Eiköhän Ruotsin väestötilastoissa ole mitään salattavaa?

[Hillevi Henanen]

Mitenkäs sitten Ruotsin tilanne, ovatko sielläkin väestötilastot salaisia kuten meillä kohta?
Tällainen putosi ruudulle ensiyrittämällä. Kaikkea mahdollista vuodesta 1960, vassokuu!
Joko niin, että he ovat käsittämättömän varomattomia, tai sitten heillä ei vain ole näissä luvuissa mitään salattavaa, vai voisiko olla niin, että todellisuus ja virallinen totuus kohtaavat päivastoin kuin Suomessa, jossa virallista "totuutta" on suojeltava. Tai ehkä kaikki heidän väestöryhmänsä ovat sinuja todellisten lukujen kanssa. Voisiko se olla mahdollista?

Sveriges befolkning i sammandrag 1960-2023

2023 2020 2015 2010 2005 2000 1995 1990 1985 1980 1975 1970 1960
Folkmängd 31 december
10 551 707 10 379 295 9 851 017 9 415 570 9 047 752 8 882 792 8 837 496 8 590 630 8 358 139 8 317 937 8 208 442 8 081 229 7 497 967
Män
5 312 519 5 222 847 4 930 966 4 690 244 4 486 550 4 392 753 4 366 071 4 244 017 4 127 110 4 119 822 4 081 263 4 035 911 3 740 119
Kvinnor
5 239 188 5 156 448 4 920 051 4 725 326 4 561 202 4 490 039 4 471 425 4 346 613 4 231 029 4 198 115 4 127 179 4 045 318 3 757 848
Antal personer 0-17 år
2 176 224 2 189 403 2 025 077 1 919 094 1 934 239 1 937 779 1 967 138 1 880 316 1 844 497 1 977 226 2 012 638 2 007 012 2 046 306
Personer 0-17 år i % av hela bef.
20,6 21,1 20,6 20,4 21,4 21,8 22,3 21,9 22,1 23,8 24,5 24,8 27,3
Antal personer 65- år
2 174 752 2 088 086 1 947 227 1 737 246 1 565 377 1 530 887 1 543 332 1 526 196 1 454 111 1 362 099 1 250 785 1 113 239 887 964
Personer 65- år i % av hela bef.
20,6 20,1 19,8 18,5 17,3 17,2 17,5 17,8 17,4 16,4 15,2 13,8 11,8
Antal personer 70- år
1 631 033 1 551 352 1 358 296 1 189 561 1 145 116 1 152 628 1 144 141 1 082 978 1 011 420 919 311 811 814 713 860 564 089
Personer 70- år i % av hela bef.
15,5 14,9 13,8 12,6 12,7 13,0 12,9 12,6 12,1 11,1 9,9 8,8 7,5
Hushåll [1]
4 931 974 4 776 239 4 481 746 .. .. .. .. 3 830 037 3 670 340 3 497 801 3 324 956 3 050 354 2 582 151
Medelantal boende per hush. [2]
2,13 2,17 2,19 .. .. .. .. 2,14 2,23 2,32 2,41 2,59 2,84
Svenska medborgare
9 707 612 9 473 972 9 068 184 8 782 278 8 567 853 8 405 480 8 305 699 8 106 926 7 969 498 7 896 270 7 798 548 7 669 949 7 307 346
Utländska medborgare [3]
844 095 905 323 782 833 633 292 479 899 477 312 531 797 483 704 388 641 421 667 409 894 411 280 190 621
Andelen utländska medb. i (%)
8,0 8,7 7,9 6,7 5,3 5,4 6,0 5,6 4,6 5,1 5,0 5,1 2,5
Personer som blev svenska medborgare [11]
67 789 80 175 48 249 32 197 39 270 43 173 31 993 16 770 20 498 20 833 16 705 11 539 8 452
Utrikes födda
2 170 627 2 046 731 1 676 264 1 384 929 1 125 790 1 003 798 936 022 790 445 655 649 626 953 550 451 537 585 299 879
Andelen utrikes födda (%)
20,6 19,7 17,0 14,7 12,4 11,3 10,6 9,2 7,8 7,5 6,7 6,7 4,0
Utrikes födda som är svenska medb.
1 401 971 1 227 977 969 494 818 574 711 906 609 189 497 312 398 534 352 437 .. .. .. ..
Andel utrikes födda som är svenska medb. (%)
64,6 60,0 57,8 59,1 63,2 60,7 53,1 50,4 53,8 .. .. .. ..
Inrikes födda m två utr. födda föräldrar
696 049 639 309 510 756 412 960 337 568 284 449 224 494 .. .. .. .. .. ..
Utländsk bakgrund [4]
2 866 676 2 686 040 2 187 020 1 797 889 1 463 358 1 288 247 1 160 516 .. .. .. .. .. ..
Andel med utländsk bakgrund (%) [4]
27,2 25,9 22,2 19,1 16,2 14,5 13,1 .. .. .. .. .. ..
Folkökning
30 151 51 706 103 662 74 888 36 360 21 366 21 115 63 594 15 518 14 927 31 751 76 872 35 827
Folkökning (per 1000 av folkm.)
2,9 5,0 10,6 8,0 4,0 2,4 2,4 7,5 1,9 1,8 3,9 9,5 4,8
Födda
100 051 113 077 114 870 115 641 101 346 90 441 103 422 123 938 98 463 97 064 103 632 110 150 102 219
Allm. födelsetalet (per 1000 av medelfolkm.)
9,5 10,9 11,7 12,3 11,2 10,2 11,7 14,5 11,8 11,7 12,6 13,7 13,7
Summerade fruktsamhetstalet [5]
1,5 1,7 1,9 2,0 1,8 1,5 1,7 2,1 1,7 1,7 1,8 1,9 2,2
Döda
94 385 98 124 90 907 90 487 91 710 93 461 93 955 95 161 94 032 91 800 88 208 80 026 75 093
Allm. dödstalet (per 1000 av medelfolkm.)
9,0 9,5 9,3 9,6 10,2 10,5 10,6 11,1 11,3 11,0 10,8 10,0 10,0
Återst. medellivslängd, män [6]
81,6 80,6 80,3 79,5 78,4 77,4 76,2 74,8 73,8 72,8 72,1 72,2 71,2
Återst. medellivslängd, kvinnor [6]
84,9 84,3 84,0 83,5 82,8 82,0 81,5 80,4 79,7 78,8 77,9 77,1 74,9
Spädbarnsdödlighet (per 1000 lev. födda)
2,1 2,4 2,5 2,5 2,4 3,4 4,2 6,0 6,8 6,9 8,6 11,0 16,6
Invandring
94 514 82 518 134 240 98 801 65 229 58 659 45 887 60 048 33 127 39 426 44 133 77 326 26 143
Invandrare (per 1000 av folkm.)
9,0 8,0 13,8 10,6 7,2 6,6 5,2 7,0 4,0 4,7 5,4 9,6 3,5
Utvandring
73 434 48 937 55 830 48 853 38 118 34 091 33 984 25 196 22 036 29 839 27 249 28 635 15 138
Utvandrare (per 1000 av folkm.)
7,0 4,7 5,7 5,2 4,2 3,8 3,9 3,0 2,6 3,6 3,3 3,6 2,0
Giftermål [7]
44 190 37 591 52 314 56 555 48 218 43 138 33 642 40 477 38 297 37 569 44 103 43 278 50 149
Skilsmässor [8]
21 231 25 619 24 876 25 151 20 747 22 082 22 528 19 357 19 763 19 887 25 383 12 943 8 958
Nyregistrerade partnerskap [9]
.. .. .. .. 593 357 665 .. .. .. .. .. ..
Avregistrerade partnerskap [10]
27 42 80 223 134 101 0 .. .. .. .. .. ..

