Mitä tulisi ottaa huomioln laskettaessa pakkoruotsin / kaksikielisyyden hintaa?

Tämä alue on avoin kaikille rekisteröityneille käyttäjille. Muille alueille voivat kirjoittaa vain yhdistyksen jäsenet.
Viesti
Julkaisija
NRR
Viestit: 9705
Liittynyt: 10.02.2013 15:38

Mitä tulisi ottaa huomioln laskettaessa pakkoruotsin / kaksikielisyyden hintaa?

#1 Lukematon viesti Kirjoittaja NRR » 26.08.2023 16:36

X:ssä kysely:
RKP on aina ollut kovasti pakkoruotsin hintalapun laskemista vastaan eikä siitä löydykään laskelmia. Jos olisi hypoteettinen tilanne, jossa joku laskutaitoinen (esimerkiksi äärioikeistolainen DI) haluaisi laskea kustannukset, mitä kaikkia suoria ja välillisiä kulueriä tulee mieleen?
Onko ehdotuksia, välitän.

Oliko täällä jossain ketjussa kuntien kaksikielisyyslisien selvitys?

pjl69
Viestit: 614
Liittynyt: 17.03.2017 14:39

Re: Mitä tulisi ottaa huomioln laskettaessa pakkoruotsin / kaksikielisyyden hintaa?

#2 Lukematon viesti Kirjoittaja pjl69 » 26.08.2023 17:24

1) Syntynyt vahinko kansantaloudelle kun nuorilta jää pakkoruotsin takia yksi suuri maailmankieli opiskelematta. Vaikea tosin laskea konkreettisia lukuja. Edit: Kielipolitiikan korruptoiva vaikutus näkyy myös siinä, että englannin asemaa ja merkitystä pyritään nakertamaan. Siitä vasta vahingot syntyisi, jos suomalaisten englannin taito romahtaa.

NRR
Viestit: 9705
Liittynyt: 10.02.2013 15:38

Re: Mitä tulisi ottaa huomioln laskettaessa pakkoruotsin / kaksikielisyyden hintaa?

#3 Lukematon viesti Kirjoittaja NRR » 27.08.2023 17:15

Kiitos, laitoin eteenpäin. :)

pjl69
Viestit: 614
Liittynyt: 17.03.2017 14:39

Re: Mitä tulisi ottaa huomioln laskettaessa pakkoruotsin / kaksikielisyyden hintaa?

#4 Lukematon viesti Kirjoittaja pjl69 » 27.08.2023 17:42

Eikö kukaan keksi muita menoja? Vahingot voi jaotella myös kahteen ryhmään, kansantaloudelle aiheutuvat ja sitten yksilötason vahingot. Vallitseva kielipoliittinen järjestelmä lähtökohtaisesti pitää ovia suljettuina ja niitä avataan sitten sen mukaan kun nuori opettelee ruotsia. Toisin kuin väitetään, pakkoruotsi sulkee ovia enemmän kuin avaa niitä. Verratkaa tilannetta siihen, kuinka paljon jokin suuri maailmankieli avaisi ovia verrattuna 5%:n vähemmistökielen muumimurteen opetteluun. Yksilötason taloudellisia vahinkoja syntyy myös kun oppilaat alentavat tavoitteitaan pakkoruotsin takia ja millaiset vaikutukset sillä on urakehitykseen.

Kansantaloudelle koituvia kustannuksia ovat tietenkin tyhjää työtä tekevät ruotsin opettajat, mutta jos pakkoruotsi jonain päivänä puretaan, tilalle tulee luultavasti jokin valinnainen kieli, jolloin koulutuskustannukset yhteiskunnalle eivät muuttuisi. Pakkoruotsi on kuitenkin silkkaa inhimillisten resurssien hukkaan heittämistä. Sille on vaikeampi panna mitään hintalappua.

NRR
Viestit: 9705
Liittynyt: 10.02.2013 15:38

Re: Mitä tulisi ottaa huomioln laskettaessa pakkoruotsin / kaksikielisyyden hintaa?

