https://www.hs.fi/mielipide/art-2000010720392.htmlMiksi on niin vaikea hyväksyä, että ruotsin kieli on osa Suomea? En halua elää maassa, jossa joutuu pelkäämään, kun käyttää omaa äidinkieltään julkisesti.
Kommentteja
- Hyväksymistä saattaisi helpottaa jos agendaan ei kuuluisi pakottaa kaikki opiskelemaan ja käyttämään sitä kieltä ja jollei kaksikielisyyden väkisin ylläpitämiseen kuluisi holtittomasti verovaroja. Muutenhan se on kaikille ihan se ja sama, mitä kieltä kukin puhuu.
- En vastusta itse ruotsinkieltä, vaan sitä kuinka kalliiksi se tulee. Suomen väestöstä vain viisi prosenttia on ruotsinkielisiä ja on aivan käsittämätöntä kuinka paljon se tulee maksamaan veronmaksajille. Ruotsinkielisten lähetysten osuus YLEllä on täysin suhteeton, kuin myös viranomaistoiminnassa niin valtiolla kuin kunnissa, kaikki kun pitää kääntää ruotsiksi. Ja sitten kun joku suomea sujuvasti puhuva ruotsinkielinen tulee kiljumaan naaman eteen haluavansa palvelua ruotsinkielellä, niin ei se ainakaan positiivisuutta ruotsinkieltä kohtaa lisää.
- Suomessa on kaksi kansalliskieltä, mutta ilmaisu "kaksikielinen" on harhaanjohtava. Suomenkielisiä on noin 86 % väestöstä, ruotsinkielisiä noin 5 % ja muunkielisiä noin 10 % (luvut on pyöristetty). Ruotsinkielen pakollisuus alkoi peruskoulun yhteydessä poliittisten "lehmänkauppojen" tuloksena. Se on tavaton taakka suurimmalle osalle suomenkielisiä koululaisia ja turha aikuisväestölle, jotka eivät käytä ruotsinkieltä juuri lainkaan elämänsä aikana.
- Maahaanmuuttaville on järkytys, että saadakseen täällä hyvän koulutuspaikan, lukiopaikan ja vielä korkeakoulupaikan olisi opiskeltava kaksi marginaalikieltä. Suomessa on osattava suomea, mutta on epäinhimillistä vaatia muita kieliä hallitsevilta pakollista ruotsia.
- Suhtautuminen ruotsinkielisiin muuttuisi heti, kun suomenkielisille annetaan vapaus valita opiskelemansa kielet. Ruotsinkielisillä on enemmän koulutuspaikkoja, enemmän luikiopaikkoja, enemmän korkeakoulupaikkoja yms. suhteessa väestömäärään kuin suomenkielisillä. Milloin suomenkieliset saavat tasa-arvoisen kohtelun Suomessa?
- Pakko-ruotsi lisää negatiivisuutta ja business maaiömassskin sen merkitys on lähellä nolla. Ruotsinkielen opetus pitäisi muuttaa vapaaehtoiseksi, mutta kuitenkin niin, että on pakko olla kouluja (kunnan koon mukaan 1…10), jotka tarjoavat ruotsinkielen opetusta sitä haluaville.
- Miksi on niin vaikeaa hyväksyä, etteivät suomenkieliset inhoa ruotsia, vaan ainoastaan sen pakottamista? Moninaiset syyt siihen on annettu tuhanteen kertaan, mutta yhtäkään perusteltua syytä ei ole tähän päivään mennessä pakottamiselle annettu.
- Maat ja valtion muodostuvat luonnollisimmaan kielten ympärille koska tarvitsemme yhteisen kielen kommunikoidaksemme toistemme kanssa. Jos meillä ei ole yhteistä kieltä, emme voi kommunikoida toistemme kanssa, edes tällä kommenttipalstalla. Tämän vuoksi Ranskassa puhutaan pääsääntoisesti ranskaa, Saksasssa saksaa, Italiassa italiaa jne. Valitettavasti maan monikielisyys tuntuu aiheuttavan yleensä enemmän ongelmia kuin hyötyä.
- Kenenkään ei pidä joutua pelkäämään. Mutta [kirjoittaja] ja suomenruotsalaiset eivät näytä ymmärtävän että ruotsinkielen nykyinen asema koetaan useimpien suomenkielisten joukossa kohtuuttoman vahvana ja epäoikeudenmukaisena suomenkielisille. Faktat ovat kiistattomat:
1) Ruotsinkielisiä on alle 5 prosenttia Suomessa asuvista.
2) He asuvat pääsääntöisesti kapealla rannikkokaistaleella josta Huvudstadsbladet käyttää nimeä Svenskfinland. Suurimmassa osassa maata ruotsia et kuule.
