveästi elävä kuninkaallinen onnistuu lisääntymään jonkun muun kuin lähisukulaisensa kanssa. Lienee sanomattakin selvää, että ruotsin kielellä ei ole luonnontieteiden kivijalkana toimivan matematiikan kaltaisia, ihmiskunnan kehityksen kannalta kriittisiä ja yleissivistäviä, ominaisuuksia.

6. Ruotsin kieli on portti muihin kieliin

Tämä peruskoulun opettajan lempilausahdus on tietysti omalla tavallaan totta, mutta totta on myös minkä tahansa muunkin kielen kohdalla. Mitä useampaa kieltä osaat ja ymmärrät, sitä todennäköisemmin olet harjoittanut aivosi ymmärtämään kielioppirakenteita ja muistamaan sanoja. Viittä eri kieltä enemmän tai vähemmän opiskelleena uskallan väittää, että paras portti muihin kieliin on tarpeesta syntyvä motivaatio.

Todellisuus lienee kuitenkin se, että suurin osa meistä ei tarvitse ruotsia yhtään mihinkään. Jos tarvitsisimme, ei ruotsin kielen osaamisen taso olisi Suomessa niin heikko.

7. Ruotsi on yhteispohjoismaalainen kieli/suomalaiset tarvitsevat ruotsia kaupankäyntiin Skandinaviassa

Näin varmasti onkin, ainakin tiettyyn pisteeseen asti. Annetaan heidän, jotka haluavat menestyä pohjoismaisilla markkinoilla, opetella pohjoismaisia kieliä niin halutessaan. Monilla suomalaisilla, eritoten nuorilla, on kuitenkin intressit jossain aivan muualla kuin pohjoismaissa. Meille kaikille on parempi, jos näille suomalaisille annetaan mahdollisuus pärjätä haluamillaan kielillä ilman tarpeettoman ruotsin kielen opiskelun aiheuttamaa painolastia.



Mielestäni paras vaihtoehto olisi se, että valtionhallinto siirtyisi yksikieliseksi ja tarjoaisi kielitaidottomille tulkkauspalvelut. Kunnallishallinnot saisivat päättää äänestäjiensä ohjauksessa siitä, tarjotaanko palvelut ensimmäisellä kotimaisella vai otetaanko palettiin mukaan myös joku muu kieli.

Kouluissa voitaisiin jatkossa opiskella suomea sekä kahta muuta pakollista, mutta vapaavalintaista kieltä koulujen resurssien puitteissa tietenkin. Uskon, että näin ruotsin kielen tunnit muuttuisivat niin opettajille kuin kieltä opiskelemaan motivoituneille oppilaillekin mielekkäämmiksi. Lopputuloksena olisi tehokkaampaa oppimista kaikissa kieliryhmissä sekä kielitaitoisempia suomalaisia, jolloin yritykset ja julkishallinto voisivat taata laadukkaammat vieraskieliset palvelut, oli kyse sitten ruotsin kielestä tai jostain muusta kielestä.



Toivoisinkin juridista kaksikielisyyttä ja pakkoruotsia puoltavia tuomaan esille näkemyksiään siitä, miksi ehdottamani kaltainen järjestelmä ei voisi toimia? Olenko unohtanut jonkin tärkeän argumentin, jolla status quon säilyttäminen olisikin perusteltua?

PS. Huomautan vielä, etten henkilökohtaisesti usko edes suurimman osan ruotsinkielisistä kannattavan sen enempää pakkoruotsia kuin juridista kaksikielisyyttäkään. Vastahangassa lienee enää pieni, mutta äänekäs vähemmistö, jonka ajatusmaailman suurin osa poliitikoistamme ikävä kyllä vielä jakaa.

Tämä tieto siis vuodelta 2023, joka on viimeisin julkaistu väestötilasto.

[TK]

Hyvä, Tere Sammallahti!
Kaikista puolueista löytyy pakkoruotsin lakkauttamisen kannattajia. Heidän pitäisi löytää toisensa ja toimia yhdessä.

RUOTSI MUUTETTAVA VALINNAISKIELEKSI KAIKILLA KOULUTUKSEN TASOILLA

VIRKAMIESRUOTSIN VAATIMUKSISTA LUOVUTTAVA

Perustuslakia muuttamattakin pakkoruotsi voidaan lakkauttaa ja virkamiespakkoruotsin vaatimukset poistaa.

Pitkällä tähtäyksellä ruotsi on muutettava viralliseksi vähemmistökieleksi.

Ja ruotsiko muka on "kansalliskieli" Suomessa???

[Uusi kielipolitiikka]

Hyvä, Tere Sammallahti!
Kaikista puolueista löytyy pakkoruotsin lakkauttamisen kannattajia. Heidän pitäisi löytää toisensa ja toimia yhdessä.

MUUTETTAVA VALINNAISKIELEKSI KAIKILLA KOULUTUKSEN TASOILLA

VIRKAMIESRUOTSIN VAATIMUKSISTA LUOVUTTAVA

Tällä hetkellä yhdistää se, että RKP ja HBL kyttäävät sosiaalista mediaa ja alkavat mustamaalata ehdokkaita, jotka kyseenalaistavat pakkoruotsin.

Vihreiden ehdokas oli jo HBL:n myllytyksessä, ja nyt kokoomuksen ehdokas.

Tätä samaa kikkaa suomenruotsalaiset ovat käyttäneet jo vuosikymmeniä.

