Mitä tapahtui 1940- ja 1950-luvuilla kielipolitiikassa?

Tämä alue on avoin kaikille rekisteröityneille käyttäjille. Muille alueille voivat kirjoittaa vain yhdistyksen jäsenet.
Viesti
Julkaisija
NRR
Viestit: 8703
Liittynyt: 10.02.2013 15:38

Mitä tapahtui 1940- ja 1950-luvuilla kielipolitiikassa?

#1 Lukematon viesti Kirjoittaja NRR » 16.05.2020 07:30

Minulla on muistissa vain tämä:
Oittisen komiteassa 1956-1959 pohdittiin erilaisia kielivaihtoehtoja keski- ja kansalaiskoulua ajatellen (luokat 5.-9. nykyperuskoulussa, tuolloin oli vaihtoehtona keskikoulut tai kansalaiskoulu, kansalaiskoulusta ei voinut jatkaa lukioon). Tuloksena oli kompromissi, jossa keskikoulussa oli kaksi vierasta kieltä ja kansalaiskoulussa joko yksi tai ei yhtään.

Jo silloisen kouluhallituksen suomenkielisen oppikouluosaston päällikkö Niilo Kallio (alkujaan matematiikan opettaja) esitti varauksessaan, että ruotsin ei enää tarvitsisi olla oppiaineena kaikissa keskikouluissa, sillä sen merkitys oli vähentynyt maailmankieliin verrattuna ja ruotsinkieliset osasivat varsin hyvin suomea.

Laajan pakkoruotsin ajatus esitettiin 1959. Opetustoimen ruotsinkielisen osaston päällikkö Gösta Cavonius ymmärsi, että mahdollisuus ottaa vain englanti, heikentäisi ruotsin kielen asemaa maassa. Hän esitti ---, että ruotsi maan toisena kansalliskielenä tulisi nostaa ensimmäiseksi vieraaksi kieleksi suomenkielisissä kouluissa. Perusteena on ruotsin kielen tarve sekä kotimaassa että pohjoismaisessa yhteistyössä.
Viimeksi muokannut NRR, 16.05.2020 16:27. Yhteensä muokattu 1 kertaa.

NRR
Viestit: 8703
Liittynyt: 10.02.2013 15:38

Re: Mitä tapahtui 1940-50-luvuilla kielipolitiikassa?

#2 Lukematon viesti Kirjoittaja NRR » 16.05.2020 16:13

Suomalaisuuden liiton lausunto taannoin strategian luonnoksesta sisälsi kappaleen:
Suunnitteilla olevat kuntaliitokset aiheuttavat sen, että kielilain 5 § kielellisestä jaotuksesta on uusittava. Parhaiten se tapahtuu palaamalla 1950-luvulla voimassa olleisiin määräyksiin.

Jo nyt kaksikielisissä kunnissa (esimerkiksi Kokkola ja Lohja) tai hallintoalueilla, joissa yksikin kunta on kaksikielinen ( esim. Päijät-Hämeen sairaanhoitopiiri Myrskylän takia) ei ole noudatettu kielilain opasteita (mm. teiden nimet tai ovikyltit) koskevia määräyksiä. Kielilain henki myös on, kuten eduskunnan oikeusasiamies on äskettäin todennut, että liitokset yli kielellisten hallintorajojen eivät ole suotavia. Suomenkielisiä kuntia ei siis tulisi liittää kaksikielisiin kuntiin, kuten on jo käynyt Turun, Lohjan ja Kokkolan kohdalla, mutta Keski-Pohjanmaata ei voitu liittää Pohjois-Pohjanmaan kanssa ja siten erottaa kaksikielisestä Pohjanmaasta.
Mitähän nämä määräykset ovat?

Vastaa Viestiin