3) Missään muualla Euroopassa Suomen lisäksi kuin Irlannissa näin pienen kielivähemmistön takia koko ei ole virallisesti kaksikielinen. Iirin kieltä puhuu Irlannissa noin 3 prosenttia väestöstä. Mutta iiri sentään on saaren alkuperäiskieli ja englanti tuontitavaraa. Suomessa suomi on alkuperäiskieli ja ruotsi tuontitavaraa.
4) Ruotsin kieli on maailmalla samanlainen marginaalikieli kuin suomi. Siksi on aivan kohtuutonta että suomenkieliset joutuvat opiskelemaan pakolla toista marginaalikieltä.
5) Liike-elämän kieli myös pohjoismaissa on englanti jota myös riikinruotsalaiset puhuvat erinomaisesti. Olin pitkään töissä ruotsalaisessa yrityksessä jonka sisäinen toimintakieli oli englanti. Yrityksen ruotsalainen johto ei piitannut höpinästä jonka mukaan ruotsinkieli olisi skandinaaveja yhdistävä tekijä. He tajusivat että ruotsinkieli jättää suurimman osan suomalaisista syrjään jolloin bisnes kärsii. Käyttämällä englantia jota kaikki jo osaavat bisnes sujui hyvin. Raha on hyvä konsultti.
6) Ruotsinkielisille on suhteessa paljon enemmän opiskelupaikkoja kuin suomenkielisille. Hanken on loistava esimerkki. Sinne pääsee lähes puolet hakijoista kun suomenkielisen Aalto-yliopiston kauppatieteelliseen noin 20 prosenttia hakijoista.
7) Suomenkielisistä suurin osa ei pidä ruotsinkieltä itselleen tarpeellisena. Tutkimusten mukaan yli 70 prosenttia suomalaisista kannattaa ruotsinkielen muuttamista vapaaehtoiseksi. Käytännössä aniharva suomenkielinen kykenee hoitamaan työnsä ruotsiksi.
- Historiallinen fakta on, että ruotsin kieli on kehittynyt Suomen nykyisten rajojen ulkopuolelle ja alkanut esiintyä rannikolla merkittävästi vasta "ristiretkien" jälkeen. Ruotsin kuningaskunnalla on myös ollut siirtolaisuus-ohjelmia, millä ruotsinkielistä väestöä on siirretty Suomeen alueen haltuun ottamiseksi.
1800-luvun svekomaanit ymmärsivät tämän historiallisen problematiikan ja yrittivät vääristellä historiaa aikana jolloin suomalaisuutta määriteltiin. Puhuttiin "autiosta erämäästä", jonka germaanikieliset asuttivat. 1900-luvun alussa svekomaanit keksivät termin "suomenmaalainen", jolla kuvattiin Suomen puolella Haminan-rauhassa jäänyttä ruotsalaisväestöä. Fenno-ugrilaisia suomalaisia ei haluttu olla.
Se miksi perustuslaissa on kaksi kansalliskieltä(ensimmäisissä luonnos-versioissa ei ollut), johtuu sotilaallisesta uhasta, jonka Ruotsi muodosti. Pelättiin maihinnousua Ahvenanmaan lisäksi esim. Vaasan rannikolle. Tämän takia Mannerheim ei halunnut sisällissodassa apujoukkoja Ruotsista, niiden epäiltiin jäävän maahan pysyvästi.
Nykyajan kielteiset asenteet johtuvat valtaväestölle pakotetusta ruotsalaisuudesta, joka ilmenee koulujärjestelmässä ja virkakelpoisuudessa(virkamiesruotsi). Voin taata, että asenteet ruotsinkieltä kohtaan paranevat huikeasti, kun tästä keinotekoisesta valtakunnallisesta kaksikielisyydestä luovutaan ja siirrytään paikalliseen kaksikielisyyteen.
- Hauska esimerkki vuosituhannen alusta. Suoritin tuomioistuinharjoittelua eli auskultointia täysin suomenkielisellä paikkakunnalla. Rikosasian istunnossa syytettyä oli esitutkinnassa kuultu suomeksi.
Nyt hän istunnon aluksi ilmoitti haluavansa käsittelyn ruotsiksi joka oli virallisesti hänen äidinkielensä. Ilmoitin hänelle että seuraava istuntopäivä on viikon päästä jonne tulee tulkki. Koska hän tuli istuntoon vankilasta niin hän ei tietenkään pääse vapaaksi.
Kun hänelle selvisi että hän ei pääsekään takaisin vankilaan odottamaan uutta istuntoa vaan joutuisi viettämään viikon paikallisen poliisiaseman ankeassa putkassa hän halusikin puhua suomea. Istunto meni hyvin ilman mitään kielivaikeuksia.