#5 Lukematon viesti Kirjoittaja NRR » 27.08.2023 18:40

Kiitos kiteytit hyvin:
pjl69 kirjoitti: 27.08.2023 17:42 Vahingot voi jaotella myös kahteen ryhmään, kansantaloudelle aiheutuvat ja sitten yksilötason vahingot.
---
Kuinka paljon jokin suuri maailmankieli avaisi ovia verrattuna 5%:n vähemmistökielen muumimurteen opetteluun.
---
Yksilötason taloudellisia vahinkoja syntyy myös kun oppilaat alentavat tavoitteitaan pakkoruotsin takia ja millaiset vaikutukset sillä on urakehitykseen.
---
Kansantaloudelle koituvia kustannuksia ovat tietenkin tyhjää työtä tekevät ruotsin opettajat.
---
Pakkoruotsi on kuitenkin silkkaa inhimillisten resurssien hukkaan heittämistä. Sille on vaikeampi panna mitään hintalappua.
Jatkan

Kuinka paljon erityisopetuksen resurssia kuluu ruotsiin?

Kuinka paljon perheiltä kuluu tukea ruotsin kanssa ongelmissa olevalle nuorelle? (Vierelläoloaikaa, lehtiä, matkoja, kursseja...)

Kuinka paljon oppimateriaaleja uusitaan ja julkaistaan pakkoruotsille?

Paljonko maksavat kaksikielisyyden matkasaarnaajat ja sirkushuvit?

Kuinka paljon opetuksen kehittämiseen tarkoitettuja resuja valuu ruotsipakkoon? Viimeiset 50 vuotta ovat olleet yhtä ruotsinopetuksen kehittämishanketta. On uutta menetelmää, seminaaria ja selvitystä poikineen.

Kielten oppimisen tutkimus kärsii siitä, ettei virtahepoa voi sanoa virtahevoksi. Tuotetaanko kieltenopetuksen piirissä lainkaan ei-poliittista tutkimusta?

Yliopistoilla ruotsinopetus syö kielikeskusten resut, vie opiskelijoiden aikaa, haittaa ja estää valmistumista. Taas turhan takia.

Perusteettomana pakkona ruotsi nakertaa koulutuksen perustehtävää eli nuoren ajattelun taitojen hiomista. Ruotsipakot kuuluvat autoritaariseen yhteiskuntaan, mihin koulun ei pitäisi nuoriamme enää kasvattaa.

Uusi kielipolitiikka
Viestit: 2136
Liittynyt: 08.12.2017 17:48
Paikkakunta: Global
Viesti:

Re: Mitä tulisi ottaa huomioln laskettaessa pakkoruotsin / kaksikielisyyden hintaa?

#6 Lukematon viesti Kirjoittaja Uusi kielipolitiikka » 15.09.2023 13:02

21 tuntia sitten — ”Asumistukimenot ovat kasvaneet miljardilla kymmenen viime vuoden aikana”, Grahn-Laasonen
Sama miljardi on uponnut valtion suoriin kaksikielisyystukiin kunnille..
Mutta niihin ei mitään säästöjä suunnitella.

Hillevi Henanen
Viestit: 2426
Liittynyt: 14.10.2013 20:18

Re: Mitä tulisi ottaa huomioln laskettaessa pakkoruotsin / kaksikielisyyden hintaa?

#7 Lukematon viesti Kirjoittaja Hillevi Henanen » 15.09.2023 14:04

Uusi kielipolitiikka kirjoitti: 15.09.2023 13:02
21 tuntia sitten — ”Asumistukimenot ovat kasvaneet miljardilla kymmenen viime vuoden aikana”, Grahn-Laasonen
Sama miljardi on uponnut valtion suoriin kaksikielisyystukiin kunnille..
Mutta niihin ei mitään säästöjä suunnitella.
Siis 33/293 kunnalle. Lopuissa kunnissa kaiken maailman kielihumppaa.
Ruotsienemmistöisten kuntien tunkkaisuuden kun jättävät ruotsinkieliset enenevässä määrin.

