Strategia"dialogi" käynnistyy koronan suojassa

[Hillevi Henanen]

Oikeusministeriö aloittaa taas kansalliskielistrategian puimisen. Puolueettomuudesta vastaa kai sitten oikeusministeri. Riemuruotsia ja lempiruotsia tarjolla.
https://svenska.yle.fi/artikel/2020/05/ ... ce-pa-bade
Svenska ylellä tämä on siis tyrkyllä ruotsia taitaville.


Finska yleltä en tätä löytänyt, mutta pitkän hakemisen jälkeen sentään löytyi muualta
Tässä muka käydään strategiadialogia päätellen tuosta strategydialog-sanasta
https://www.strategydialog.com/afa7a319 ... 4028ba0499
Googlettamalla en tätä tekstiä löytänyt muualta suomeksi.
Toisaalta, ainahan se on ollut niin, että kieliasiasta keskustelu ja päättäminen kuuluu vain vajaan viiden prosentin vähemmistölle tässä maassa, ja nyt Koronan varjossa on käärmekeittoa taas hyvä salaa keitellä.

[NRR]

Kiitos! Oli outo kysely.

Jos ei tiedä, mitä tullaan kysymään, on vaikea vastata mielekkäästi ajatuksiaan jaotellen.

Tuli tunne, etteivät tekijät oikeasti halua kuulla, mitä ajatellaan.

Ja koko ajan puhuttiin kaksikosta "kansalliskielet", ettei kukaan vaan erehtyisi muistuttamaan realiteeteista kuten 4,78%...

[NRR]

Kyselyssä pyydetään kuvailemaan paras mahdollinen tulevaisuus kansalliskielten kannalta.

Yllättävä kysymys, jos ei ole valmiiksi kirjoittanut vastausta.

Pakkoruotsin kannattajilla on ilmeisesti ollut vastauksia valmiina, koska esimerkiksi näitä vastauksia saa sitten kyselyssä raahata arvostusta osoittavaan tikkatauluun:

Suomessa eri kielet yhdistävät kansaa.

On lakattu kiistelemästä kielistä, on lakattu puhumasta pakkoruotsista ja tajuttu vihdoinkin se, millainen rikkaus useampi kieli maalle on. Ymmärretään, kuinka hienoa on, että saamme jo peruskoulussa ilmaiseksi, oppia useamman kielen ja pääsemme käyttämään niitä ihan omassa maassamme.

Suomessa on erittäin laadukas kieltenopetus peruskouluissa ja se antaa meille etulyöntiaseman oppia myös muita kieliä jatkossa.

Tämä ylläoleva on kirjoitettu kritisoimaan tämän palstan ja Suomi24-palstan viestejä, joissa on todettu, että suomalaisuudessa meitä yhdistää suomen kieli. Nyt siis yhdistää muka eri kielet. Järjetön väännös alkuperäisestä.

Kaksikielisyysetiketti

Haluaisin, että kehittäisimme kaksikieliyssetiketin: miten luontevasti sopia ihmisjoukon kielipolitiikka nopeasti ja sujuvasti. Esimerkiksi: yksi ryhmäläinen käyttää aina suomea, mutta hänelle voi puhua ruotsia, tai toisinpäin. Puhumme siis kukin haluamallamme kielellä. Tällaisen etiketin puuttuminen aiheuttaa paljon turhia väärinymmärryksiä ja hidastaa kielen kehittymistä.

Virkamiehet keskustelevat pohjoismaisen kollegan kanssa joka kuukausi.

Jokainen virkamies tietäisi oman kollegansa Pohjoismaista ja kävisi säännöllisiä virtuaalitapaamisia näiden kanssa (esim. kerran kuussa). Vaihdettaisiin jakaiselta tasolta best-practises käytäntöjä ja näin saataisiin yhtenäistettyä kuntien, maakuntien ja valtion toimintoja.

Suomi tunnettuna kaksikielisenä Pohjoismaana muitten Pohjoismaiden joukossa.

Panostusta kielitaitoon ja negatiivisten ennakkoasenteiden kitkemistä

Kulttuurissa kansalliskielet olisivat tasapuolisemmin esillä. Kaikki kuluttaisivat eri kulttuurin muotoja välittämättä suuremmin siitä, miellä kielellä se olisi tuotettu. Mitään kieltä kohtaan ei olisi negatiivista ennakkoasennetta.

Elinkeinoelämässä ja palveluissa olisi oikeasti ja aidosti mahdollista toimia omaalla äidinkielellään, olis se sitten suomi tai ruotsi. Tämä vaatisi panostusta koulutukseen (esim. peruskouluun lisää runteja ruotsiin ja panostusta myös jatko-opintojen ruotsinopetukseen).

Työmarkkinajärjestöjen kannustava asenne

Työmarkkinajärjestyöt tiedostavat ruotsin kielen merkityksen suomalaiselle elinkeinoelämälle ja kannustavat ruotsin kielen käyttämiseen työpaikoilla.

Useampi näistä lienee saman ihmisen kirjoittamia - käyntejähän ei lasketa eikä tarvitsekaan.