Sitten jos tuon selvittäminen tuntuu haastavalta, on tilaston perässä avuliaasti tällainen linkki.

Mer om statistiken

Källdata
Ladda ner som Excel

Källa
SCB

https://www.scb.se/hitta-statistik/stat ... ngar-2023/
Kun linkkiä painaa, ponnahtaa esiin milloin mikäkin tilasto valmiina Excelinä. Klick!
Taivaallista, ei yökausien väsäämistä että saisi oleellisen esiin.

Lisätäänpä tähän hännille vielä tuo Hurriksi-kusetus, jonka paljastamisessa vapaasti saatavilla tilastoilla oli ratkaiseva osuus.

https://yle.fi/a/3-5677999
Hurriksi.fi-sivustosta tuli hitti
https://yle.fi/a/3-5677047
Suomenruotsalaiseksi pääsee nyt helposti nettilomakkeella
Näin siis 2010.
https://kommuntorget.fi/kultur-och-frit ... inte-fler/
Heti 2019 luovuttiin siis toivosta.
8000 uutta surua oli haihtunut taivaan tuuliin.

Christina Gestrin Folktingetistä väittää vastaan, että ruotsinkielisen väestön määrä ei tällä hetkellä ole dramaattisesti tai akuutisti laskemassa.
– Itse asiassa Suomessa on syntynyt enemmän ruotsinkielisiä lapsia, ja kaksikieliset perheet rekisteröivät lapsensa ruotsinkielisiksi, Gestrin sanoo.

