Suomenruotsalainen opetusministeri näyttäisi ymmärtävän pakkoruotsiasiassa kansan enemmistön tuntoja, mutta svekomaaninen RKPn puheenjohtaja aikoo vedota hallitusohjelmaan, jotta pakkoruotsia kovennettaisiin.
Onko tulossa hyvä suomenruotsalainen vastaan ilkeä hurri -asetelma?
Löytääkö RKP taas jonkin kiristysruuvin, koplauksen,kytköksen ja lehmänkaupan, joilla pakkoruotsia on ylläpidetty jo vähintään sata vuotta.. kansalaisten enemmistön tahdon vastaisesti?
Kutsutaanko vielä Ruotsin pääministeri ja kuningaskin apuun?
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/ope ... #gs.3c7aod
Hyvä suomenruotsalainen vs ilkeä hurri
-
Uusi kielipolitiikka
- Viestit: 1718
- Liittynyt: 08.12.2017 17:48
- Paikkakunta: Global
- Viesti:
Hyvä suomenruotsalainen vs ilkeä hurri
Viimeksi muokannut Uusi kielipolitiikka, 17.06.2022 18:46. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
-
Uusi kielipolitiikka
- Viestit: 1718
- Liittynyt: 08.12.2017 17:48
- Paikkakunta: Global
- Viesti:
Re: Hyvä hurri / paha hurri -kuvio?
Opetusministeri Li Andersson (vas.) kertoi Uutissuomalaiselle, ettei aio esittää lakimuutoksia ruotsin ylioppilaskokeen pakollisuuteen. RKP:n Anna-Maja Henrikssonin mukaan hallitusohjelmasta olisi pidettävä kiinni.
RKP:n puheenjohtaja, oikeusministeri Anna-Maja Henriksson aikoo esittää hallitukselle toisen kotimaisen kielen viikkotuntien lisäämistä peruskouluissa.
Suomessa varhaistettiin vuonna 2016 toisen kotimaisen kielen opetusta niin, että se alkaa kuudennella luokalla aiemman seitsemännen sijaan. Viikkotuntien määrä pidettiin kuitenkin samana.
Henriksson kertoo nostavansa tuntien lisäämisen hallituksessa esiin, jotta kielitaito vahvistuisi. Hänen mukaansa suomalaisten kielitaito on heikentynyt viime vuosina.
– RKP:n näkemys on, että tarvitsemme lisää viikkotunteja peruskouluun, jotta pystymme parantamaan tilannetta. Tätä ovat myös kieltenopettajat peräänkuuluttaneet. Tämä on meille tärkeä asia, hän sanoi STT:lle.
Henriksson kommentoi viikkotuntien lisäämistä sen jälkeen, kun opetusministeri Li Andersson (vas.) sanoi Uutissuomalaisen haastattelussa, ettei aio esittää muutosta toisen kotimaisen kielen ylioppilaskirjoituksen pakollisuuteen.
Hallitusohjelmassa tämä oli kuitenkin kirjoitettu tavoitteeksi. Henriksson kuvaakin opetusministerin ulostuloa pettymykseksi.
– Minulle, kuten oletan että kaikille hallituksen viisikon jäsenille, on tärkeää se, että noudatetaan hallitusohjelmaa. Ei vain niissä kohdissa, jotka miellyttävät itseään, vaan kaikilta osin, Henriksson sanoi.
Ministeri Andersson kertoi Uutissuomalaiselle, ettei toisen kotimaisen kielen palauttaminen pakolliseksi aineeksi yo-kirjoituksissa ole hänestä järkevää.
Andersson sanoi Uutissuomalaiselle, että opetuksen lisääminen pitäisi nostaa esiin seuraavissa hallitusneuvotteluissa. Oikeusministeri Henriksson kuitenkin haluaa nostaa asian esille jo nyt.
RKP:n puheenjohtaja, oikeusministeri Anna-Maja Henriksson aikoo esittää hallitukselle toisen kotimaisen kielen viikkotuntien lisäämistä peruskouluissa.
Suomessa varhaistettiin vuonna 2016 toisen kotimaisen kielen opetusta niin, että se alkaa kuudennella luokalla aiemman seitsemännen sijaan. Viikkotuntien määrä pidettiin kuitenkin samana.
Henriksson kertoo nostavansa tuntien lisäämisen hallituksessa esiin, jotta kielitaito vahvistuisi. Hänen mukaansa suomalaisten kielitaito on heikentynyt viime vuosina.
– RKP:n näkemys on, että tarvitsemme lisää viikkotunteja peruskouluun, jotta pystymme parantamaan tilannetta. Tätä ovat myös kieltenopettajat peräänkuuluttaneet. Tämä on meille tärkeä asia, hän sanoi STT:lle.
Henriksson kommentoi viikkotuntien lisäämistä sen jälkeen, kun opetusministeri Li Andersson (vas.) sanoi Uutissuomalaisen haastattelussa, ettei aio esittää muutosta toisen kotimaisen kielen ylioppilaskirjoituksen pakollisuuteen.
Hallitusohjelmassa tämä oli kuitenkin kirjoitettu tavoitteeksi. Henriksson kuvaakin opetusministerin ulostuloa pettymykseksi.
– Minulle, kuten oletan että kaikille hallituksen viisikon jäsenille, on tärkeää se, että noudatetaan hallitusohjelmaa. Ei vain niissä kohdissa, jotka miellyttävät itseään, vaan kaikilta osin, Henriksson sanoi.
Ministeri Andersson kertoi Uutissuomalaiselle, ettei toisen kotimaisen kielen palauttaminen pakolliseksi aineeksi yo-kirjoituksissa ole hänestä järkevää.
Andersson sanoi Uutissuomalaiselle, että opetuksen lisääminen pitäisi nostaa esiin seuraavissa hallitusneuvotteluissa. Oikeusministeri Henriksson kuitenkin haluaa nostaa asian esille jo nyt.
Re: Hyvä suomenruotsalainen vs ilkeä hurri
Tästä nousee nyt väkisinkin mieleen jonkinlainen hyvä poliisi-paha poliisi-kuvio. Vasemmistoliitossa varmasti tiedetään, ettei pakkoruotsi nauti kannattajakunnassa yleisesti hurjaa suosiota ja voi olla, että ministeriä on taustalla hiukan ojennettu. Toisaalta Henriksson ei voi perääntyä omista puheistaan, kun menettäisi silloin kannatusta omiensa joukoista. Muuten huvittaisi, mutta toisaalta kyse on siitä, että poliitikot ajattelevat vain oman uransa jatkoa, eivätkä oikeasti tämän maan etua.