Manner-Suomessa 18 maakuntaa.
Yhdessä pienessä maakunnassa ruotsinkielisiä 50%,
kolmessa 5-9%
neljässätoista alle 1%.
Tässä meidän kaksikielisyyden rivo kokokuva.
Kirsikkana läjän päällä Kymenlaakson alle prosentin kaksikielisyys, jonka toistaiseksi jätän laskuissani huomioimatta.

TK
Viestit: 2494
Liittynyt: 19.11.2008 01:26

Re: Mitä tulisi ottaa huomioln laskettaessa pakkoruotsin / kaksikielisyyden hintaa?

#8 Lukematon viesti Kirjoittaja TK » 17.09.2023 11:52

Seura lehti on tehnyt joitakin vuosia sitten laskelman virkamiespakkoruotsin kustannuksista:

https://seura.fi/asiat/tutkivat/melko-k ... si-maksaa/

Hillevi Henanen
Viestit: 2426
Liittynyt: 14.10.2013 20:18

Re: Mitä tulisi ottaa huomioln laskettaessa pakkoruotsin / kaksikielisyyden hintaa?

#9 Lukematon viesti Kirjoittaja Hillevi Henanen » 17.09.2023 15:36

https://yle.fi/a/74-20050387

Oheisen klipin mukaan ja
tämän tytön iästä päätellen hän olisi nyt pakkoruotsi-iässä.
Surut eivät anna armoa edes sotapakolaisille.
Kyse siis kielestä joka jonkinasteisessa käytössä 5%:ssa maata.
Valmistavassa opetuksessa oli Opetushallituksen tietojen mukaan viime toukokuussa 5 700 ja perusopetuksessa 663 ukrainalaista. Nyt syksyllä valmistavassa opetuksessa opintonsa aloitti noin 2 800 ja perusopetuksessa eli niin sanotusti tavallisella luokalla yli 3 800 ukrainalaislasta.

Mitään suurta siirtymää takaisin Ukrainaan ei siis ole nähtävissä tilastoista.
Mitenkähän tämä on huomioitu pakkoruotsin hintaa laskettaessa?

Hillevi Henanen
Viestit: 2426
Liittynyt: 14.10.2013 20:18

Re: Mitä tulisi ottaa huomioln laskettaessa pakkoruotsin / kaksikielisyyden hintaa?

#10 Lukematon viesti Kirjoittaja Hillevi Henanen » 18.09.2023 05:24

Kopioin tämän netistä muistin virkistykseksi.
Vihreät ovat omia lisäyksiäni.
OIKEUSMINISTERIÖ Muistio Liite
Yksikönpäällikkö Corinna Tammenmaa 25.10.2022
VALTIONEUVOSTON ASETUS KUNTIEN KIELELLISESTÄ ASEMASTA VUOSINA
2023-2032

1. Kuntien kielellinen jaotus

Kuntien kielellisestä jaotuksesta säädetään kielilain (423/2003) 5 §:ssä. Säännöksen mukaan
kunta on joko yksikielinen tai kaksikielinen. Valtioneuvoston asetuksella säädetään joka
kymmenes vuosi virallisen tilaston perusteella, mitkä kunnat ovat kaksikielisiä ja mikä on
näiden kuntien enemmistön kieli sekä mitkä kunnat ovat suomen- tai ruotsinkielisiä
yksikielisiä kuntia. Kuntien kielellisestä asemasta on tällä hetkellä voimassa valtioneuvoston
asetus vuosille 2013-2022 (53/2012).

Kielilain 5 § 2 momentin perusteella kunta on säädettävä kaksikieliseksi, jos kunnassa on
sekä suomen- että ruotsinkielisiä asukkaita ja vähemmistö on vähintään kahdeksan
prosenttia asukkaista tai vähintään 3 000 asukasta.
Kaksikielinen kunta on säädettävä
yksikieliseksi, jos vähemmistö on alle 3 000 asukasta ja sen osuus on laskenut alle kuuden
prosentin.


