Korkeakoulujen virkaruotsista on tullut "ammattiruotsi" ja siitä pidetään kiinni

[NRR]

Virkaruotsi kiristyy sitä mukaan, kun opiskelijoiden ruotsin osaaminen heikkenee.

Nyt kuulin, että ainakin XAMKissa opinnot alkaa ruotsinkokeella. Reputtaneet päätyvät itseopiskelemaan ruotsin tehovalmennuskurssia - varsinaiset virkaruotsin kurssit on sitten edessäpäin.

"3 op Jos sinut on lähtötasotestin perusteella ohjattu ruotsin tehovalmennukseen, sinun on suoritettava se hyväksytysti tai hankittava itse opintojakson sisältöä vastaavat tiedot ennen ammattiruotsin alkamista."

Eli nyt on ruotsin osaamisen taso niin huono, että opiskelijat joutuvat alkutestin perusteella lukukauden mittaiselle itseopiskelukurssille tukipäivineen.

Ja virkaruotsia kutsutaan RKP:n liturgikkojen ohjeen mukaan häveliäästi "ammattiruotsiksi".

Voi elämä, mitä touhua.

[NRR]

Pyysin tekoälyltä taustatietoja pakollisen virkaruotsin tulosta kaikkiin tutkintoihin 1978 (amk-tutkinnot tulivat vasta 90-luvulla ja silloin niihin virkaruotsi).

ChatGPT

Vuoden 1978 yliopistojen tutkinnonuudistusta, jossa virkaruotsi tuli pakolliseksi osaksi tutkintoja, on käsitelty useissa kielipoliittisissa tutkimuksissa ja opinnäytteissä. Seuraavat teokset ja tutkimukset ovat keskeisiä tämän aihepiirin ymmärtämisessä:

• Tom Moringin tutkimukset:

• "Kieliryhmä, media ja valta: Vähemmistö- ja kielipolitiikkaa Suomessa ja Ruotsissa" (1994): Moring käsittelee laajemmin kielipolitiikan kehitystä Suomessa, mukaan lukien virkaruotsin aseman vakiintumista ja siihen liittyviä poliittisia prosesseja.

• Janne Saarikiven ja Jarmo Lainion tutkimukset:

• "Monikielinen Suomi: Kieli, yhteiskunta ja kansainvälisyys" (2013): Tämä teos analysoi monikielisyyden ja kielipolitiikan kehitystä Suomessa, ja siinä käsitellään myös historiallisia kielipoliittisia ratkaisuja, kuten vuoden 1978 uudistusta.

• Taina Saarisen väitöskirja:

• "Kielikysymys Suomen yliopistoissa: Kielen, tiedon ja yliopiston rajat" (2012): Saarinen analysoi kielipolitiikkaa korkeakoulutuksessa, mukaan lukien virkaruotsin lisääminen tutkintovaatimuksiin ja sen vaikutukset yliopistojärjestelmään.

• Vesa Heikkisen tutkimukset:

• "Virkakieli: Suomen kieli viranomaisen kielenä" (1999): Heikkinen tarkastelee virkamiesten kielitaitovaatimuksia, mukaan lukien ruotsin kielen asemaa, ja viittaa tutkinnonuudistukseen ja sen perusteisiin.

• Lauri Tarastin raportti:

• "Kielipolitiikka Suomessa: Selvitys ja toimenpide-ehdotukset" (2009): Tämä selvitys käsittelee laajasti Suomen kielipolitiikan historiaa ja nykytilaa, mukaan lukien aiemmat merkittävät uudistukset, kuten vuoden 1978 ratkaisut.

• Markku Jokisipilän ja Henrik Meinanderin teokset:

• Jokisipilä ja Meinander ovat molemmat tutkineet Suomen poliittista historiaa ja kielipolitiikkaa, joissa käsitellään RKP

roolia ja ruotsin kielen asemaa eri uudistusten yhteydessä.

