Numeroita tulevien sadepäivien ratoksi

Tämä alue on avoin kaikille rekisteröityneille käyttäjille. Muille alueille voivat kirjoittaa vain yhdistyksen jäsenet.
Viesti
Julkaisija
Hillevi Henanen
Viestit: 2586
Liittynyt: 14.10.2013 20:18

Numeroita tulevien sadepäivien ratoksi

#1 Lukematon viesti Kirjoittaja Hillevi Henanen » 28.06.2024 14:34

https://yle.fi/a/7-718556
Päivitetty 24.10.2013 klo 21:13

Tilastot osoittavat, että ruotsinkielisten määrä Suomessa on kasvussa, mutta alueelliset erot ovat suuria. Vaikka ruotsinkielisten määrä on kasvussa, prosenttiosuus maassa laskee, koska suomenkielisten ja muun äidinkielisten määrä lisääntyy nopeammin. Tämän osoittaa Folketingin raportti Finlandssvenskarna 2012.
Tilastokeskuksen mukaan surujen määrä Manner-Suomessa on kehittynyt tällä vuosituhannella seuraavasti:

2000 -847
2001 -1039
2002 -659
2003 -406
2004 -148
2005 -193
2006 -114
2007 -93
2008 +247
2009 +281
2010 +618
2011 -122
2012 -278
2013 -96
2014 -270
2015 -579
2016 -689
2017 -599
2018 -797
2019 -460
2020 -207
2021 -57
2022 -833
2023 -1062

Tämä selonteko on valitettavasti "hävinnyt" ajat sitten, mutta tutustupaanpa kuntalehden totuuteen viiden vuoden takaa.


https://kommuntorget.fi/kultur-och-frit ... inte-fler/

Efter en kort uppgång för ca 10 år sedan har trenden nu vänt. De svenskspråkiga i Finland minskar inte bara procentuellt utan också i antal. Dessutom bor finlandssvenskarna allt mer utspritt. Att få service på svenska blir mindre självklart.
Lyhyen nousun (Hurriksi-kampanja) jälkeen on suunta NYT (HUOM! 2019) kääntynyt. Ruotsinkielisten määrä ei vähene ainoastaa prosentuaalisesti vaan myös lukumääräisesti. Lisäksi asuvat suomenruotsalaiset yhä enemmän hajallaan. Ruotsinkielisen palvelun saaminen on yhä vähemmän itsestäänselvyys.
Visste du att…
Tiesitkö että...

Det inte finns några svenskspråkiga i endast 11 kommuner av 311
Kuntia on 311 ja vain 11 kunnassa ei ole ruotsinkielisiä.
....ja että sadassa Manner-Suomen kunnassa on alle 10 "ruotsinkielistä" ja väkeä näissä kunnissa reilusti kaksi kertaa Pohjanmaan väkimäärä?


Högsta andelen svenskspråkiga finns i Sottunga med 93,5%
Suurin osuus ruotsinkielisiä 93,5% on Sottungassa.
Kunnassa viime vuonna peräti 115 asukasta, joista ruotsinkielisiä 106
Mahtavaa! Siis keskimäärin yksi ruotsinkielinen joka vuosikertaa!


Larsmo har högst andel svenskspråkiga bland tvåspråkiga kommuner med 91,8 %
Luodossa on siis kaksikielisten kuntien suurin surupitoisuus.
Se ei silti estänyt "oikeusministeriä" kikkailemasta tälle mahdollisesti maailman ruotsinkielisimmälle kunnalle kaksikielisyysavustusta Suomen valtiolta.
10 vuodessa kolmellasadalla suomenkielisellä Luodon kunta on tienannut 14,9 miljoonaa.



Sedan 1950-talet har antalet finlandssvenskar i princip minskat hela tiden. Från år 1950 till år 2000 har finlandssvenskarna minskat från drygt 348 000 till drygt 291 000 personer. Minskningen avtog dock i början av 2000-talet, för att år 2008 övergå till en ökning. Uppgången berodde på att antalet tvåspråkiga familjer ökade och att de allt oftare valde att registrera sina barn som svenskspråkiga.
1950-luvulta lähtien ruotsalaisten määrä on Suomessa periaatteessa vähentynyt koko ajan. Vuodesta 1950 vuoteen 2000 ruotsalaisten määrä Suomessa on vähentynyt noin 348 000:sta noin 291 000:een. Vähennys kuitenkin hidastui 2000-luvun alussa, ennen kuin se kääntyi kasvuksi vuonna 2008. Kasvu johtui kaksikielisten perheiden määrän kasvusta ja siitä, että he yhä useammin rekisteröivät lapsensa ruotsinkielisiksi.

Jos tämä kasvun laatu olisi selvillä kaikilla suruilla, sitä tuskin rummutettaisiin julkisesti näin virallisissakin yhteyksissä.

