Hyvä suomenruotsalainen vs ilkeä hurri

[Uusi kielipolitiikka]

Suomenruotsalainen opetusministeri näyttäisi ymmärtävän pakkoruotsiasiassa kansan enemmistön tuntoja, mutta svekomaaninen RKPn puheenjohtaja aikoo vedota hallitusohjelmaan, jotta pakkoruotsia kovennettaisiin.

Onko tulossa hyvä suomenruotsalainen vastaan ilkeä hurri -asetelma?

Löytääkö RKP taas jonkin kiristysruuvin, koplauksen,kytköksen ja lehmänkaupan, joilla pakkoruotsia on ylläpidetty jo vähintään sata vuotta.. kansalaisten enemmistön tahdon vastaisesti?

Kutsutaanko vielä Ruotsin pääministeri ja kuningaskin apuun?

https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/ope ... #gs.3c7aod

[Uusi kielipolitiikka]

Opetusministeri Li Andersson (vas.) kertoi Uutissuomalaiselle, ettei aio esittää lakimuutoksia ruotsin ylioppilaskokeen pakollisuuteen. RKP:n Anna-Maja Henrikssonin mukaan hallitusohjelmasta olisi pidettävä kiinni.

RKP:n puheenjohtaja, oikeusministeri Anna-Maja Henriksson aikoo esittää hallitukselle toisen kotimaisen kielen viikkotuntien lisäämistä peruskouluissa.

Suomessa varhaistettiin vuonna 2016 toisen kotimaisen kielen opetusta niin, että se alkaa kuudennella luokalla aiemman seitsemännen sijaan. Viikkotuntien määrä pidettiin kuitenkin samana.

Henriksson kertoo nostavansa tuntien lisäämisen hallituksessa esiin, jotta kielitaito vahvistuisi. Hänen mukaansa suomalaisten kielitaito on heikentynyt viime vuosina.

– RKP:n näkemys on, että tarvitsemme lisää viikkotunteja peruskouluun, jotta pystymme parantamaan tilannetta. Tätä ovat myös kieltenopettajat peräänkuuluttaneet. Tämä on meille tärkeä asia, hän sanoi STT:lle.

Henriksson kommentoi viikkotuntien lisäämistä sen jälkeen, kun opetusministeri Li Andersson (vas.) sanoi Uutissuomalaisen haastattelussa, ettei aio esittää muutosta toisen kotimaisen kielen ylioppilaskirjoituksen pakollisuuteen.

Hallitusohjelmassa tämä oli kuitenkin kirjoitettu tavoitteeksi. Henriksson kuvaakin opetusministerin ulostuloa pettymykseksi.

– Minulle, kuten oletan että kaikille hallituksen viisikon jäsenille, on tärkeää se, että noudatetaan hallitusohjelmaa. Ei vain niissä kohdissa, jotka miellyttävät itseään, vaan kaikilta osin, Henriksson sanoi.

Ministeri Andersson kertoi Uutissuomalaiselle, ettei toisen kotimaisen kielen palauttaminen pakolliseksi aineeksi yo-kirjoituksissa ole hänestä järkevää.

Andersson sanoi Uutissuomalaiselle, että opetuksen lisääminen pitäisi nostaa esiin seuraavissa hallitusneuvotteluissa. Oikeusministeri Henriksson kuitenkin haluaa nostaa asian esille jo nyt.

[lpo]

Tästä nousee nyt väkisinkin mieleen jonkinlainen hyvä poliisi-paha poliisi-kuvio. Vasemmistoliitossa varmasti tiedetään, ettei pakkoruotsi nauti kannattajakunnassa yleisesti hurjaa suosiota ja voi olla, että ministeriä on taustalla hiukan ojennettu. Toisaalta Henriksson ei voi perääntyä omista puheistaan, kun menettäisi silloin kannatusta omiensa joukoista. Muuten huvittaisi, mutta toisaalta kyse on siitä, että poliitikot ajattelevat vain oman uransa jatkoa, eivätkä oikeasti tämän maan etua.

[TK]

Kielipolitiikasta ja pakkoruotsista puhuttaessa ei mielestäni ole olemassa muita kuin ilkeitä ja omahyväisiä hurreja.

[Uusi kielipolitiikka]

Kielipolitiikasta ja pakkoruotsista puhuttaessa ei mielestäni ole olemassa muita kuin ilkeitä ja omahyväisiä hurreja.