Seuraavaksi he vaativat puolueiden johdolta ja pääministeriltä sitoutumista pakkoruotsiin. Kuten satoja kertoja ennenkin.

Odotetaan siis katumusharjoituksia...

[Uusi kielipolitiikka]

RKP hyökkäsi heti vihreiden ehdokkaan Tawasolin kimppuun, mutta hän jatkaa asialinjalla.



Etusivu
Pääkirjoitus & mielipide


Mielipide | Ruotsin kielen pakol­li­suu­desta tulisi käydä yhteis­kun­nal­linen keskustelu

Kirjoittaja esittää, että ruotsin kielen pakollisesta opiskelusta tulisi luopua.

"Ruotsia opiskelleista vain 15 prosenttia kertoo osaavansa ruotsia, toteaa kirjoittaja.

Ehdokas Carola Bäckström (r.) esitti mielipidekirjoituksessaan mittavan määrän täysin virheellisiä tulkintoja kommentoidessaan näkemyksiäni ruotsin kielen pakolliseen opetukseen liittyen.


Ensinnäkin on en ole esittänyt kouluruotsin lakkautusta, kuten kirjoittaja väittää.

Olen esittänyt luopumista ruotsin pakollisuudesta.

Ruotsi on ainoa pakollinen aine suomea äidinkielenään puhuville peruskoulusta, toiselle astelle ja korkeakouluun saakka.

Millään muulla kielellä - kuten englannilla tai äidinkielellä - saati muilla aineilla ei ole tällaista erityisasemaa.

Näkemykselleni ruotsin kielen erityisasemasta luopumiselle on painavat tilastolliset perusteet.

Ruotsia opiskelleista vain 15 prosenttia kertoo osaavansa ruotsia.

Kun 85 prosenttia ei nykymallilla opi puhumaan ruotsia sujuvasti, on syytä pohtia, kuinka järkevä yhteiskunnallinen panostus ruotsin pakollinen opetus jokaiselle oppilaalle kaikilla kouluasteilla oikeasti on - etenkin, kun muidenkin kielten osaaminen on ollut heikkenevällä trendillä. Kenties voisimme tehdä jotain toisin ja miettiä, miten saisimme panostukset tuottamaan todellisia tuloksia?

Kun 85 prosenttia ei nykymallilla opi puhumaan ruotsia sujuvasti, on syytä pohtia, kuinka järkevää ruotsin kielen pakollinen opetus on.

Bäckström vetoaa etenkin yksilölle koituviin hyötyihin, mutta kun 85 prosenttia ruotsia opiskelleista ei kieltä osaa, he eivät myöskään saa kielen mukanaan tuomia hyötyjä. Kuten totean some-postauksessani, johon kirjoittaja viittasi, on kiistatonta, että ruotsin taidosta on hyötyä. Ongelma onkin siinä, että mittavalle enemmistölle nämä hyödyt eivät realisoidu.

Pakollisuuden ja panostusten lisääminen ei ole korjannut tätä ongelmaa.

Ehkä esimerkiksi kannustimet ja valinnaisuus voisivat ylipäätään parantaa kielten osaamista.

Kirjoittaja vetoaa myös muun muassa siihen, että pohjoismaisen yhteistyön kieli on ruotsi. Tämä ei ole uskottavaa omien kokemuksieni ja suomalaisten osaamistilastojen perusteella.

Esimerkiksi Vantaan seminaarit muissa Pohjoismaissa, joihin olen osallistunut, on hoidettu yksinomaan englanniksi. Samoin toimii yrityselämäkin lähes poikkeuksetta.

Kirjoittaja myös väittää, että näkemykseni perusteella voisi päätellä, etteivät muut puolueet puolusta ruotsinkielisten asioita. Se ei pidä paikkaansa: totesin some-mielipiteessäni myös aivan yksiselitteisesti, että puolustan ruotsinkielisten perustuslaillista oikeutta saada palveluita äidinkielellään. Ruotsinkielen opetus ei myöskään ole millään tavalla Vantaan päätösasia, kuten kirjoittaja antaa ainakin välillisesti ymmärtää.

Kyse vain ja ainoastaan siitä, että nykyiset pakollisuuteen perustuvat oppimistulokset todistetusti eivät palvele ketään - eivät heitä, joiden olisi tarkoitus oppia uusia kieliä, eivätkä heitä, joiden perustuslailliset kielioikeudet on tarkoitus turvata.

Lisäksi olen todennut, että näkemykseni pakollisuuden tarpeesta edustaa puolueestani poikkeavaa linjaa, vaikka toki toivoisinkin oman sekä muiden puolueiden ryhtyvän myös miettimään, onko nykymalli aidosti järkevä.

Eva Tawasoli,

alue- ja kaupunginvaltuutettu (vihr.)

[TK]

Hyvä, Eva Tawasoli!

Vihreistäkin nousee ajoittain esille pakkoruotsin poistamista kannattavia mielipiteitä. Esim. Osmo Soininvaara on ottanut asian esille silloin tällöin, mutta ei ole jostain syystä lähtenyt ajamaan asiaa aktiivisesti. Soininvaara on talousmiehiä, joten häneltä voisi odottaa laskelmia siitä, miten paljon turhaan ja hyödyttömään pakkoruotsi-turhakkeeseen tuhlataan verovaroja vuosittain.