Ruotsinkielisten suosiminen on suomenkielisten syrjintää

[Uusi kielipolitiikka]

Nyt on vihdoinkin saatu myös yhdenvertaisuusvaltuutetun kanta
syrjintään:

Siis mitä on syrjintä?

Syrjintä on yhden ryhmän suosimista
toisen ryhmän kustannuksella.

Tämä on perustuslain vastaista.

Yhdenvertaisuusvaltuutetun mukaan sisäministeriön poliittisen johdon antaman ohjeistuksen vuoden 2025 pakolaiskiintiön kohdentamisesta voi vahvasti olettaa sisältävän uskontoon perustuvaa syrjintää.

Sisäministeriön omasta selvityksestä käy ilmi, miten Rantasen ja tätä syksyllä tuuranneen Lulu Ranteen erityisavustaja ohjasi virkamiehiä tekemään päätöksiä, joiden perusteella
pakolaiskiintiön kautta saapuisi Suomeen enemmän ihmisiä kristillisenemmistöisistä maista.

Myös Iltalehden ja Ilta-Sanomien haltuunsa saamat asiakirjat osoittavat, että virkamiehiä on viime kesänä kehotettu suosimaan
muiden muassa kristittyjä pakolaisia.

Sekä Rantanen että Ranne ovat kiistäneet, että kiintiön valmistelussa olisi tapahtunut syrjintää.

Aivan vastaavasti ruotsinkielisten suosiminen kielen takia on
suomenkielisten syrjintää.

Räikeimmin ruotsinkielisten suosiminen
(=suomenkielisten syrjiminen)
näkyy perinteisesti koulutuspolitiikassa.

Miksi jopa perussuomalaiset sallivat suomenkielisiin kohdistuvan syrjinnän jatkumisen?

https://yle.fi/a/74-20125607

[pjl69]

Miksi jopa perussuomalaiset sallivat suomenkielisiin kohdistuvan syrjinnän jatkumisen?

Mamukiima ajaa edelle. Purrahan perusteli luopumistaan puolueen kielipoliittisista tavoitteistaan sillä, että asia ei saa muiden puolueiden kannatusta. Kumma juttu kun perussuomalaisilla on muitakin asioita, joita ajavat eteenpäin muiden puolueiden vastustuksesta huolimatta. Maahanmuuttopolitiikassa asia ei ole nähtävästi ollut mikään este.

[TK]

Kielipoliittisia tavoitteita täytyisi vähän terävöittää, laittaa niitä uuteen kuosiin.

Suomen kielitodellisuus on muuttunut paljon 2000-luvun kuluessa. Vieraskielisten osuus kasvaa kovaa vauhtia koko ajan ja samaan aikaan ruotsinkielisiksi rekisteröityneiden määrä laskee. Tässä kokonaisuudessa on suorastaan naurettavaa ylläpitää koulujen pakkoruotsia ja virkamiesten pakkoruotsivaatimuksia.
Suomenkielisiä syrjitään, mutta myös vieraskielisiä syrjitään. Maan pääkielen, suomen, osaamisen pitää olla kaikille pakollista, yhden pienen kielivähemmistön (ruotsin) vaatimuksista on luovuttava.

Ruotsi valinnaiskieleksi! Siinä ehdotus, joka ei ole keltään pois.

Surut aloittavat luonnollisesi taas tavallisen virtensä siitä, kuinka ruotsi on "kansalliskieli" (kenen mielestä on?), perustuslaki takaa ruotsinkielisen palvelun (voidaan toteuttaa tulkkipalveluna), ... Antaa surujen valittaa.
Perustuslaki ei edellytä pakkoruotsia. Perustuslaki ei määrää, miten ruotsinkielisten palvelu toteutetaan.

Ruotsi muutettava valinnaiskieleksi!

[NRR]

Kyllä - paras slogan:

RUOTSI VALINNAISKIELEKSI

[NRR]

Kielistrategia on ollut RKP:n tapa sitoa kaikki.