Alle 17-vuotiaiden tilasto ei näyttäisi tukevan tuota väitettä.
Ikä............0 - 17 v.
KOKO MAA  
2000........62892
2001........62533...-359
2002........62432...-101
2003........62322...-110
2004........62397... +75
2005........62462....+65
2006........62366.....-96
2007........62258...-108
2008........62162.....-96
2009........62201.....+39
2010........62098...-103
2011........61898...-200
2012........61581...-317
2013........61340...-241
2014........61099...-241
2015........60980...-119
2016........60954.....-26

Tilastokeskuksen mukaan näistä tilastoon muka ilmestyneistä ylimääräisistä ihmisistä ainakin osalla oli jo valmiiksi parta/puskurit tai molemmat. Vakava virhe on tietenkin tapahtunut siinä. että heidän äitinsä ovat rekisteröineet heidät vääriin ikäryhmiin.

Vuonna 2015 poimittiin vielä kerran Hurriksi-kampanjan hedelmät.
Palaan vielä tuohon raporttiin 2012. Samalla kun antavat uuden raportin odottaisin heidän hiukan käyvän läpi myös edellisen toteutumaa. Muistin virkistykseksi

- Viime vuosina tapahtunut väestönkasvu tulee ilmeisesti jatkumaan. Nykyinen ikärakenne viittaa myös siihen, että edessä on todennäköisesti pitempiaikainen luonnollisen väestönkasvun ajanjakso, sanoo professori Finnäs.

- On rohkaisevaa, että ruotsinkielisten henkilöiden määrä on lisääntynyt melkein 1 400 henkilöllä vuodesta 2007. On tapahtunut myönteinen trendimuutos. Ruotsinkieliset ala-asteet voivat näin ollen odottaa lisääntyvässä määrin tulokkaita tulevina vuosikymmeninä, sanoo Folktingetin pääsihteeri Markus Österlund.

Väkimäärän muutoksesta 1980-2015 on todettava, että Manner-Suomessa ruotsinkielisten määrä lisääntyi kolmena (hurri)vuotena seuraavasti:
2009...+374
2010...+570
2011......+6

- On rohkaisevaa, että ruotsinkielisten henkilöiden määrä on lisääntynyt melkein 1 400 henkilöllä vuodesta 2007. On tapahtunut myönteinen trendimuutos. Ruotsinkieliset ala-asteet voivat näin ollen odottaa lisääntyvässä määrin tulokkaita tulevina vuosikymmeninä, sanoo Folktingetin pääsihteeri Markus Österlund.

Häneltä lienee jäänyt huomaamatta että nuo palkitun hurriksi-kampanjan todennököisesti kaljamukiin syntyneet uudet hurrit eivät sitten koskaan ilmestyneet sen paremmin päivähoitoa kuin koulujärjestelmääkään kuormittamaan vaikka heille jo kapasiteettiä näihin hätäiltiin, ja toinen toistaan hullumpia teorioita kehitettiin selittämään heidän ilmestymistään (se tosin ohitettiin, että he ilmestyivät vääriin) tilastoihin.

Näin siis vielä syyskuussa 2023

[Hillevi Henanen]

https://www.ssb.no/befolkning/faktaside/befolkningen

Minua jäi vaivamaan vielä tuo, että onkohan salailun tarve yleinenkin ilmiö, ja menin kurkkaamaan Norjankin väestötilastoja.
Ensimmäinen vastaan tuleva tilasto oli koko Norjan väkiluku vuosittain vuodesta 1742.
Jep! Ei vaikuta salailulta.
Josko se vaikka onkin niin, että salailun tarve kasvaa automaattisesti sitä enemmän mitä edemmäs itään maantieteellisesti siirrytään. Tiä häntä.
Toisaalta tietenkin, jos yksi pikkuinen kieliryhmä tienaa miljardin 10 vuodessa pelkällä olemassaolollaan, niin onhan heidän lukumääränsä pakko tietää.

[NRR]

https://www.ssb.no/befolkning/faktaside/befolkningen

Minua jäi vaivamaan vielä tuo, että onkohan salailun tarve yleinenkin ilmiö, ja menin kurkkaamaan Norjankin väestötilastoja.
Ensimmäinen vastaan tuleva tilasto oli koko Norjan väkiluku vuosittain vuodesta 1742.
Jep! Ei vaikuta salailulta.
---

Kiitos, HH!
Pakko seurata kunnioituksella tätä salapoliisityötäsi lukujen äärellä.

Minäkin seurasin toistakymmentä vuotta sitten yhtä lukujen ryhmää - syntyneitä kieliryhmittäin. Näin, että muut ottivat kiinni ruotsinkielisiä.

Sinä vuonna, kun tiesin, että muut ovat varmasti ohittaneet ruotsinkieliset, odotin lukuja erityisen innokkaasti. Niitä ei tullut. Tuli vain ilmoitus, ettei näitä tilastoja enää julkaista.

Ja se hätkähdytti. Että kyseessä on niin kova juttu, ettei tilastokeskus saa antaa lukuja ulos!

Eikä tästä voi valittaa mihinkään. Ei tästä paljon kannata edes puhua, koska "ei voida todistaa"...

Tätä salailua on niin säännönmukaisesti kaikessa, mikä koskee suomenruotsalaisia, ettei mitään sattumaa voi olla taustalla. Näin se vaan meillä menee.