Nämä tutkimukset ja väitöskirjat tarjoavat kattavan kuvan vuoden 1978 yliopistojen tutkinnonuudistuksesta ja sen taustalla vaikuttaneista kielipoliittisista kysymyksistä. Ne käsittelevät niin poliittisia, yhteiskunnallisia kuin historiallisia ulottuvuuksia, jotka liittyvät ruotsin kielen aseman vahvistamiseen Suomessa.

Millaisen kuvan ne antavat vuoden 1978 virkaruotsin taustoista

ChatGPT

Tutkimukset, joissa käsitellään vuoden 1978 yliopistojen tutkinnonuudistusta ja virkaruotsin lisäämistä tutkintovaatimuksiin, tarjoavat monipuolisen kuvan tämän kielipoliittisen päätöksen taustoista ja tavoitteista. Tässä on yhteenveto siitä, millaisen kuvan nämä teokset antavat uudistuksen taustoista:

1. Poliittinen konteksti ja RKP:n rooli

• RKP:n (Ruotsalainen kansanpuolue) poliittinen vaikutusvalta: Tutkimukset, kuten Tom Moringin ja muiden kielipolitiikkaa tarkastelevien teokset, korostavat RKP:n keskeistä roolia vuoden 1978 uudistuksessa. RKP oli tuolloin vahvasti mukana hallituspolitiikassa ja onnistui neuvottelemaan ruotsin kielen pakollisuuden osaksi yliopistotutkintoja. Tämä nähtiin osana laajempaa pyrkimystä suojella ja vahvistaa ruotsin kielen asemaa Suomessa.

• Koalitiopolitiikka ja kompromissit: Kielipoliittisessa tutkimuksessa tuodaan esille, kuinka virkaruotsin aseman vahvistaminen oli osa laajempia poliittisia kompromisseja hallitusneuvotteluissa. RKP käytti vaikutusvaltaansa varmistaakseen, että ruotsin kieli säilytti merkittävän aseman suomalaisessa yhteiskunnassa.

2. Historiallinen ja kulttuurinen tausta

• Kaksikielisyyden perinne: Useat tutkimukset, kuten Saarisen ja Saarikiven analyysit, käsittelevät Suomen pitkää kaksikielisyyden perinnettä ja sen vaikutusta kielipolitiikkaan. Ruotsin kielen asemaa Suomessa ei nähty pelkästään nykytilanteeseen liittyvänä kysymyksenä, vaan se oli juurtunut syvälle Suomen historiaan ja kulttuuriin.

• Kielipoliittinen tarve: Virkaruotsin lisääminen nähtiin osana laajempaa tarvetta turvata ruotsinkielisten kansalaisten oikeudet saada palveluja omalla äidinkielellään. Tämä liittyi erityisesti valtion virkoihin ja julkisiin palveluihin, joissa ruotsinkielinen palvelu oli olennainen osa kaksikielisyyden toteuttamista.

3. Yhteiskunnallinen konteksti ja reaktiot

• Kielipolitiikan merkitys suomalaisessa yhteiskunnassa: Tutkimuksissa kuvataan, kuinka ruotsin kielen asema oli jatkuvasti keskustelun ja kiistojen kohteena. Vaikka uudistus toteutettiin, siihen liittyi myös kritiikkiä, erityisesti suomenkielisen enemmistön keskuudessa, jossa ruotsin kielen pakollisuus nähtiin usein tarpeettomana tai raskaana vaatimuksena.

• Reaktiot ja kritiikki: Useat tutkimukset, kuten Taina Saarisen työ, käsittelevät uudistuksen jälkeisiä reaktioita ja sen vaikutuksia yliopistoissa ja yhteiskunnassa. Kielipoliittinen päätös herätti keskustelua ja vastustusta erityisesti niiden joukossa, jotka kokivat, että pakollinen ruotsin kieli lisäsi opiskelijoiden työtaakkaa ilman vastaavaa hyötyä.