Nyt joka varhaiskasvatuksen ammattilaisellekin opetetaan, että lapset on tutustutettava ruotsiin ja puhuttava heille kaksikielisyydestä ikään kuin ruotsilla oikeasti olisi merkitystä. Ihan uskomaton aivopesupolku varhaiskasvatuksesta yliopistoon - ja meistä naisista puolet omaksuu sen ja vaatii muilta...

[SJONS]

Ensinnäkin Suomi ei ole kaksikielinen! Suomi on monikielinen! Kaksikielisyys on suomenruotsalaisten keksimä termi, jolla halutaan hämätä suomenkielisiä.

Suomen perustuslain mukaan Suomella on kaksi kansalliskieltä. Osa Suomen asukkaista puhuu äidinkielenään suomea ja pieni alueellinen kielivähemmistö = eri kielisopimusten käyttämä termi vähemmistökielestä, käyttää äidinkielenään ruotsia.

Suomenruotsalaiset väittävät olevansa kaksikielisiä! Suomessa asuu paljon kaksikielisiä, mutta kielet eivät ole suomi ja ruotsi, vaan suomi + jokin vieras kieli tai ruotsi + jokin vieras kieli.

Koska suomenruotsalaiset väittävät olevansa kaksikielisiä, he osaavat suomea ja pystyvät vastaanottamaan lain edellyttämiä virallisia palveluja suomen kielellä. Niille, jotka eivät ole saaneet koulussa opetusta suomen kielessä voidaan eli on oikeus tarjota Suomen kielilain ja Pohjoismaiden kielisopimuksen mukaan tulkkipalveluja. Ruotsinkielisten palvelujen tuottamseen ei tarvita pakkoruotsia eikä virkaruotsin vaatimusta.

Samalla kun vaaditaan pakollisen ruotsin muuttamista valinnaiseksi, pitää muistaa vaatia poistamaan myös pakollinen virkaruotsin suoritus kaikista oppilaitoksista eli ammatti- ja korkeakoulu opinnoista.

Edellinen alakoulujen kielikokeilu kaatui silloisen opetusministerin Sanni Grahn - Laasosen ehdotukseen, jossa ruotsin kielen pakollisuutta ei olisi poistettu jatko-opinnoista ja pakolliseen ruotsiin olisi törmännyt myöhemmissä opinnoissa.

[Hillevi Henanen]

Kiitos SJONS! Ei lisättävää!

[Hillevi Henanen]

https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000010908961.html

Nyt kun VKV:n uurastus on paljastanut "toisen kotimaisen" todellisen tilanteen, tullaan tällaisia mihinkään perustumattomia heittoja näkemään jatkossakin koska luvuilla ei pysty enää valehtelemaan.
Manner-Suomestahan ei löydy enää yhtään ruotsienemmistöistä maakuntaa, ja 95%.ssa maata on noin joka 250:s "ruotsinkielinen".
Myöskin väestötilastojen piilottaminen kesken vuotta jättää arvailujen varaan senkin, että mahtuuko Ruotsi vielä tänä vuonna Keski-Suomessa kymmenen puhutuimman kielen joukkoon.

[pjl69]

Miten voi olla ruotsin osaajista pulaa kun kaikki ikäpolvet ovat päntänneet ruotsia peruskoulusta yliopistoihin viimeiset reilu 50 vuotta. Ei kai kaikki panostus ruotsin kieleen ole ollut turhaa?

[lpo]

Miten voi olla ruotsin osaajista pulaa kun kaikki ikäpolvet ovat päntänneet ruotsia peruskoulusta yliopistoihin viimeiset reilu 50 vuotta. Ei kai kaikki panostus ruotsin kieleen ole ollut turhaa?