Kunta voidaan kielilain 5 § 3 momentin mukaan säätää kaksikieliseksi, vaikka se tilastojen
perusteella muuten olisi yksikielinen. Tällöin kunnan valtuusto päättää asiasta, ja toimittaa
päätöksensä valtioneuvostolle.
Voimassa olevan asetuksen mukaan tällaisia kuntia ovat
Lohja, Korsnäs, Luoto ja Närpiö.

Kielilakia ei sovelleta Ahvenanmaan maakuntaan. Ahvenanmaan itsehallintolain
(1144/1991) 36 § 1 mom. mukaan maakunta on ruotsinkielinen ja sen kunnallishallinnon
virkakieli on ruotsi. Asetuksessa ei täten säädetä Ahvenanmaan kuntien kielellisestä
jaotuksesta.

2. Kuntien kielisuhde
Kuntien kielellinen asema vuosille 2023 – 2032 perustuu väkilukutilanteeseen 31.12.2021.
Kuntien suomenkielisten ja ruotsinkielisten määrissä ei ole tapahtunut sellaista muutosta,
että sillä olisi vaikutusta kuntien tämänhetkiseen kielelliseen jaotukseen.

Tilastot suomenkielisten, ruotsinkielisten ja muunkielisten määristä ovat muistion liitteessä.

3. Esitykset kuntien säätämisestä kaksikieliseksi

Korsnäsin kunta, Lohjan kaupunki, Luodon kunta ja Närpiön kaupunki ovat toimittaneet
valtuustojensa päätökset pyytää valtioneuvostoa säätämään kunnat kaksikieliseksi vaikka ne
tilastojen perusteella olisivat yksikieliset.

Korsnäsin kunnan 2050 asukkaasta 75 ovat suomenkielisiä. Suomenkielisten osuus on täten
3,6 %. Korsnäsin kunnanvaltuusto on 8.12.2021 päättänyt pyytää valtioneuvostoa säätämään
kunta kaksikieliseksi vuosille 2023-2032.

Lohjan kaupungin 45988 asukkaasta ruotsinkielisiä on 1623. Ruotsinkielisten osuus
väestöstä on täten 3,5 %. Lohjan kaupunginvaltuusto on 23.3.2022 päättänyt pyytää
valtioneuvostoa säätämään kunta kaksikieliseksi vuosille 2023-2032.

Luodon kunnan 5622 asukkaasta 305 ovat suomenkielisiä. Suomenkielisten osuus on täten
5,4 %. Luodon kunnanvaltuusto on 2.5.2022 päättänyt pyytää valtioneuvostoa säätämään
kunta kaksikieliseksi vuosille 2023-2032.

Närpiön kaupungin 9562 asukkaasta 506 ovat suomenkielisiä. Suomenkielisten osuus on
täten 5,3 %. Närpiön kaupunginvaltuusto on 15.11.2021 päättänyt pyytää valtioneuvostoa
säätämään kunta kaksikieliseksi vuosille 2023-2032.

4. Esitys valtioneuvoston asetukseksi

Asetuksessa säädettäisiin kuntien kielellisestä asemasta maakunnittain. Valtioneuvosto on
päättänyt maakuntajakolain (1159/1997) 1 §:n 2 momentin nojalla maakuntien nimistä ja
alueista (29.8.2019/978).

Asetuksessa säädettäisiin niistä kaksikielisistä kunnista joissa enemmistökieli on suomi (18 kpl), ja
niistä kaksikielisistä kunnista joissa enemmistökieli on ruotsi (15 kpl). Muut kunnat olisivat
suomenkielisiä (260 kpl).

Asetuksen 1 §:ssä säädettäisiin Uudenmaan kuntien kielellisestä asemasta, 2 §:ssä Varsinais-
Suomen kuntien kielellisestä asemasta, 3 §:ssä Kymenlaakson kuntien kielellisestä
asemasta, 4 §:ssä Pohjanmaan kuntien kielellisestä asemasta ja 5 §:ssä Keski-Pohjanmaan
kuntien kielellisestä asemasta. Asetuksen 6 §:ssä säädettäisiin muiden maakuntien kuntien
kielellisestä asemasta.