Pakottamisen ideologia tulee näissä hyvin esille: ongelmat kielletään, ruotsia ihannoidaan ja pohjoismaisuudella päähän - ketkä virkamiehet muualla Pohjoismaissa jaksaisivat antaa kieliopitusta vastentahtoisille virkamiehille kuukausittain toistuvissa keskusteluissa?

[NRR]

Nykyisen kielipolitiikan kriitikkoja on esillä myös:

Valinnaisuutta

Ihmisten pitää saada itse päättää, mitä kieltä he monikulttuurisessa Suomessa haluavat opiskella. Monella on venäläisiä sukulaisia tai somalialaisia tai thaimaalaisia. Toimiva malli ei ole sellainen, missä nämä ihmiset opiskelevat suomen kielen lisäksi englannin ja sen jälkeen vielä ruotsin ja vasta sen jälkeen saavat opiskella sen kielen mitä tarvitsevat vaikka isovanhempiensa kanssa kommunikoimiseen. Tarvitaan valinnaisuutta. Eri osissa maata on ihan erilaiset kielelliset tarpeet.

Positiivisuuden kautta

Kansalliskielten asema perustuu vapaaehtoisuuteen ja positiiviisuuteen, ne opiskelevat, jotka tarvitsevat.

Etäpalveluiden käyttö

helpottaa henkilöstöpulaa ja ylittää kielimuureja tehokkaasti.

Priorisointia myös kansalliskielten välille

On pakko priorisoida, on pakko hyväksyä suomen kielen erityisasema Suomessa. Suomi ja ruotsi ovat kansalliskieliä, mutta suomella on silti erityisasema ja ruotsi on vähemmistökieli. Kaikkien on osattava Suomessa suomea, mutta julkisissa tehtävissä ei ole pakko osata ruotsin kieltä, sillä tarvittaessa tulkkauspalvelut voidaan hoitaa digitaalisin keinoin esim. etätulkkauksena.

[NRR]

Yllä olevat tekstit siis vaihtuvat sitä mukaan, kun tulee uusia ehdotuksia.

On myös ehdotuksia, joissa ei puututa nykyiseen epäsuhtaan suomen ja ruotsin välillä.

Tieteen kieli voi olla englanti

mutta tiedettä on kyettävä popularisoimaan ts. selittämään ymmärrettävästi kansalliskielillä.

Digitalisaatio tukemaan kansalliskielten asemaa

Digitalisaation tulee tukea kaikin mahdollisin tavoin kansalliskielten asemaa, kehitystä, ylläpitämistä ja hyvinvointia.

Yhteiskunnassa on alettu arvostamaan molempia äidinkieliä enemmän kuin nyt.

Terminologiatyön tuki ja nopeus

Kotus on tiivistänyt yhteistyötä eri alojen amattijärjestöjen ja korkeakoulujen kanssa, jotta uusille käsitteille saadaan nopeasti ideoitua suomenkielisiä vastineita. Nopetus on kaikki kaikessa, sillä kerran vakiintunutta termiä on vaikea muuttaa. ---

Suomalainen monikulttuurisuus

Suomen monikulttuurisuuden vaaliminen yhteistyössä naapurivaltioiden kanssa. Kytketään tähän aluekehitysohjelmia.

[SJONS]

Suomalaisuuden Liitto teki muutama vuosi sitten oman strategiansa "Suomalaisten Kielipolitiikka". Tämä strategia käsitteli myös ruotsin ym. Suomessa käytössä olevien kielten asemaa.

Siinä on hyviä ehdotuksia, miten kielipolitiikkaa tulisi maassamme uudistaa. Annoin Oikeusministeriölle vihjeen tutustua ks. strategiaan!!!

Itse sivuutin ruotsin kielen aseman ja kehotin siirtymään pääkielimalliin ja siitä seuraavaan vähemmistökielen kohteluun. Ruotsin kielilaki on hyvä malli Suomen kansalliskielistrategialle!

Kielivähemmistölle kannattaa vastata samalla mitalla kuin mitä he tekevät!

[NRR]

kehotin siirtymään pääkielimalliin ja siitä seuraavaan vähemmistökielen kohteluun. Ruotsin kielilaki on hyvä malli Suomen kansalliskielistrategialle!

Näin se vaan on.

Perstuslaki on kielten osalta ollut alusta asti väärä ja mahdollistanut kafkamaiset tulkinnat todellisuuden ja enemmistön (yli 95%) vahingoksi.

Tämä on vain pidettävä esillä.

[TK]

Todella omituinen kysely. Ei mitään järkeä eikä tolkkua.

Ajatus kansalliskielestä on vanhentunutta ajattelua.
Nykyään, kun useimmat valtiot ovat käytännössä monikielisiä, kuten Suomikin on, tärkeää on yhteisen pääkielen aseman vahvistaminen kaikkien kieliryhmien yhteisenä kommunikointikielenä.

Suomen selvä pääkieli on suomen kieli. On turhaa määritellä sitä erikseen kansalliskieleksi.

Suomen oma kieli, suomi, on Suomen pääkieli.
Maailman pääkieli on tällä hetkellä englanti.