Mitä tapahtui 1960- ja 1970-luvuilla kielipolitiikassa?

Tämä alue on avoin kaikille rekisteröityneille käyttäjille. Muille alueille voivat kirjoittaa vain yhdistyksen jäsenet.
Viesti
Julkaisija
NRR
Viestit: 8703
Liittynyt: 10.02.2013 15:38

Mitä tapahtui 1960- ja 1970-luvuilla kielipolitiikassa?

#1 Lukematon viesti Kirjoittaja NRR » 16.05.2020 07:31

Minulla on tallessa vain tämä:
Piri on väitöskirjassaan Suomen kieliohjelmapolitiikka (2001, JY s. 52) kertonut muita lähteitä lainaten siitä, miten pakkoruotsi syntyi 60-luvulla: ”--- koulunuudistus toi esiin --- painostusryhmiä. --- kielikiistan takana oli Ruotsalainen kansanpuolue (RKP) --- kiistaa käytiin kiivaimmin eduskunnassa ja tiedotusvälineissä. Painavimmat ryhmät olivat eräät elinkeinoelämän keskusjärjestöt Keskuskauppakamarin johdolla. --- alkuperäisten ideoiden mukainen peruskoulu jäi toteutumatta --- [ohitettiin] kouluviranomaisten, opettajajärjestöjen ja koulunuudistustoimikunnan enemmistön näkemys siitä, että vain englannin kieli olisi pakollinen kieli."

Sama toisin sanoin: Netistä löytyy Opetusneuvos Joutsimäen kuvaamaksi nimetty tapahtumakulku: "Demarit saivat vaalivoiton 1966 ja syntyi Paasion (sd) hallitus, opetusministeriksi R.H. Oittinen, fil.tri (sd), jolle peruskoulu oli silmäterä. Oittinen kysyi asiantuntijoillta, mitä kieliä tai kieli tulevaan peruskoululakiin. Hänelle vastattiin: englanti. Oittinen jatkoi suunnittelua niiltä pohjilta ja vei asian jopa eduskunnan sivistysvaliokunnan käsittelyyn. 1968 Presidentinvaaleja käytettiin perusteena hallituksen vaihdolle, vaikkei pressa vaihtunutkaan. Hallituksen pääministeriksi tuli Mauno Koivisto (sd), opetusministeriksi Johannes Virolainen. Virolainen houkutteli RKP:n hallitukseen vasemmistoa tasapainottavaksi tekijäksi. RKP:n ehtona oli pakkoruotsi peruskoululakiin. Kaikella R.H. Oittisen siihen asti näkemällä vaivannäölle ja sivistysvaliokuntaan asti ehtineelle esityölle ei pantu arvoa."
Viimeksi muokannut NRR, 16.05.2020 16:22. Yhteensä muokattu 1 kertaa.

NRR
Viestit: 8703
Liittynyt: 10.02.2013 15:38

Re: Mitä tapahtui 1960-luvulla kielipolitiikassa?

#2 Lukematon viesti Kirjoittaja NRR » 16.05.2020 16:16

Pakkoruotsiahan ei 1950-60-luvulla rakennettu siksi, että ruotsinkieliset saisivat palvelua, vaan estämään ruotsin aseman heikkeneminen - eli pönkittämään ruotsin kielen asemaa, turvaamaan ruotsinkieliset opinnot halutuilla aloilla matalimmin pääsyrajoin, turvaamaan ruotsinkielisten sijoittumisen korkeampaan virkamiehistöön, tekemään ruotsinkielisestä kulttuurista (muka) koko kansan mutta erityisesti ns. koulutetumman väen kulttuuria, pitämään ruotsinkieliset kulttuuriharrastukset hyvin resurssoituna, pitämään huolta, ettei maahan synny rehellisesti ruotsin osaamattomuutensa tunnustavaa ja hyväksyvää akateemista joukkoa...

Missä vaiheessa nykyinen poliittinen linjaus siitä, että pakkoruotsi on se tapa, jolla ruotsinkieliset palvelut turvataan, on tehty? Tottahan tämä ei ole ollut koskaan.

NRR
Viestit: 8703
Liittynyt: 10.02.2013 15:38

Re: Mitä tapahtui 1960- ja 1970-luvuilla kielipolitiikassa?