Joillekin tulee vielä yllätyksenä, kuinka pakotus ei toimi, kun kiinnostusta/hyötyä ei yksinkertaisesti ole. Alkaa myös tuntumaan se jatkuva omaan jalkaan ampuminen, kun ruotsinkieliset pääsevät ohituskaistaa valkokaulushommiin ja suorittaviin töihin ei riitä tekijöitä. Hiukan raakaa esim. ummikkovanhusten kannalta, mutta tätä tilannetta on pedattu 1800-luvulta saakka.

[Teemu]

Joillekin tulee vielä yllätyksenä, kuinka pakotus ei toimi, kun kiinnostusta/hyötyä ei yksinkertaisesti ole. Alkaa myös tuntumaan se jatkuva omaan jalkaan ampuminen, kun ruotsinkieliset pääsevät ohituskaistaa valkokaulushommiin ja suorittaviin töihin ei riitä tekijöitä. Hiukan raakaa esim. ummikkovanhusten kannalta, mutta tätä tilannetta on pedattu 1800-luvulta saakka.

Tuo on kyllä järjetöntä, miten edes tuo pakkoruotsin huonot tulokset vuosikymmenestä toiseen eivät herätä ihmisiä. Vaikka jätettäisiin huomioimatta se miten järjetöntä, on pakottaa suomenkielinen enemmistö opiskelemaan alle 6 % vähemmistön kieltä, pitäisi valtavalla panoksella saavutettu mitätön hyöty olla yksinään tarpeeksi pakkoruotsista luopumiseen. Vuosien opiskelusta huolimatta suurin osa suomalaisista ei varmasti osaa ruotsia edes välttävästi. Lisäksi edes välttävälle ruotsin taidolle tuskin on paljon käyttöä, kun on varmasti luontevampaa käyttää suomea tai englantia ruotsinkielisten kanssa kommunikoidessa.

Nyt taloustilanteen takia lähes kaikki on leikkurin uhan alla, mutta pakkoruotsiin ei varmasti kosketa. Olisihan se hirveää, jos nuoret saisivat valita jonkun muun kielen kuin ruotsin. Saattaisivat vaikka oppia uuden kielen, josta olisi hyötyä henkilökohtaisessa ja taloudellisessakin mielessä. Taloudellisen hyödyn lisäksi uskon, että se henkinen taakka joka pakkoruotsista monille koituu häviäisi. Vaikka kielen opiskelu ei itsessään aiheuttaisi suuria vaikeuksia on tuollainen järjetön pakko varmasti henkisesti raskasta monelle. Ainakin minusta se oli ihan suoraan sanottuna raivostuttavaa ja nöyryyttävää ettei edes peruskoulusta voinut valmistua ilman, että alistui opiskelemaan pienen vähemmistön kieltä.

[Uusi kielipolitiikka]

Suomenkielisen enemmistön osa on olla 4%:n eliittivähemmistön ikuista palvelusväkeä.

Lukekaa itse:

https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Kasit ... unnot.aspx

[lpo]

Nyt taloustilanteen takia lähes kaikki on leikkurin uhan alla, mutta pakkoruotsiin ei varmasti kosketa. Olisihan se hirveää, jos nuoret saisivat valita jonkun muun kielen kuin ruotsin. Saattaisivat vaikka oppia uuden kielen, josta olisi hyötyä henkilökohtaisessa ja taloudellisessakin mielessä. Taloudellisen hyödyn lisäksi uskon, että se henkinen taakka joka pakkoruotsista monille koituu häviäisi. Vaikka kielen opiskelu ei itsessään aiheuttaisi suuria vaikeuksia on tuollainen järjetön pakko varmasti henkisesti raskasta monelle. Ainakin minusta se oli ihan suoraan sanottuna raivostuttavaa ja nöyryyttävää ettei edes peruskoulusta voinut valmistua ilman, että alistui opiskelemaan pienen vähemmistön kieltä.