4. Koulutuspoliittiset tavoitteet

• Valtion virkojen kielitaitovaatimukset: Vesa Heikkisen tutkimukset ja muut vastaavat teokset analysoivat virkamiesten kielitaitovaatimuksia, jotka olivat keskeinen peruste virkaruotsin lisäämiselle. Tavoitteena oli varmistaa, että kaikki valtion virkamiehet pystyisivät palvelemaan kansalaisia molemmilla kansalliskielillä, mikä heijasti laajempaa tavoitetta ylläpitää kaksikielisyyttä valtionhallinnossa.

• Koulutuksen yhdenmukaistaminen: Kielipolitiikan tutkimuksissa käsitellään myös pyrkimystä yhdenmukaistaa yliopistojen tutkintoja ja varmistaa, että kaikilla korkeakoulutetuilla olisi riittävä kielitaito vastatakseen valtion virkojen vaatimuksiin.

Yhteenveto

Tutkimukset antavat kuvan vuoden 1978 virkaruotsista osana laajempaa poliittista, historiallista ja yhteiskunnallista kontekstia, jossa RKP:n vaikutusvalta, kaksikielisyyden perinne ja valtion virkojen kielitaitovaatimukset olivat keskeisiä tekijöitä. Uudistus oli sekä poliittinen että kulttuurinen ratkaisu, joka heijasti Suomen pyrkimystä säilyttää ja vahvistaa kaksikielisyytensä, vaikka se samalla herätti kritiikkiä ja keskustelua.

[NRR]

Kyse on siis vain ruotsin aseman pönkittämisestä.
Pelkkää lumetta ne jutut viroista.
"Ammattiruotsi"
Voi elämä.

[pjl69]

No hyvä että ruotsilla lyödään päähän heti kättelyssä, niin nuoret tietävät mikä on pelin henki eivätkä turhaan näe vaivaa opiskelun suhteen vaan voivat saman tien jättäytyä yhteiskunnan eläteiksi.

[Hillevi Henanen]

Kun sitten taas toisaalla
https://yle.fi/a/74-20102659

Perheet turvautuvat poikkeuksellisiin keinoihin, kun kotikunnasta lähti ainoa suomenkielinen koulu

Vöyrin kunta Pohjanmaalla sulki ainoan suomenkielisen koulunsa viime keväänä.
Petterinmäen koulun sulkemisesta oli keskusteltu kunnassa jo kauan, ja etenkin suomenkieliset perheet vastustivat sitä.
Vastustajien mukaan sulkeminen jätti perheille vain huonoja vaihtoehtoja, sillä oman kunnan tarjoama korvaava suomenkielinen opetus järjestetään 30 kilometrin päässä.
Petterinmäki sijaitsee Vöyrin ja Kauhavan kuntien rajalla.
Osa perheistä onkin päätynyt hakemaan lapsilleen paikkaa naapurikunnasta, Kauhavan Ylihärmän suomenkielisestä opetuksesta.

Mikä on sitten Vöyrin kunnan tilanne kun ei maan pääkielellä opetus kiinnosta. Kaksikielisyyden "hoitoon" on kupattu yhteiskunnalta 10 vuodessa 15,5 miljoonaa, joten rakennuskantaa kelpaa varmaan esitellä.
Ruotsinkielisten määräkin sukeltanee jo seuraavaan (tällä kertaa salattavaan) tilastoon alle viiden tuhannen.
0-19-vuotiaita suruja oli kunnassa viime vuonna 1158 ja yli 80-vuotiaita 432.

Yhteensä          
Väestö 31.12.          
Vöyri....Yhteensä ...Suomi..Suom.%..Ruotsi..Ruotsi%...MUUT
2013........6691.........832...12.4%.......5525.....82.6%......334
2014........6705.........832...12.4%.......5502.....82.1%......371
2015........6714.........813...12.4%.......5500.....81.9%......401
2016........6684.........812...12.1%.......5425.....81.2%......447
2017........6616.........824...12.1%.......5363.....81.1%......429
2018........6613.........834...12.5%.......5327.....80.6%......452
2019........6461.........807...12.6%.......5260.....81.4%......394
2020........6388.........809...12.5%.......5205.....81.5%......374
2021........6376.........794...12.7%.......5184.....81.3%......398
2022........6287.........771...12.5%.......5134.....81.7%......382
2023........6291.........769...12.3%.......5091.....80.9%......431
Yht...........-400..........-63.....................-434.....................+97

Suomenkielisten osuus on pysynyt vakaana, mutta eiköhän tämä temppu tepsi.