Itsekkäitä varmasti ovat kaikki, mutta itsekkyyden aste on se ero.
RKP:n itsekkyys keskittyy vain oman viiteryhmän aseman ajamiseen,mutta muiden puolueiden suomenruotsalaiset kyllä jotenkin ainakin yrittävät huomioida myös maan kokonaisetua. RKP ei sitä koskaan tee:
kyllä myös nämä viimeaikaiset tapahtumat ovat sen hyvin konkreettisesti osoittaneet, historiasta puhumattakaan.

[TK]

Hurrit elävät omassa kuplassaan, josta he välillä poikkeavat suomalaisen yhteiskunnan puolelle, silloin kun siitä on heille hyötyä.

Kaikki hurrit tietävät, että Manner-Suomessa ei pärjää, jos ei osaa suomea. Samoin hurrit tietävät, että pakkoruotsin ylläpito on sairasta toimintaa, josta ei oikeasti ole suomenkielisille mitään hyötyä. Pakkoruotsista hyötyvät ainoastaan hurrit.

Ihmiset eivät vapaaehtoisesti halua luopua "saavutetuista eduista". Hurrit eivät tee tässä asiassa mitään poikkeusta. Hurrit pitävät kynsin hampain kiinni "saavutetuista eduistaan" ja yrittävät jopa kahmia lisää etuja, mikä sekin on tuiki tavallinen ihmiskäyttäytymisen muoto.
Hurrit eivät vapaaehtoisesti tule luopumaan ontosta kaksikielisyys-leikistään. Suomenkielisten on vihellettävä peli poikki.

[Uusi kielipolitiikka]

TK

Kaikki hurrit tietävät, että Manner-Suomessa ei pärjää, jos ei osaa suomea

Mutta poliittinen eliitti on eri mieltä:
Pelkällä ruotsilla saa elää elämänsä Suomessa,
mutta ei pelkällä suomella.

Helsingissä 5 päivänä lokakuuta 2000

Oikeusministeri
Johannes Koskinen

Lainsäädäntöneuvos
Sten Palmgren

ovat olleet jo 22 vuotta sitten tätä mieltä:

Annettu Helsingissä 5 päivänä lokakuuta 2000

Valtioneuvoston asetus
ahvenanmaalaiselta opiskelijalta yliopistossa ja ammattikorkeakoulussa vaadittavasta suomen kielen taidosta
Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty oikeusministeriön esittelystä, säädetään 16 päivänä elokuuta 1991 annetun Ahvenanmaan itsehallintolain (1144/1991) 41 §:n nojalla:

1 §
Tämä asetus koskee yliopistolain (645/1997) 9 §:n 2 momentissa lueteltuja yliopistoja sekä niitä ammattikorkeakouluja, joiden opetuskieli on ruotsi tai joiden opetuskielet ovat suomi ja ruotsi.

2 §
Henkilö, joka on suorittanut tutkinnon Ahvenanmaan maakunnassa toimivassa oppilaitoksessa, on kelpoinen 1 §:ssä tarkoitetun yliopiston tai ammattikorkeakoulun opiskelijaksi sen estämättä, että hän ei täytä suomen kielen taitoa koskevia vaatimuksia, jotka yliopisto tai ammattikorkeakoulu asettaa opiskelijaksi hakeville. Muutoin kelpoisuus opiskelijaksi edellyttää, että hakija täyttää yliopistoja ja ammattikorkeakouluja koskevien säännösten mukaiset vaatimukset.

3 §
Opiskelijan, joka on suorittanut tutkinnon Ahvenanmaan maakunnassa toimivassa oppilaitoksessa, ei tarvitse korkeakoulututkintoon sisältyvissä opinnoissa osoittaa suomen kielen taitoa, joka tutkintoon muutoin vaaditaan. Yliopisto tai ammattikorkeakoulu voi kuitenkin määrätä opiskelijan, joka jättää suomen kielen taidon osoittamatta, osallistumaan sellaiseen suomen kielen opetukseen, joka on tarpeen hänen opiskelemansa alan kannalta.

Opiskelijan osoittama suomen kielen taito merkitään tutkintotodistukseen.

4 §
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä marraskuuta 2000.

Tämän asetuksen 3 §:ää sovelletaan myös henkilöön, joka on otettu yliopiston tai ammattikorkeakoulun opiskelijaksi ennen asetuksen voimaantuloa.

Helsingissä 5 päivänä lokakuuta 2000

Oikeusministeri
Johannes Koskinen

Lainsäädäntöneuvos
Sten Palmgren

[TK]

Valtiovalta on tukenut/tukee edelleen hurrien kuplaelämää.
Mutta, jos ei osaa suomea Manner-Suomessa, niin on auttamattomasti yhteiskunnan ulkopuolella. Elää elämäänsä vain hurri-kuplan sisällä.