[Hillevi Henanen]

Minäkin seurasin toistakymmentä vuotta sitten yhtä lukujen ryhmää - syntyneitä kieliryhmittäin. Näin, että muut ottivat kiinni ruotsinkielisiä.

Sinä vuonna, kun tiesin, että muut ovat varmasti ohittaneet ruotsinkieliset, odotin lukuja erityisen innokkaasti. Niitä ei tullut. Tuli vain ilmoitus, ettei näitä tilastoja enää julkaista.

Kohtalon ivaako, että juuri tämän kyseisen tilaston katoaminen silloin aikanaan sai minut innostumaan tilastojen kaivelusta?
Kiitos syötöstä!

[Hillevi Henanen]

Siitä tilastojen kaivelusta tuli tuhansien tuntien savotta, ja mitä enemmän sitä tunkiota pöyhi virallisilla "totuuksilla", sitä enemmän se haisi.

[lpo]

https://www.ssb.no/befolkning/faktaside/befolkningen

Minua jäi vaivamaan vielä tuo, että onkohan salailun tarve yleinenkin ilmiö, ja menin kurkkaamaan Norjankin väestötilastoja.
Ensimmäinen vastaan tuleva tilasto oli koko Norjan väkiluku vuosittain vuodesta 1742.
Jep! Ei vaikuta salailulta.
Josko se vaikka onkin niin, että salailun tarve kasvaa automaattisesti sitä enemmän mitä edemmäs itään maantieteellisesti siirrytään. Tiä häntä.
Toisaalta tietenkin, jos yksi pikkuinen kieliryhmä tienaa miljardin 10 vuodessa pelkällä olemassaolollaan, niin onhan heidän lukumääränsä pakko tietää.

Mielenkiintoista tosiaan. Luulisi väkiluvun laskennan olevan minkä tahansa kehittyneen maan perustavanlaatuisimpia palveluita. Ne maat joissa näinkin yksinkertaisen asian kanssa on ongelmia ovat yleensä huiman väkirikkaita/monikulttuurisia (esim. Intia), tai kärsivät sitten muuten vakavista yhteiskunnan sisäisistä ongelmista (esim. Venäjä). Kummankaan ei pitäisi koskea Suomea, mutta voisiko tässä(kin) olla kyse jälleen kerran siitä, että meille on valehdeltu siitä, ettei Suomessa muka ole korruptiota? Ei virkahenkilöstö ainakaan paranna Suomikuvaa tällaisella toiminnalla...

[Hillevi Henanen]

Ei luulisi olevan ylivoimainen tehtävä tilastoida kuntia eri kuntatyyppien mukaan koska ne ovat niin erilaisia, ja selkeästi tehokkain keino sekoittaa pakka ja pitää se sekaisin, on tilastoida yli 300 kuntaa aakkosjärjestyksessä.
Kun ensimmäisen kerran tein jaottelun kuntatyypeittäin, oli iloinen yllätys, että nimenomaan ruotsienemmistöiset kunnat oli selvästi pienin ryhmä ja ruotsinkielisten määrä niissä hupeni hurjinta vauhtia.
Viime vuonna ruotsienemmistöisissä 15 kunnassa oli asukkaita 153 805 asukasta eli 2,8% Manner-Suomen asukkaista (5 573 310) Vuoden aikana ruotsinkielisten määrämuutos
muhkeat -761 ja viimeisten kymmenen vuoden aikana
peräti -5192.

Suomienemmistöisten 18 kunnan asukasmäärä 1 764 808 hämärtää surujen surkeuden osittain. Heistä ruotsinkielisiä 138 763 eli 2,5% Manner-Suomen asukkaista, surumuutos edelliseen vuoteen -422 ja viimeisten kymmenen vuoden aikana -954.

Sitten tulemme 260 suomenkieliseen kuntaan, jotka kielikartoissa on merkitty valkoiseksi erämaaksi.
Asukkaita 3 654 697, ruotsinkielisiä 16 553 eli 0,45%. +180!
Vuonna 1990 suruja suomenkielisten kuntien alueella oli 11825 eli 0,33%
Nousu on ollut tasaista. Edellisvuosi oli perin poikkeuksellinen, surujen määrä laski -12 kpl.

[Hillevi Henanen]

Minua on suuresti askarruttanut tämä kaksikielisyyskorvauksen ratkaiseva tekijä eli kaksikielisyyden perushinta (kkph). (Entinen ruma sana)
Se näyttää vähän tempoilevan, eli jos satutaan nostamaan liikaa, täytyy palata vähän kerralla tai kertarysäyksellä,
mutta vaikka surujen kokonaismäärä on kutistunut yli kuudella tuhannella, on vuotuinen avustussumma noussut
95,6 miljoonasta 106,6 miljoonaan.