0-19-vuotiaiden suomenkielisten ikätilasto Vöyrillä ainakin on lupaava.
2017...2018...2019...2020...2021...2022...2023
.150.....158.....153.....145....128.....119......114

Täällä suuremmissa kaupungeissa rupeaa olemaan peruskouluissa luokkia joissa suomi äidinkielenä-oppilaita on luokassa muutama kappale (alle viisi).

Tottamooses niiltäkin, jotka jotenkin selviävät peruskoulusta, on viimeistään ammattiopetuksen alkaessa leikattava siivet 4 promillen täysin turhalla kielellä. Ainakin sillä voi luovasti pentuja uhkailla koko peruskouluajan - ihan vain heidän omaksi parhaakseen tietenkin.
Tämä on aivan oivallinen työkalu kiristykseen, eikä tule lapsille liian turvallinen olo kun alusta asti tehdään selväksi se, että teetpä mitä hyvänsä niin se ei tule olemaan minkään arvoista jos ei rupea ruotsi sujumaan.

Kai se tehdään heille selväksi heti ensimmäisten kielivalintojen yhteydessä kun ei heillä nykymaailmassa ole muuten tarpeeksi pelon aiheita.

Ruotsia on siis pakko opettaa koko maassa, mutta suomea ei?

Parin "ruotsinkielisen" taksikuljetuksessa Hämeenlinnasta Tampereelle ruotsinkieliselle yläasteelle ei liene ollut mitään huomauttamista.
Heillä kun on nämä oikeudet.

[Weeku]

Pitää ottaa vielä huomioon, että tämä "ammattiruotsi" koskee ainoastaan kantasuomalaisia. Vaatimus ei koske esimerkiksi maahanmuttajia, vaan he saat vapautuksen.

Tämä on mielestäni suorastaan perustuslakimme vastainen vaatimus, sillä perustuslain 5:s pykälä kuuluu: "Ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä. Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, KIELEN, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella".

Nyt asetetaan suomea äidinkielenään puhuvat kantasuomalaiset eriasemaan, koska ovat joutuneet opiskelemaan ruotsia peruskoulussa ja siksi heiltä voidaan vaatia "ammattiruotsin" tutkinto. Eikä tämä epäkohta kiinnosta meidän kansanedustajia pienimmässäkään määrin.

[Uusi kielipolitiikka]

Hannu Niemen väitöskirja puuttui jo 2008 tuohon epäselvyyteen eli korkeakoulujen pakkoruotsin erilaisiin nimityksiin.

Eri korkeakoulut ovat soveltaneet käsitteitä varsin sekalaisesti.

Ilmeisesti "virkamiesruotsi" on nyt kärsinyt lopullisen haaksirikon, koska valtion virkamies ei ruotsia todellisuudessa tarvitse virassaan, koska valtionhallinnon sisäinen kieli on suomi.
(Tutkimus 2011)

Eikä ruotsinkielisten palvelemiseen kelpaa suomalaisen pänttäämä pakkoruotsi..
Siitä on lukuisia näyttöjä erityisesti
2010-luvulla.

Joten, nyt RKP keksii taas uuden ilmaisun puppugeneraattoristaan: "ammattiruotsi"

Tämäkin on tuomittu tuhoon, koska Suomi (kuulemma)tarvitsee kansainvälisiä osaajia, joilla ei ole ruotsin kielen taitoa..