5. Esityksen valmistelu
Asetusluonnos on valmisteltu oikeusministeriössä virkatyönä.
Asetusluonnoksesta järjestettiin lausuntokierros xx-xx.

6. Vaikutukset

Taloudelliset vaikutukset

Kuntien peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain (618/2021) 9 §:n 1 momentin
mukaan kaksikieliselle kunnalle kaksikielisyyden perusteella määräytyvät kunnan
laskennalliset kustannukset lasketaan kertomalla asukasta kohden määritelty
kaksikielisyyden perushinta kunnan asukasmäärällä ja kertomalla tulo luvulla 0,07. Edellä
mainittuun kustannukseen lisätään euromäärä, joka saadaan kertomalla kaksikielisyyden
perushinta kunnan ruotsinkielisten asukasmäärällä ja kertomalla tulo luvulla 0,93.
Lain 9 §:n
2 momentin mukaan kaksikielisen kunnan ruotsinkielisten määrää määritettäessä käytetään
Tilastokeskuksen väestörakennetilaston tietoja kunnan ruotsinkielisten asukasmäärästä
varainhoitovuotta edeltävää vuotta edeltäneeltä vuodelta.

Vuonna 2023 kaksikielisyyden perusteella määräytyvän valtionosuuden laskennalliset
kustannukset ovat noin 103 miljoonaa euroa. (
Samaan tulokseen olen minäkin tullut, eli 103 336 638
) Kaksikielisyys muodostaa näin ollen noin 1
prosentin kaikista laskennallisista kustannuksista (noin 9,6 mrd. euroa). Laskennallisista
kustannuksista valtio rahoittaa valtionosuutena valtionosuusprosentin mukaisen osuuden,
joka vuonna 2023 tuottaa noin 2,1 mrd. euroa valtionosuutta.

Jätän tähän pienen välin, koska tässä kohtaa lähtee laskimeltani taju.
Millä tempulla on on tämän vuoden 103 miljoonaa on pudotettu 23 miljoonaksi?


Kaksikielisyyden
laskennallinen osuus valtionosuudesta on täten noin 23 milj. euroa. Valtionosuusprosentista
säädetään kuntien peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain (618/2021) 21 §:ssä.


Laissa hyvinvointialuiden rahoituksesta (617/2021) säädetään siitä, miten kaksikielisissä
hyvinvointialueissa kaksikielisten asukkaiden määrä vaikuttaa ao. hyvinvointialueen
rahoitukseen. Lain 2 §:n 1 momentin 6 kohdassa määritellään kaksikielinen hyvinvointialue.
Tämän mukaan kaksikielisellä hyvinvointialueella tarkoitetaan sellaista hyvinvointialuetta,
jonka alueeseen kuuluu erikielisiä kuntia tai vähintään yksi kaksikielinen kunta.

Lisäksi lain 18 §:ssä säädetään seuraavasti: Kaksikielisyyden perusteella määräytyvät
hyvinvointialueen laskennalliset kustannukset lasketaan kertomalla kaksikielisen
hyvinvointialueen ruotsinkielisten asukkaiden määrä kaksikielisyyden perushinnalla.
Ruotsinkielisten asukkaiden määrä määräytyy Tilastokeskuksen väestörakennetilaston
varainhoitovuotta edeltävää vuotta edeltäneen vuoden lopun tietojen mukaan.

Kaksikielisiä hyvinvointialueita on kahdeksan ja niissä asuu yhteensä noin 250 000
kaksikielistä asukasta. Kaksikielisyys vaikuttaa hyvinvointialueiden rahoitukseen sosiaali- ja
terveyspalveluiden rahoituksen osalta 0,5 % määräytymistekijällä. Tätä määräytymistekijää
vastaa noin 109 miljoonan euron rahoitusosuus vuoden 2023 tasossa. Vastaavasti
perushinnaksi tulee noin 430 euroa kaksikielistä asukasta kohden.