...................Rahamuutos........................Surut......Surumuutos %
2014...........Korvaus............Muutos........250768.........................kkph
2015...........95,637,388.....n.+300%........250537.........-0.1%.....269.61
2016...........99,065,280.........+3.6%........250117.........-0.2%.....278.54
2017...........98,952,931.........-0.1%.........249371.........-0.3%.....277.75
2018...........98,696,475.........-0.3%.........248564.........-0.3%....276.62
2019..........97,002,124..... ...-1.7%..........247709.........-0.3%.....271.55
2020.........100,883,981........+4.0%.........246815.........-0.4%.....282.24
2021.........103,351,041........+2.4%.........246290.........-0.2%.....288.46
2022.........114,276,398......+10.6%.........245830.........-0.2%.....286.31
2023.........103,336,638........-9.6%.........245567.........-0.1%.....287.68
2024.........106,594,210........+3.2%.........244622.........-0.4%.....296.31

Muutos 10v +10,956,821.....+12.1%.........-6146..........-2.4%

Tuo 300% on vertailu edelliseen kaksikielisyysavustukseen, joka ainakin parin kunnan kohdalla paisui 0,5
miljoonasta pariin miljoonaan. Oletus: Muut menivät samaan tahtiin, paitsi että kolmesta yksikielisestä
kunnastakin väännettiin kaksikielisiä (Mm. maailman ruotsinkielisin kunta päästettiin kaksikielisyysapajalle.).

KKPH on suurenmoinen ilmiö sikäli, että nyt voivat suuret suomenkieliset kunnat ilmoittautua kaksikielisiksi, ja kaava
maksaa heille reilua kaksikielisyysavustusta vaatimatta yhtään ruotsinkielistä. Vantaa saisi 0 ruotsinkielisellä silti 5 milj.

[SJONS]

HH olet tehnyt valtaisan työn! Kiitokset siitä!

Tilastokeskus kuuluu Valtiovarainministeriön alaisuuteen ja johto nimitetään viideksi vuodeksi kerrallaan. Pääjohtajan puoluekanta löytyy netistä!

Voisiko joku lehti esim. Hesari tai Iltalehdet kiinnostua aiheesta.

Miksi Suomi toimii toisin kuin muuta Pohjoismaat? Miksi tiedot ovat maksumuurin takana, kun ne muualla ovat vapaasti käytettävissä?

[Hillevi Henanen]

Minun puolestani pitäkööt tunkkinsa! Enköhän minä jotain keksi, ja entäs sitten vaikka en keksisikään. Enköhän minä ole jo urakkani tehnyt.
Esim tuo allaoleva viimevuotisten lukujen analysointi.
Muutamassa vuodessa saattavat jo muutkin tilastojen tarvitsijat polttaa hihansa. Istukoot nyt niiden päällä niin kauan että .....karvat kärvähtävät.

Haluaisinpa kuulla virallisen selityksen tälle toimenpiteelle. Se voi olla hupaisa.
Olisko se jotain entisen "oikeus"ministerin tyyliin

Katsokaa, miten kaksikieliset kunnat pärjäävät tilastoissa, miten siellä on työttömyysluvut ja niin edelleen. Siellä on yleensä sosiaalinen vahva pääoma, siellä yleensä ihmiset voivat hiukan paremmin ja niin edelleen. Se on vahvuus, ja se on rikkaus, se ei ole keneltäkään pois, vaan se on tosiasia, että näin on tilanne

Tässä malliesimerkkinä Vantaan tilanne.

.............Suru%..........Kaikki.....Surut...Erotus....€ kaikista.. € suruista...€ yht......Muutos %
2015........................208098.....5722.................3927371.......1434719....5362090
2016........2.7%........210803.....5704.....-18.......4110195.......1477577....5587771....+4.2%
2017........2.6%........214605.....5676.....-28.......4172458.......1466153....5638611....+0.9%
2018........2.6%........219341.....5631.....-45.......4247188.......1448612....5695799....+1.0%
2019........2.5%........223027.....5594.....-37.......4239409.......1412717....5652126.....-0.8%
2020........2.4%........228166.....5559.....-35.......4507830.......1459144....5966974....+5.6%
2021........2.4%........233775.....5575....+16.......4720432.......1495593....6216025....+4.2%
2022........2.4%........237231.....5579......+4.......5290228.......1652891....6943118..+11.7%
2023........2.3%........239206.....5532.....-47.......4817035.......1480045....6297079.....-9.3%
2024........2.2%........242819.....5447.....-85.......5036479.......1501021....6537499....+3.8%
.................................+34721....-275.....-275...45068623......14828471..59897094..+21.9%
Erotus......................+16.7%....-4.8%....................................................+1175409

Tästä näkyy, että Vantaalle on tänä vuonna siunaantunut suruista 1,5 miljoonaa, joka on arvioni mukaan suurin piirtein heidän aikaisemmalla systeemillä saamansa avustuksen määrä.
Sosiaalinen vahva pääoma ei kuitenkaan ole riittänyt, vaan nyt tulee KAIKISTA asukkaista 4,5 milliä lisää, ja sehän ei ole keneltäkaan pois, vaan ainoastaan kaikilta muilta.
Surujen määrä on kehittynyt 10 vuodessa suotuisasti -275 eli -4,8%. Toki koko rahamäärä on kasvanut nelinkertaiseksi vanhaan systeemiin verrattuna ja vielä uudenkin systeemin aikana yli 20% vaikka surujen määrä on kutistunut viitisen prosenttia.