#3 Lukematon viesti Kirjoittaja NRR » 16.05.2020 16:24

Opetusministeriö ottaa vallan - virkaruotsi kaikille aloille yliopistoon

Netissä löytyvissä lähteissä kuvattiin 60-luvun muutosta, kun opetusministeriöt suunnittelijat ottivat vallan: 1960-luvulla "Suomeen alkoi --- muodostua päätoimisten suunnittelijoiden ammattkunta. --- Opetusministeriön organisaation uudistus vuonna 1966, minkä myötä sen henkilökunta kaksinkertaistui --- samalla kun kaikki korkeakouluasiat 1970-luvun alkuun mennessä keskitettiin sen alaisuuteen. --- aikakaudelle leimaa-antavaa oli vahva hallinto- ja suunnitteluoptimismi. Uskottin, että julkishallinto pystyy ratkaisemaan yhteiskunnallisen murroksen suuret haasteet tekemällä järjestelmätason uudistuksia, joissa aluksi suunnitellaan kokonaisvaltainen ratkaisu, sitten päätetään rationaalisesti toimenpiteistä ja lopulta hallinnoidaan ne yleiskirjeiden, sitovien soveltamisohjeiden ja määräysten sekä korvamerkittyjen budjettien muodossa." Tässä vaiheessa virkamieskuntaan ja yliopistoille alkoi muodostua pakkoruotsimyönteinen hallinto- ja suunnittelijajoukko. Se kävi mitä ilmeisimmin ottamassa mallia pakkoruotsiin DDR:n pakkovenäjästä.

Seuraavina vuosikymmeninä siis opetusviraston (poliittisesti sitoutuneet?) virkamiehet ohjailijavat kielipolitiikkaa. Ministeri Jaakko Numminen itse kertoi 2009 seminaariavauksessa osallistumisestaan 70- ja 80-luvun kielipoliittiseen komitean toimintaa: "Työvuosinani opetusministeriössä minulla oli tilaisuus johtaa kolme kielipoliittista komiteaa --- Työskentelyn taustana oli huoli suomalaisten kielivalintojen yksipuolistumisesta, mikä jo tuolloin oli havaittavissa. --- Tärkein --- kieliohjelmakomitea [1974 – 1978]. --- Komitea esitti, että maan koko suomenkielisen ja ruotsinkielisen työikäisen aikuisväestön – sen suuruus arvioitiin 2,5 miljoonaksi – tulisi vastaisuudessa osata toista kotimaista kieltä, siis suomea ja ruotsia, sekä jotakin vierasta kieltä" --- 70-luvulla siis yliopiston tutkinnonuudistuksessa tuotiin pakkovirkaruotsi jokaisen tulevan akateemisen opintoihin, aiemmin tämä oli vain tietyilla aloilla. Asian siunattiin RKP:n Gestrinin ollessa opetusministerinä.

Siitä, missä ministeriön suljettujen ovien takana virkapakkoruotsi kaikille suunniteltiin, en ole löytänyt tietoa. Aikaisemmin tällaista ei ollut kuin tietyillä aloilla.

NRR
Viestit: 8703
Liittynyt: 10.02.2013 15:38

Re: Mitä tapahtui 1960- ja 1970-luvuilla kielipolitiikassa?

#4 Lukematon viesti Kirjoittaja NRR » 17.05.2020 10:47

Virkaruotsin tulo kaikkiin korkeakoulututkintoihin oli vedenjakaja: kaksikielinen maa alkoi soida juhlapuheiden liturgiassa.

Professori Erkki Pihkala kirjoittaa kaksikielisyyden sisällyttämisestä suomalaisten kansalliseen identiteettiin näin:

"Huomattuaan pienenä, alle 6%:n vähemmistönä suomen kielen osaamisen eli ns. kaksikielisyyden itselleen välttämättömäksi, ruotsinkielisemme alkoivat 1980-luvulla korostetusti vaatia suomenkielisiltä vastaavaa ruotsin osaamista. Suomessa ei enää ollutkaan kahta erillistä kansalliskieltä, suomi ja ruotsi, vaan kaikkien tuli perustuslakia väärin tulkiten olla kaksikielisiä, "koska Suomi on kaksikielinen maa" Ahvenanmaata lukuunottamatta. Kansalliseen identiteettiin kuuluisi siten ruotsin kielen osaamista, joten pakkoruotsi oli näin yhtä välttämätön kuin äidinkieli."

http://www.finnica.fi/seminaari/99/luennot/pihkala.htm

Ketkä mahtoivat olla tuolloin laatimassa tätä uutta myyttiä?