Pelkkää RKP:n valtapolitiikkaa, ja persujen petettyjä lupauksia ajaa suomalaisten asiaa.
Eivät aja.

https://vapaakielivalinta.fi/ajankohtaista.php?id=148

[Uusi kielipolitiikka]

No hyvä että ruotsilla lyödään päähän heti kättelyssä, niin nuoret tietävät mikä on pelin henki eivätkä turhaan näe vaivaa opiskelun suhteen vaan voivat saman tien jättäytyä yhteiskunnan eläteiksi.

Tai sitten lähtee ulkomaille opiskelemaan.
Esim täysin päteväksi lääkäriksi voi opiskella esim Virossa, ilman "ammattiruotsi" -bullshittiä.

Koko termi on taas kerran pelkkää RKP:n vallankäyttöä.

[Uusi kielipolitiikka]

Pitää ottaa vielä huomioon, että tämä "ammattiruotsi" koskee ainoastaan kantasuomalaisia. Vaatimus ei koske esimerkiksi maahanmuttajia, vaan he saat vapautuksen.

Tämä on mielestäni suorastaan perustuslakimme vastainen vaatimus, sillä perustuslain 5:s pykälä kuuluu: "Ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä. Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, KIELEN, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella".

Nyt asetetaan suomea äidinkielenään puhuvat kantasuomalaiset eriasemaan, koska ovat joutuneet opiskelemaan ruotsia peruskoulussa ja siksi heiltä voidaan vaatia "ammattiruotsin" tutkinto. Eikä tämä epäkohta kiinnosta meidän kansanedustajia pienimmässäkään määrin.

Valitettavasti perustuslakia alettiin tulkita jo 1967-68 nurinkurisesti eli RKP:n mukaisesti.

Katso Arijoutsi

[Uusi kielipolitiikka]

Pitää ottaa vielä huomioon, että tämä "ammattiruotsi" koskee ainoastaan kantasuomalaisia. Vaatimus ei koske esimerkiksi maahanmuttajia, vaan he saat vapautuksen.

Tämä on mielestäni suorastaan perustuslakimme vastainen vaatimus, sillä perustuslain 5:s pykälä kuuluu: "Ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä. Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, KIELEN, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella".

Nyt asetetaan suomea äidinkielenään puhuvat kantasuomalaiset eriasemaan, koska ovat joutuneet opiskelemaan ruotsia peruskoulussa ja siksi heiltä voidaan vaatia "ammattiruotsin" tutkinto. Eikä tämä epäkohta kiinnosta meidän kansanedustajia pienimmässäkään määrin.

Kuka poliitikko uskaltaa tulkita perustuslakia muulla kuin suomenruotsalaisen eliitin määrittämällä tavalla?
Kerro yksikin nimi.

Jo 70-luvulla eräässä peruskoulukokouksessa, muistaakseni Jyväskylässä Peruskoulu 5 vuotta -seminaarissa, uskalsi eräs silloisen kouluhallituksen ruotsinkielisen osaston edustaja esittää pakollisuuden todellisen syyn, joka paljastaa, että alkujaankaan ei ole ollut kysymys koulujen kielipolitiikasta vaan yleisestä yhteiskuntapolitiikasta. Hän sanoi pakkoruotsista käydyssä keskustelussa jokseenkin sanatarkasti näin: 'Suomen kaltaisessa maassa pienen vähemmistön on pakko oppia valtaväestön kieli eli suomi, jos haluaa työtä pienen kotipaikkansa ulkopuolelta – varsinkin ruotsinkielisellä rannikolla. Ruotsinkielisiltä lapsilta kuluu siihen valtavasti aikaa ja voimia. Jos suomenkielisillä ei olisi tätä vastaavaa 'rasitetta', he voisivat käyttää aikansa ja voimansa hyödyllisemmin esim. englantiin tai matematiikkaan, jolloin ruotsinkieliset lapset joutuisivat epäoikeudenmukaiseen asemaan.' Tämä oli siis pakollisen ruotsin ajajien filosofia ja todellinen motiivi – –.”
– Asseri Joutsimäki, Opettaja-lehti (Keskustelua-palsta), 10/2004 (löytynee toisaalla meidänkin sivuiltamme)