Muutenhan tämä yhteisen rahan jako on perin selkeälinjaista. 260 suomenkielistä kuntaa 0 euroa ja bonuksena pakkoruotsi.
Ankarasta yrittämisestä huolimatta Suomen suurimmat suomenkieliset kaupungit eivät ole menneet retkuun. Kaksi on jo asukasmäärältään suurempia kuin koko mahtava Pohjanmaa ja Jyväskyläkin on siinä ja siinä. En tiedä onko se eduksi, että Keski-Suomen maakunnassa ruotsi on yhdeksänneksi puhutuin kieli. Ukraina on mennyt jo ohi, ja kiina ja thai lähestyvät hyvää vauhtia ihan kannoilla. Ehkä nyt olikin korkea aika salata väestötilastot ennen kuin kaksikielisen maan sydämessä, Keski-Suomessa, ruotsi putoaa kymmenen puhutuimman listalta.

[Hillevi Henanen]

Pelastin ja käänsin aikanaan tämän Hbl:n jutun, ja hyvä niin, koska se oli hävinnyt linkin takaa.

viewtopic.php?f=13&t=4072&p=31243&hilit ... sen#p31243

Firandet av Svenska dagen, den 6 november, tjuvstartade på fredagseftermiddagen i stadshuset i Helsingfors där sex särskilt förtjänta personer fick ta emot Folktingets förtjänstmedalj.
Mest applåder rev dock årets Bojan Sonntag-stipendiat, radiokanalen Extrem som uppmärksammades för sin kampanj på nätet, Hurriksi.fi.
– Omkring åttatusen med annat hemspråk än svenska har registrerat sig som finlandssvenskar. Och kampanjen, som startade för något år sedan, fortsätter. Vi ska omfamna dem som vill vara våra kompisar, säger Magnus Swanljung som tog emot stipendiet på 5 000 euro tillsammans med kollegorna Alex Fager och Johan Lindroos.
Palkinto kampanjalle lisää suomenruotsalaisia

Uudeksi ruotsalaiseksi Suomeen on rekisteröitynyt kahdeksantuhatta suomalaista. Sen takana on Hurriksi.fi-kampanja. Nyt Folkting kunnioittaa Radio Extremiä kampanjasta.
Ruotsalaisen päivän, 6. marraskuuta, juhliminen alkoi perjantai-iltapäivänä Helsingin kaupungintalolla, jossa kuusi erityisen ansioitunutta sai Folketingin ansiomitalin.
Eniten suosionosoitukset kuitenkin saivat tämän vuoden Bojan Sonntagin stipendiaattia, radiokanava Extremiä, joka herätti huomion verkkokampanjallaan Hurriksi.fi
Suomenruotsalaiseksi on ilmoittautunut noin kahdeksan tuhatta muuta kotikieltä kuin ruotsia.]Ja muutama vuosi sitten alkanut kampanja jatkuu. Syleilemme niitä, jotka haluavat olla ystäviämme, sanoo Magnus Swanljung, joka sai 5000 euron stipendin yhdessä kollegoiden Alex Fagerin ja Johan Lindroosin kanssa.

Tämä siis vuonna 2011. Tätä on siis tehty vuositolkulla, joten ei ihme, että keinoälykin on vähän hukassa kun tilastonumerot ja surujen puheet eivät kohtaa.

Jos tämä 8000 uutta surua olisi toteutunut, niin vuodesta 2015 lähtien olisivat surut petkuttaneet pelkästään näillä kaksikielisyysavustuksena reilut kaksi vuosimiljoonaa eli tänä vuonna olisi mennyt 20 miljoonaa rikki tätä hurri"kampanja"rahaa.

Jollekulle muulle tilaston väärennyksestä olisi tullut oikeudellisia rangaistusseuraamuksia, mutta nämä siis palkittiin rahalla.

Vastaan tässä vielä otsikon kysymykseen, että meillä siis ainakin on väestötilastoissa todella paljon salattavaa.

[Hillevi Henanen]

33:lle Suomen kunnista "kaksikielisyys" poiki siis reilun miljardin yhteisestä kassasta 10 vuoden aikana.
Vaikka kaksikielisyyden määrittämisessä ei ole todellista alarajaa, jää silti 260 kuntaa ulkopuolelle, suurimpia on kyllä houkuteltu.