Kaksikielisyyskorvausta pienimmillään saa Luoto 289€/ruotsinkielinen eli 267€/ruotsinkielisistä ja koko väkimäärästä lisäksi 22/€.
ja eniten Vantaa 1138€/ruotsinkielinen
Koko väkimäärästä heille siunaantuu 871€/ruotsinkielinen ja ruotsinkielisistä lisäksi 267/€/ruotsinkielinen
Luonnollisesti nämä kunnat saavat lisäksi kaikki muutkin valtionvut kuten muutkin kunnat.


Asetuksella ei muutettaisi kaksikielisten kuntien määrää tai niitä kuntia jotka ovat
kaksikielisiä. Asetuksella ei tästä syystä itsessään ole vaikutuksia valtionosuuksien
määräytymisen perusteisiin.

Vaikutukset viranomaisiin
Asetuksella ei muutettaisi kaksikielisten kuntien määrää tai niitä kuntia jotka ovat
kaksikielisiä. Tästä syystä asetuksella ei ole vaikutuksia kuntien kielellisiin velvollisuuksiin
tai ihmisten kielellisiin oikeuksiin verrattuna nykytilanteeseen.

7. Voimaantulo

Asetus ehdotetaan tulemaan voimaan 1.1.2023.

8. Toimivalta
Kielilain 5 §.
Näissä kaavoissa on siis osatekijänä tämä näppärästi liikuteltava osa eli kaksikielisyyden perushinta jota ei tunnut sitovan mikään realiteetti.
Näin se on elänyt nämä 9 vuotta.
2015 269,61
2016 278,54 ahneus iski +3,3%
2017 277,75 -0,3%
2018 276,69 -0,4%
2019 275,03 -0,6%
2020 282,24 +2,6%
2021 288,46 +2,2%
2022 318,57 +10,4% hupsista!
2023 287,68 -9,7 pikku korjaus

Ruotsinkielisten määrä
2015 (vuoden 2013 väkiluvun mukaan) 250537, avustus 95,6€ miljoonaa
2023 (vuoden 2022 väkiluvun mukaan) 245567, avustus 103,3€ miljoonaa.

Kun tuon kaksikielisyyden perushinnan siis kertoo Suomen asukasmäärällä, niin siinä on jonkinlainen vuosiarvio pakkoruotsille.
Viime vuonna oltiin jo 1,76 miljardissa, mutta pelästyivät vissiin itsekin sitä perushinnan hurjaa nostoa, ja tänä vuonna ollaan 1,6 miljardissa.

IKILIIKKUJA ON SIIS KEKSITTY!
Kun väki vähenee niin rahantulo lisääntyy.
Epäilenpä, että ei toimisi toisin päin, vaan myöskin siinä tapauksessa, että ruotsinkielisten määrä lisääntyisi, rahantulokin lisääntyisi.

Ensi vuosi onkin sitten juhlavuosi kun miljardin raja ylittyy kaksikielisyysavustuksissa 33 kunnalle.
Viimeksi muokannut Hillevi Henanen, 18.09.2023 08:03. Yhteensä muokattu 1 kertaa.

Hillevi Henanen
Viestit: 2426
Liittynyt: 14.10.2013 20:18

Re: Mitä tulisi ottaa huomioln laskettaessa pakkoruotsin / kaksikielisyyden hintaa?

#11 Lukematon viesti Kirjoittaja Hillevi Henanen » 18.09.2023 07:02

Miksi tämä ei sitten koske Ahvenanmaata?
Koska heitä eivät tällaiset pennoset kiinnosta.
Paljonko mahdetaan syytää rahaa siihen pohjattomaan kaivoon?