- Mielipiteen kirjoittaja sortuu juuri siihen perinteiseen suorastaan tahalliseen ymmärtämättömyyteen, minkä vuoksi kielipolitiikasta on mahdotonta keskustella järkevästi. Teksti kuulostaa kauniilta mutta sisältää yleisiä latteuksia jotka eivät kestä tarkempaa tarkastelua.
Väännän tämän nyt jälleen rautalangasta: Ruotsin kieli kuuluu Suomeen siinä mielessä, että meillä tosiaan on kielellinen vähemmistö jonka kielellä on historiallisista syytä olla valtiollinen erityisasema. Tämän perusteella ei voi kuitenkaan velvoittaa suomenkielisiä loputtomasti, tai teeskennellä että olisimme kaikki kaksikielisiä. Suomenkieliset ovat myös puolestaan olemassa. Suomi ja ruotsi eivät ole yksilötasolla yhteismitallisia, eikä kielilainsäädäntömme idea koskaan ole tämä ollutkaan.
Jos kaltaiseni suomenkielinen ei pidä itsestäänselvyyksinä kaikkea mitä ruotsinkieliset keksivätkin väittää, tämä ei tarkoita sitä, että heidän pitäisi "pelätä äidinkielensä käyttämistä". Tämmöinen väite on "poissuljetun keskitien argumentointivirhe". Ymmärrän toki, miksi keskustelutaktisista syistä tämmöistä on järkevää väittää.
Sinänsä tosiaan suomenkielisten oikeuksista puhuminen tuntuu olevan tulenarka aihe; meillehän opetetaan jatkuvasti miten emme oikeasti ole koskaan olleet olemassa itseoikeutettuna ryhmänä ennen 1800-luvun fennomaanien ideoita. Kun tästä ryhdytään oikeasti puhumaan, päästään usein aika epämiellyttäviin keskusteluihin siitä, miksi ruotsi on todellakin aivan eri tavalla itseisarvo kuin suomi. Mutta ei mennä sinne tässä kommentissa.
- Maahanmuutto tulee kyllä varmasti muuttamaan tilannetta. Ani harva maahanmuuttaja puhuu äidinkielenään suomea, ruotsia tai englantia. Siten pärjätäkseen täällä heidän pitää opetella ainakin suomi ja englanti. On kohtuutonta vaatia heiltä vielä ruotsinkieli.
- Kysymys tässä pakollisessa ruotsin murteessa on jäänteestä, joka on syytä poistaa. Espanja pakollisena Suomen kouluissa olisi hyödyllisempi. Ruotsin kieli vapaaehtoisena kyllä valitaan kouluissa oppiaineeksi, koska silloin se on vain kieli, ei vallankäytön väline.
- Suomessa suomenkielipakko. Muut valinnaista. Ruotsia puhutaan niin pienessä osaa maata niin ei sitä koko suo.en tarvitse osata. Mielum.in englannin kielen pakko jos pakkoa halutaan pitää, .sillä pärjää ympäri maapalloa. Ruotsia kielellä vain länsi suomssa rannikolla
- Kuinka kalliiksi ruotsin kieli sitten tulee?
Tätähän yritettiin joskus selvittää, mutta se lopetettiin vähin äänin, koska ilmeisesti hintalappu muodostuu miljardiluokkaan. Ja kyllähän sen nyt järkikin sanoo, ettei valtion virallinen kaksikielisyys halpaa voi olla. Ruotsissakin aikoinaan myönnettiin, ettei heillä olisi koskaan varaa samanlaiseen järjestelyyn.
- Ongelma ei ole Suomen ruotsinkieliset tai ruotsinkieli vaan ne privillegiot.
Esimerkki: Hankenille pääsee 12 pisteellä kun Aaltoon pääsee lukemaan kauppatieteitä 27 pisteellä. 26 pistettä on muuallakin Suomessa kauppisten rajana.
Onko tämä oikeudenmukaista tai tasa-arvoista? Mielestäni ei ole.
Vastaus ei voi olla, että opettele puhumaan sujuvaan ruotsia ja pyri Hankenille.
- Jokainen tapaamani ruotsalainen, jonka kanssa on tullut puheeksi suomenruotsin pakollisuus Suomessa ihmettelevät asiaa. Useampi kuin yksi on todennut, että kyllähän ruotsalaiset osaavat englantia. Napolissa tapaamani parikymppinen nuori, oivallettuaan ensin, etten ole Suomen ruotsinkielinen totesi, ettei suomenruotsi ole ruotsia.
- Ruotsin ja Suomen tiedeyhteisöjen yhteinen kieli on englanti, ainakin oman kokemukseni mukaan. En muista ikinä kuulleeni sanaakaan ruotsia näissä yhteyksissä, mikä onkin ymmärrettävää ja tasa-arvoista muun muassa siksi, että terminologia pysyy yhtenäisenä ja toiminnallisena.