...................Rahamuutos........................Surut......Surumuutos %
2014...........Korvaus............Muutos........250768.........................kkph
2015...........95,637,388.....n.+300%........250537.........-0.1%.....269.61
2016...........99,065,280.........+3.6%........250117.........-0.2%.....278.54
2017...........98,952,931.........-0.1%.........249371.........-0.3%.....277.75
2018...........98,696,475.........-0.3%.........248564.........-0.3%....276.62
2019..........97,002,124..... ...-1.7%..........247709.........-0.3%.....271.55
2020.........100,883,981........+4.0%.........246815.........-0.4%.....282.24
2021.........103,351,041........+2.4%.........246290.........-0.2%.....288.46
2022.........114,276,398......+10.6%.........245830.........-0.2%.....286.31
2023.........103,336,638........-9.6%.........245567.........-0.1%.....287.68
2024.........106,594,210........+3.2%.........244622.........-0.4%.....296.31

Kehitys 10 vuodessa
-rahallinen korvaus +10,956,821 €.....+12.1%
-surujen määrä -6146..........-2.4%

Vaikka Suomessa kaikki surut lopultakin omaksuisivat maan pääkielen, ja surukielisten määrä olisi nolla, antaisi tämä kaava silti näille 33 kunnalle 39 miljoonaa vuodessa ruotsi-suomi kaksikielisyyden ylläpitoon.
Minkähän takia juuri väestötilastot salataan?
Eikö ole vaarana, että tämä toimenpide herättää enemmän uteliaisuutta kuin onnistuu ainakaan lyhyellä tähtäimellä piilottelemaan faktaa?

Rahamääriin pystytään siis vaikuttamaan tällä "kaksikielisyyden perushinnalla". Ihan sama onko kunnassa ensimmäistäkään surua. Kaava on rajattoman antelias.
Tosin vuonna 2022 tuli haukattua liikaa, joka summa sitten korjattiin seuraavana vuonna. Odotan jännityksellä tämän vuoden lukua.

[Hillevi Henanen]

Manner-Suomessa on tasan 100 suomenkielistä kuntaa, joissa on alle 10 surua kussakin.
Asukkaita näissä kunnissa yhteensä 376 373, joista
-suomenkielisiä 363 793
-saamenkielisiä toiseksi eniten 496
-ruotsinkielisiä ehkä kolmanneksi eniten 384
(en jaksa nyt ruveta penkomaan)

15 ruotsienemmistöisessä kunnassa oli viime vuonna 104 676 ruotsinkielistä
ja asukkaita yhteensä 153 805