Miksi sitten olen sitä mieltä, että tuo kaksikielisyyden perushinta on kerrottava koko väestön määrällä?
Eihän ruotsin pakkosyöttö yli 95%:ssa maata ole todellakaan ilmaista vaikka ei siitä 260 kunnalle maksetakaan. Jokaikisen turha pakkoruotsin opiskelu maksaa.

Koska edes sotapakolaisia ei armahdeta vaikka he eivät sitä kieltä ikinä tule tarvitsemaan sen enempää kuin muutkaan kieliryhmät.
Ihmettelenpä vaan miltä näyttää sellaisen pakkoruotsittajan ajatusmaailma joka saa pokkana "perusteltua" pakkoruotsia
näille lapsille, jotka joutuvat opiskelun aloittamaan uuden kirjaimiston opettelusta.
Hyi helkkari!

TK
Viestit: 2494
Liittynyt: 19.11.2008 01:26

Re: Mitä tulisi ottaa huomioln laskettaessa pakkoruotsin / kaksikielisyyden hintaa?

#12 Lukematon viesti Kirjoittaja TK » 18.09.2023 13:12

Kaikille Suomen suruille, kaikille pakkoruotsin kannattajille vankkumaton peruste pakkoruotsille on se, että Suomi on "kaksikielinen maa". Kun perustuslaissa niin sanotaan ja "kansalliskieliksi" on määritelty suomi ja ruotsi, niin surujen ja muiden pakkoruotsittajien mielestä tämä on aukoton ja vastaansanomaton peruste pakkoruotsille.

Suruille kysymys on kuin raamatun sanasta, aikojen alussa päätetystä asiasta, eikä sitä voi muuttaa eikä siinä kustannuksista voida pihistellä eikä kustannuksia ole syytä laskeskella. Kustannusten laskeminen pakkoruotsitukselle on suruille kuin pyhäinhäväistys. Hyi olkoon, että joku moista voi edes ehdottaa.

Surujen kanssa on ihan turhaa väitellä pakkoruotsista. Sama kuin puhuisi kiihkouskovaisten kanssa, asia ei etene mihinkään suuntaan. Pelkkää suunsoittoa surujen puolelta.

Suomenkieliset on saatava heräämään horroksesta.
On tehtävä selväksi, että Suomi on "kaksikielinen maa" vain ja ainoastaan paperilla, vanhakantaisissa ja ajastaan jälkeen jääneissä, todellisuudelle vieraissa lakiteksteissä.
Ruotsin määritteleminen "kansalliskieleksi" on pelkkä surujen aikaansaama hokema, joka on saatu ujutettua lakitekstiin, mutta se ei vastaa kansan oikeustajua. Suomen kansalliskieli on suomi.

HH:n laskelmat ovat hyviä ja konkreettisia, mutta tällä palstalla ne eivät tavoita valtaväestöä.

Täällä on jossain yhteydessä tuotu esille idea nettilehden perustamisesta. Sille olisi nyt kyllä todellinen tarve.

Hillevi Henanen
Viestit: 2426
Liittynyt: 14.10.2013 20:18

Re: Mitä tulisi ottaa huomioln laskettaessa pakkoruotsin / kaksikielisyyden hintaa?

#13 Lukematon viesti Kirjoittaja Hillevi Henanen » 18.09.2023 17:14

Samaa mieltä kanssasi TK, mutta toisaalta numerot tulevat nyt meitä vastaan ja meidän avuksemme.

"Kaksikielisessä" Suomessa 260 suomenkielistä kuntaa (95% maan pinta-alasta) oli nk ruotsinkielisiä viime vuonna 16373.
Manner-Suomessa muunkielisiä 182 397 eli yli 11 kertaa ruotsinkielisten määrä.
Suomenkielisiä 3 644 463 eli 210 kertaa ruotsinkielisten määrä.
Kas tässä meillä kaksikielisen maan irvikuva.

Taidanpa kokeilla pitkien litanioiden tilalla tietoiskuja.
(Äsken juuri hukkasin monen tunnin työn juuri kun piti tallentaa. Ylläoleva kommentti on siitä setistä.)

Vastaa Viestiin