Nykyisessä taloustilanteessa on korostunut eniten sattumoisin ruotsinkielienemmistöisten alueiden sairaaloiden yöpäivystyksen säilyttäminen samalla kun muualta leikataan. Sopii toivoa, että kalliiseen vuokralääkäriongelmaan tulee jokin järkiratkaisu, sillä noissa kunnissahan hommaan kelpaa vain natiivisti ruotsia puhuva lääkäri. Länsirannikolla ainakin puutetta on paikattu lääkäreillä, jotka eivät osaa sanaakaan suomea ja osa ainakin on menettänyt lääkärilupansa Ruotsissa.

Kieltenopetuksen nostaminen puheenaiheeksi on ongelmallista, sillä yleisön muisti vaan tuppaa olemaan hyvin lyhyt. Usein sen nollaantumiseen riittää yksi hallituskausi ja taas ovat vanhat kuprut unohtuneet. Jos kieltenopetus uudistettaisiin juuriaan myöten tällä sekunnilla, kestäisi vähintään 15 vuotta ennen kuin tuloksia alettaisiin pikkuhiljaa nähdä.

Valtamedia jaksaa rummuttaa, miten tärkeitä arvoja suomalaisille ovat erityisesti kansalliskielet monikossa ja tässähän viitataan vain suomeen ja ruotsiin. Asiaa ei sanota suoraan, mutta väistämättä tulee mieleen, että meistä nykyjärjestelmän vastustajista koitetaan maalata jonkinlaisia isänmaan vihollisia. Pistää ajattelemaan, että tässä haetaan tarkoituksella vastakkainasettelua ja tilanteen eskalointia, kun yksinkertainen tapa tilanteen rauhoittamiseen olisi pakkoruotsin poisto. Nykytilanne ei palvele millään tavoin Suomen etua, vaan luo kuilua kieliryhmien välille. Kuka tästä loppujen lopuksi hyötyy?

[NRR]

Annoin Teemun ja Ipon tekstit ChatGPT:lle ja pyysin vastaamaan kysymykseen "Kuka hyötyy pakkoruotsin jatkumisesta?".

ChatGPT:

Tässä lista pakkoruotsin jatkumisesta hyötyvistä tahoista:

1. Ruotsinkielinen vähemmistö: Pakkoruotsin jatkaminen symboloi ruotsinkielisen vähemmistön aseman turvaamista ja vahvistaa heidän oikeuksiaan saada palveluita äidinkielellään. Käytännön tasolla palvelut kuitenkin usein toteutuvat juuri ruotsinkielisten itsensä tarjoamina.


2. Ruotsinkielinen eliitti ja etujärjestöt: Esimerkiksi Svenska folkpartiet (RKP) ja muut ruotsinkieliset edunvalvojat hyötyvät pakkoruotsista, koska se ylläpitää heidän poliittista ja kulttuurista vaikutusvaltaansa. Ruotsin kieli pysyy näkyvillä yhteiskunnallisessa keskustelussa ja säilyttää lakisääteisen asemansa.


3. Kielipoliittiset instituutiot ja koulutusjärjestelmä: Ruotsin kielen aseman säilyttäminen takaa työllisyyden ruotsin kielen opettajille, tutkijoille ja muille kielipolitiikkaan liittyville toimijoille. Se myös ylläpitää kaksikielistä koulutus- ja hallintojärjestelmää, joka luo tarpeen ruotsinkieliselle infrastruktuurille.


4. Ruotsin ja Suomen väliset suhteet: Pakkoruotsi ylläpitää symbolista ja kulttuurista yhteyttä Ruotsiin, mikä voi edistää diplomaattisia ja taloudellisia suhteita maiden välillä. Ruotsissa Suomen kaksikielisyys nähdään kulttuurisesti ja historiallisesti myönteisenä asiana.


5. Kaksikielisyydestä etua saavat: Ne, jotka ovat omaksuneet ruotsin kielen, hyötyvät kielitaidostaan kilpailuetuna. Ruotsin osaaminen voi olla ratkaiseva tekijä virkoihin valittaessa ja uralla etenemisessä, erityisesti julkisella sektorilla ja hallinnollisissa tehtävissä.