NRR
Viestit: 8703
Liittynyt: 10.02.2013 15:38

Re: Mitä tapahtui 1960- ja 1970-luvuilla kielipolitiikassa?

#5 Lukematon viesti Kirjoittaja NRR » 17.05.2020 11:17

Tässä TK:n teksti toisesta ketjusta:
TK kirjoitti:
08.07.2009 23:17
Yliopisto-opiskelu oli jonkun aikaa täysin vapaa pakkoruotsista.

Riitti, kun suoritti "pro exertitio kokeen" jostain vieraasta kielestä. Muistaakseni siinä käännettiin pelkästään tekstiä vieraasta kielestä suomeksi (voi olla, että oli toisinkin päin). Englanti oli suosituin koekieli.

Viimeisimmät vanhan systeemin mukaan opiskelleet valmistuivat 1980-luvulla.

Ruotsin kielen kanssa ei tarvinnut olla missään tekemisissä, jos ei halunnut. Joitakin kurssikirjoja saattoi olla ruotsiksi (aika harvinaista tosin), mutta yleensä ne löysi käännöksinä englanniksi tai saksaksi tai saattoi vaihtaa johonkin korvaavaan kirjaan.

Virkamiespakkoruotsin ilmaantuminen yliopistolle on siis ollut todella merkittävä vedenjakaja ja taantumuksen merkki kielipolitiikassa.

Uusi kielipolitiikka
Viestit: 1165
Liittynyt: 08.12.2017 17:48
Paikkakunta: Global

Re: Mitä tapahtui 1960- ja 1970-luvuilla kielipolitiikassa?

#6 Lukematon viesti Kirjoittaja Uusi kielipolitiikka » 17.05.2020 11:54

ruotsinkielisemme alkoivat 1980-luvulla korostetusti vaatia suomenkielisiltä vastaavaa ruotsin osaamista
Pihkala on tässä turhan kohtelias.

Todellisuudessa bättre folk alkoi vaatia

"vastaavia uhrauksia"

kuin bättre folk koki joutuvansa tekemään vuosisatoja kestäneen ruotsin kielen valta-aseman (ainoa virallinen kieli) vääjäämättömän lopun lähestyessä.

Loppumassa oli lähes tuhatvuotinen ajanjakso,jonka aikana valloittajakansa ei ollut joutunut tekemään uhrauksia,vaan oli vuosisatoja saanut elää koko elämänsä osaamatta sanaakaan enemmistön kieltä.

Eivät he todellakaan halunneet,että suomalainen osaa ruotsia,vaan että
suomalainen tuhlaa aikaansa ruotsin kielen aseman pönkittämiseksi.
Siis tekee uhrauksia bättre folkin eteen.

Meidän on 95%n enemmistönä sanottava suoraan,että emme enää halua tehdä henkilökohtaisia uhrauksia bättre folkin erityisaseman eteen.

Toistaiseksi poliittinen eliitti on ollut eri mieltä:

Sen mielestä jokaisen ei-ruotsinkielisen suomalaisen elämäntehtävänä on ikuisesti henkilökohtaisten uhrauksien tekeminen bättre folkin eteen.

Tämä on ydinkysymys,jonka teki taannoin ajankohtaiseksi bättre folkiin kuuluva tuotantotalouden professori..tosin koronaviruksen torjunnan kontekstissa


"Vastaavat uhraukset" on nurinkurista eli perverssiä perustuslaintulkintaa..

Tämä perverssi perustuslaintulkinta tulee ensimmäisenä muuttaa ja palata 1920-luvulle eli Suomen ruotsalainen kansa kantakoon oman kansansa kansalliskielen.

Muutama innokas svekomaani toki voi hääriä mukana vapaaehtoispohjalta..

Vastaa Viestiin