Kurkataanpa viralliseen tilastoon kymmenen vuoden haarukalla vuoteen 2008. Tuommoisen valtavan nousun luulisi näkyvän selvästi.
Alle 17-vuotiaiden tilasto ei näyttäisi tukevan tuota väitettä. Sen sijaan,,,,
Ikä............0 - 17...................................18 - 29
KOKO MAA  
2000........62892..........................38737
2001........62533...-359 ..........38460...-277
2002........62432...-101...........38263...-197
2003........62322...-110 ..........38462...+199
2004........62397... +75...........38376.....-86
2005........62462....+65...........38260...-116
2006........62366.....-96........38372.......+112
2007........62258...-108........38519......+147
2008........62162.....-96........38905......+386
2009........62201.....+39......39264.......+359
2010........62098...-103 .....39699.........+435
2011........61898...-200.....40187......+488
2012........61581...-317.....40435......+248
2013........61340...-241.....40699......+264
2014........61099...-241 40898.....+199
2015........60980...-119.....40676.......-222
2016........60954.....-26 ....40325....-351

Folktinget palkitsi vitsinikkarit kahdeksasta tuhannesta (8000)uudesta surusta!

År 2012 vände trenden igen, och har tyvärr hållit i sig sedan dess. Idag finns det 289 052 finlandssvenskar. Ännu är det för tidigt att dra några långtgående slutsatser, men att unga flyttar utomlands och att befolkningen blir äldre är delorsaker.
Vuonna 2012 suuntaus "kääntyi jälleen" päinvastaiseksi ja on valitettavasti jatkunut siitä lähtien. Nykyään suomenruotsalaisia ​​on 289 052. Vielä on liian aikaista vetää kauaskantoisia johtopäätöksiä, mutta nuorten muutto ulkomaille ja väestön ikääntyminen ovat osittaisia ​​syitä.
Viimeksi muokannut Hillevi Henanen, 29.06.2024 02:27. Yhteensä muokattu 1 kertaa.

Hillevi Henanen
Viestit: 2586
Liittynyt: 14.10.2013 20:18

Re: Numeroita tulevien sadepäivien ratoksi

#2 Lukematon viesti Kirjoittaja Hillevi Henanen » 28.06.2024 20:49

År 2012 vände trenden igen, och har tyvärr hållit i sig sedan dess. Idag finns det 289 052 finlandssvenskar. Ännu är det för tidigt att dra några långtgående slutsatser, men att unga flyttar utomlands och att befolkningen blir äldre är delorsaker.
Vuonna 2012 suuntaus "kääntyi jälleen" päinvastaiseksi ja on valitettavasti jatkunut siitä lähtien. Nykyään suomenruotsalaisia ​​on 289 052. Vielä on liian aikaista vetää kauaskantoisia johtopäätöksiä, mutta nuorten muutto ulkomaille ja väestön ikääntyminen ovat osittaisia ​​syitä.

Näkyvätkö nämä mainitut muutokset noissa luvuissa?
Näin siis 2012. Voisikohan nyt jo harkita johtopäätösten vetämistä?

1990 -102
1991 -106
1992 -516
1993 -901
1994 -473
1995 -567
1996 -459
1997 -646
1998 -626
1999 -866
2000 -847
2001 -1039
2002 -659
2003 -406
2004 -148
2005 -193
2006 -114
2007 -93
2008 +247 Hurriksi-kampanja
2009 +281 Hurriksi-kampanja
2010 +618 Hurriksi-kampanja
2011 -122
2012 -278
2013 -96
2014 -270
2015 -579
2016 -689
2017 -599
2018 -797
2019 -460
2020 -207
2021 -57
2022 -833
2023 -1062

Kivasti jää historiaan tämä Hurriksi-huijaus ja vielä tulevatkin polvet ihmettelevät noita lukuja ja kyselevät hankalia.
Tosin Hbl:n ylpeä juttu aiheesta ja puuhamiesten palkitsemisesta on kadonnut vähin äänin.

Hillevi Henanen
Viestit: 2586
Liittynyt: 14.10.2013 20:18

Re: Numeroita tulevien sadepäivien ratoksi

#3 Lukematon viesti Kirjoittaja Hillevi Henanen » 29.06.2024 09:42

Löysin tuolta vanhoista jutuista lauseen, joka kuvaa tilannettamme Suomen kieli"politiikassa":

oikeudenmukaisuus on sana, jota tämän meidän ruotsi-suomi-kaksikielisyyden yhteydessä ei voi kirjoittaa isolla alkukirjaimella edes lauseen alussa.


(Vapaaviikonlopun kunniaksi lueskelen vanhoja tekstejä, ja jo nyt muutaman tunnin jälkeen pakko myöntää, että se on nautinto, ja että vanhimmatkin VKV:läisten tekstit pystyy vielä kymmenenkin vuoden jälkeen lukemaan punastumatta, ylpeyttä tuntien.
Viimeksi muokannut Hillevi Henanen, 29.06.2024 15:30. Yhteensä muokattu 2 kertaa.

Hillevi Henanen
Viestit: 2586
Liittynyt: 14.10.2013 20:18

Re: Numeroita tulevien sadepäivien ratoksi

#4 Lukematon viesti Kirjoittaja Hillevi Henanen » 29.06.2024 10:02

https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/11b ... e494668256
Kyseessä on Suomen kaikkiaan 24. tukipaketti Ukrainaan, mikä nostaa Suomen toimittaman puolustusmateriaalin yhteenlasketun arvon jo 2,2 miljardiin euroon.
"Jos tämä vauraiden kuntien pakkoruotsin tukemiseen sijoitettu miljardi olisi säästetty js käytetty toisin, olisimme kaikki paremmassa turvassa."
Tosin kaikki voivat tietenkin paeta Ruotsiin - hetkeksi.

Vastaa Viestiin