.........................Yhteensä.....Suomi..Ruotsi..Saame...muut
Heinävesi.............3001.........2863........9..........0.........129
Kontiolahti..........15136.......14779........9..........1.........347
Lieksa................10228.........9632........9..........0.........587
Nurmes................9130.........8814........9..........0.........307
Outokumpu..........6409.........5986........9..........0.........414
Sysmä.................3496..........3381........9.........0..........105
Tohmajärvi..........4066..........3816........9.........1..........240
Virrat...................6275..........6052........9.........0..........214
Iisalmi...............20618........19757........8.........2...........851
Koski Tl...............2207..........2089........8.........0..........110
Oulainen.............6978..........6811........8.........0..........159
Parikkala.............4366.........4221.........8.........0..........137
Parkano...............6123........5929.........8.........0...........186
Pyhäjärvi............4756.........4635.........8.........0...........113
Taipalsaari...........4625........4309.........8.........0...........308
Kemijärvi.............7030.........6740.........7........3............280
Nivala................10454.......10284.........7........0...........163
Oripää.................1315.........1192..........7.......0...........116
Pyhäjoki..............2980..........2844.........7.......0...........129
Ranua.................3599..........3530.........7.......0.............62
Alavus...............10933........10648.........6.......1...........278
Kuortane.............3381...........3300 .......6.......0............75
Miehikkälä..........1752............1634........6.......0...........112
Petäjävesi...........3596............3528........6.......1.............61
Puumala.............2108............2040........6.......0.............62
Rautjärvi.............3032............2891........6.......0...........135
Ähtäri..................5316............5163........6.......0...........147
Halsua................1013..............957.........5.......0.............51
Liperi.................11969..........11674........5.......0..........290
Muhos.................8827............8682........5.......0..........140
Polvijärvi.............4064............3996.........5.......0...........63
Puolanka.............2359............2293........5.......1...........60
Rantasalmi..........3297...........3104.........5.......0.........188
Simo....................2828...........2796.........5.......0...........27
Suomussalmi......7172............6937.........5.......0........230
Vieremä..............3387............3231.........5.......0.........151
Vimpeli...............2656............2581.........5.......0...........70
Alavieska............2437............2386.........4.......0..........47
Haapajärvi..........6558.............6421........4.......0........133
Humppila............2125.............2076........4.......0..........45
Hyrynsalmi.........2063..............2016.......4.......0..........43
Juupajoki...........1708...............1675.......4.......0..........29
Kaavi.................2628...............2575.......4.......0..........49
Kuhmo...............7582..............7364........4.......0........214
Lemi..................2862...............2788........4.......0.........70
Lumijoki.............2033...............1938........4.......0.........91
Multia.................1430...............1390.......4........0.........36
Pertunmaa.........1577...............1515.......4........0.........58
Pudasjärvi..........7479...............7263.......4........1......211
Savukoski............978.................949........4.......5.........20
Sulkava..............2368...............2267........4.......0........97
Tervola...............2831...............2754........4.......1........72
Toholampi..........2849................2781.......4.......0........64
Jämijärvi............1682................1626.......3.......0........53
Merijärvi.............1055................1049......3........0.........3
Paltamo..............3037................2981......3.......0........53
Posio..................2923................2855......3.......0........65
Rautalampi.........2933...............2826.......3.......0......104
Sonkajärvi..........3637................3589.......3......0........45
Taivalkoski..........3731...............3637.......3.......0........91
Tuusniemi...........2313...............2254.......3.......1........55
Uurainen.............3615...............3554.......3.......0........58
Enonkoski...........1320...............1269.......2.......0........49
Hartola................2531...............2443.......2.......0........86
Juuka..................4259...............4121......2........0......136
Karstula..............3625...............3539.......2.......0........84
Keitele................2035...............1960.......2.......0........73
Kitee...................9689..............8929.......2.......1.......757
Kärsämäki..........2440..............2399.......2.......0.........39
Punkalaidun........2650.............2563.......2.......0.........85
Rääkkylä.............1902.............1815.......2.......0.........85
Siikainen.............1283.............1263.......2.......0.........18
Siikajoki..............4837.............4752........2.......0.........83
Soini...................1873.............1845........2.......0.........26
Tervo..................1412.............1376........2.......0.........34
Toivakka.............2368.............2327........2.......0.........39
Utsjoki................1139...............614........2......473......50
Haapavesi..........6473.............6238........1........2......232
Kannonkoski......1217.............1197........1........0........19
Karvia................2216.............2106........1........0......109
Kinnula..............1523.............1506........1........1........15
Kyyjärvi..............1174.............1142........1........0.......31
Lestijärvi..............682...............671........1........0.......10
Pomarkku..........1943.............1912........1........0.......30
Vesanto.............1895.............1845........1........0.......49
Hailuoto...............948...............931........0........0.......17
Kihniö................1749.............1720........0........0........29
Kiuruvesi...........7475.............7336........0........0......139
Kivijärvi.............1035.............1015........0........0........20
Konnevesi.........2499.............2447........0........0........52
Luhanka..............702..............696........0.........0.........6
Pelkosenniemi.....912..............894.......0.........0........18
Pihtipudas..........3739............3684.......0.........0.......55
Pyhäntä.............1646............1525.......0.........0......121
Rautavaara........1424............1402.......0.........0.......22
Reisjärvi.............2598............2585.......0.........0.......13
Ristijärvi.............1164............1141.......0.........0.......23
Utajärvi...............2491...........2414.......0.........0........77
Vaala..................2589...........2523........0.........0.......66
YHT....................381304....368633....389.....496....11786

Suruja tällä reippaasti Pohjanmaata väestöltään suuremmalla alueella 0,1% eli joka tuhannes. Hyvä suoritus kaksikieliselle maalle.

[Hillevi Henanen]

Manner-Suomessa on tasan 100 suomenkielistä kuntaa, joissa on alle 10 surua kussakin.
Asukkaita näissä kunnissa yhteensä 376 373, joista
-suomenkielisiä 363 793
-saamenkielisiä toiseksi eniten 496
-ruotsinkielisiä ehkä kolmanneksi eniten 384

Tarkistin sittenkin.
Venäläiset ovat toiseksi suurin ryhmä reilulla 1600:lla,
Ukrainalaiset kolmantena n. 700, ja virolaiset ja saamenkieliset jaetulla neljännellä sijalla.

[Hillevi Henanen]

Tämä ryhmä, jonka olen nimennyt suruttomiksi, käsittää siis tasan sata kuntaa, joissa kussakin on 0-9 surua, 14:ssä ei siis ensimmäistäkään. Asukkaita näissä kunnissa on 31% enemmän kuin koko Manner-Suomessa on suruja . Pakkoruotsi toki on täälläkin.
Asukkaita näissä kunnissa 381 304 ja
ruotsinkielisiä on Manner-Suomessa siis 286 030.
Tässä on siis ensimmäiset 100 kuntaa, 160 vielä käsittelemättä.

Koko Manner-Suomen maapinta-ala on 302 429 km2,
näiden suruttomien kuntien osuus on siitä hiukan yli
kolmannes eli 105 950 km2.