6. Suomenkielinen eliitti: Ruotsin kielen hallinta voi toimia symbolisena pääomana, joka tuo arvostusta ja asemaa tietyissä piireissä. Se antaa vaikutelman kulttuurisuudesta, historiatietoisuudesta ja sivistyksestä. Ruotsin kielen asema tukee eliitin historiallista jatkuvuutta ja legitimiteettiä yhteiskunnassa.


7. Verkostoituneet: Ruotsin kielen hallinta avaa ovia verkostoihin, joissa toimijoilla on ruotsinkielinen tausta. Näiden verkostojen kautta voi saada arvokkaita kontakteja ja tukea uralla etenemiseen. Tämä vahvistaa niiden asemaa, jotka jo ovat osa näitä verkostoja.


Tämä lista kuvastaa pakkoruotsin hyötyjiä eri näkökulmista, ja se tuo esiin myös niitä yhteiskunnallisia ja symbolisia tekijöitä, jotka liittyvät ruotsin kielen aseman ylläpitoon Suomessa.

[NRR]

Suomenkielisen enemmistön osa on olla 4%:n eliittivähemmistön ikuista palvelusväkeä.

Lukekaa itse:

https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Kasit ... unnot.aspx

Valitsin muutamat lausunnot ja annokäin tekoälylle.

ChatGPT:

Esitetyt perusteet pakkoruotsin jatkamiselle voidaan tiivistää seuraavasti:

Perustuslakivaliokunnan näkökulma:

1. Perustuslain 17 § ja kielelliset perusoikeudet:

Ruotsin kieli kuuluu perustuslain takaamiin kansalliskieliin, ja kokeilulla on vaikutuksia erityisesti ruotsin kielen asemaan.

Tarve turvata viranomaispalvelut ruotsiksi edellyttää pitkän tähtäimen toimenpiteitä, kuten ruotsin kielen opetuksen lisäämistä.

2. Yhdenvertaisuuden riskit:

Valinnaisuus voi johtaa sosiaalisiin, sukupuoleen tai alueisiin liittyviin vinoutumiin, mikä on huolestuttavaa.

3. Korkeakoulut ja työmarkkinat:

Toisen kotimaisen kielen osaamattomuus voi vaikeuttaa korkeakouluopintoihin pääsyä ja heikentää asemaa työmarkkinoilla.

---

Svenska nu -verkoston näkökulma:

1. Työmarkkinoiden liikkuvuus:

Ruotsin kielen osaaminen on välttämätöntä monilla aloilla, erityisesti julkisella sektorilla.

Ruotsin kielen taito parantaa mahdollisuuksia työllistyä myös yksityisellä sektorilla.

2. Pohjoismaiden välinen yhteistyö:

Ruotsin kielen taito on tärkeä pohjoismaisen kulttuurisen ja taloudellisen yhteydenpidon väline.

Ruotsi on Suomen toiseksi tärkein vientimaa, ja ruotsin osaaminen on merkittävä kilpailutekijä suomalaisille yrityksille.

3. Kansallinen identiteetti ja yleissivistys:

Kaksikielisyys on osa Suomen ainutlaatuisuutta ja yleissivistystä.

Suomen paikka Pohjolassa ja Euroopassa vaatii ruotsin kielen taitoa.

---

Kansalliskielistrategian näkökulma:

Kansalliskielistrategian tavoitteena on turvata ruotsin ja suomen säilyminen elinvoimaisina kielinä.

Keskeiset huolenaiheet:

1. Ruotsin kielen taidon puuttuminen voi johtaa epätasa-arvoon koulutuksessa ja työmarkkinoilla.

2. Ruotsin kielen opiskelu on tarpeen sekä perustuslaillisista että taloudellisista syistä.

3. Suomen kaksikielisyys on nähty osana kulttuurista ja kansallista identiteettiä, joka vahvistaa maan asemaa Pohjolassa.