ja

1. Arijoutsi (27.11.2006 13:50):

Perustelu oli entisen Kouluhallituksen ruotsinkielisen kouluneuvoksen mukaan seutaava: Koska ruotsinkielisten paikkakuntien lapset joutuvat oppimaan suomea, jos haluavat työpaikan oman kylänsä ulkopuolelta ja tämä on heille rasite, pitää samanlainen rasite olla myös suomenkielisillä lapsilla. Muussa tapauksessa suomenkieliset lapset opiskelisivat jotain suurta kieltä tai matematiikkaa tuona aikana. Ruotsinkieliset joutuisivat näin epäoikeutettuun asemaan ja suomenkieliset saisivat kohtuuttoman edun.

Olen kirjannut tämän sanasta sanaan hänen puheestaan Jyväskylässä vuonna 1977 "Peruskoulu 5 vuotta"-seminaarissa. Käytäväkeskustelussa hän minulle henkilökohtaisesti vielä lisäsi: Ellei näin olisi tehty, olisi johtavien suomalaisten yritysten johtajien nimi muutaman vuoden kuluttua suomenkielinen.

Taidatko sen selvemmin sanoa? Kysymyksessä oli siis ja on edelleen valtapolitiikka, ei kielipolitiikka. Tästä syystä peruskoulussa on pakkoruotsi. Pakkosuomi on siis näennäinen klisee. Sen oikea nimi on RKP:n siunaama ja vaatima vapaaehtoissuomi.


ja vielä

1.Arijoutsin tekstillä sanasta sanaan Ilta-Sanomien keskustelupalstalta vastineesta Justin Caselle/1170/1353.

"Tietosi ovat vääriä. Silloin, kun kouluhallitus oli vielä olemassa, olin minäkin mukana peruskoulun tekstejä kirjoittamassa. Kertaakaan ei missään tilaisuudessa tullut esille pakkoruotsi/-suomi kielipoliittisena tai perustuslaillisena kysymyksenä, vaan ainoa - siis *ainoa* perustelu oli yhdenvertaisuus.

Logiikka oli seuraava: Kun ruotsinkielisillä lapsilla on se handicap eli rasite, että heidän on pakko oppia suomea, jos haluavat aikuisena työskennellä oman kylänsä ulkopuolella, ovat suomenkieliset lapset heihin verrattuna etuoikeutetussa asemassa, kun tuollaista ruotsin oppimisen pakkoa ei heillä ole.

Tuo etuoikeutettu asema johtaa siihen, että suomenkieliset lapset voivat halutessaan opiskella hyödyllisempiä aineita, kuin ruotsinkieliset - esimerkiksi englantia tai jopa matematiikkaa. Näin he saavat etumatkaa elämälle ruotsinkielisiin ikätovereihin verrattuna.

Tästä syystä tuo *etuoikeus* on yhdenvertaisuuden vuoksi poistettava ja määrättävä lailla sama rasite keinotekoisesti myös suomenkielisille lapsille. Tämä on pakkoruotsin synnyn alkuperäinen syy, jonka voit lukea esimerkiksi Antti Lappalaisen väitöskirjasta HYO-85/28. ("Peruskoulun opetussuunnitelman syntyprosessi ja peruskouluopetuksen johtamisjärjestelmän muotoutuminen.") Väitöskirja kuvaa koko prosessin askel askeleelta.

Minulle tekstien laadinnasssa mukana olleelle ja pakkoruotsia vastustaneena väännettiin RKP:n ja kouluhallituksen ruotsinkielisen osaston edustajien puolelta oikein rautalangasta tuo pakkoruotsin perustelu. "Kai sinäkin ymmäärrät, että jos pakkoruotsi poistetaan, ei kestä montakaan vuotta, kun kaikkien Suomen suurfirmojen pääjohtajan nimi on suomenkielinen." Ratkaisu oli valtapoliittinen, ei kielipoliittinen."