Ruotsin kielen hyvinvointiin tarvitaan parempaa suomen osaamista

[Hillevi Henanen]

https://svenska.yle.fi/artikel/2020/02/ ... skar-soker
Tästä olen nyt kirjoitellut jo jonkin aikaa, ja hämmästyksekseni folkltinget näyttää nyt tulevan samoille linjoille.
Puhelimella en jaksa ruveta kommentoimaan enempää, mutta haluan tämän kuitenkin heti tänne meidän sivustolle. Kommentit ovat erittäin mielenkiintoisia.

[Hillevi Henanen]

Ruotsinkieliset tarvitsevat siis suomen kieltä voidakseen asua kotimaassaan, ja suomenkielisille tyrkytetään pakkoruotsia että he voisivat muuttaa naapurimaihinsa.

[NRR]

Kiitos!

[TK]

Surut yritetään saada opettelemaan suomea palauttamalla ruotsin ja suomen pakollinen yo-koe. Kaiken takana on siis ainoastaan ja pelkästään tarve saada surut oppimaan paremmin suomea.

Suomenkieliset eivät tarvitse sen enempää pakollista yo-ruotsia kuin pakkoruotsia ylipäätänsäkään.
Mielenkiintoista nähdä, kuinka suru-ministerit mahdollisesti onnistuvat yrityksissään kääntää kehityksen pyörää taaksepäin, tai miten asiat etenevät.

[SJONS]

Ruotsin ja suomen kielen muuttaminen pakolliseksi ylioppilaskirjoituksissa takaa ruotsinkielisille pääsyn valtion ja kuntien virkoihin. Muussa tapauksessa surujen suomen kielen taidot jäävät niin heikoiksi, että virkamiesura ei urkene. Siinä on asian ydin.

Tämä tilanne on todellinen Pohjanmaalla ei niinkään Etelä-Suomessa, jossa surut joutuvat pakosta tekemisiin suomen kielen kanssa. He myös kirjoittavat jo nyt useammin suomen kielen ylioppilaskirjoituksissa kuin Pohjanmaan nuoret.

Mitä tehdään niille, jotka eivät siirry lukioon? Miten heidän suomen kielen taidoistaan aikotaan huolehtia?

[NRR]

Olen joskus ehdottanut nettikeskustelussa, että voisimme kustantaa kielikylpypäiväkodit kaikille ruotsinkielisille tai ainakin kielikylpykoulun. Aina tuloksena hirmuinen loukkaantuminen. Että heidän olisi pakko...

[Hillevi Henanen]

Ruotsin ja suomen kielen muuttaminen pakolliseksi ylioppilaskirjoituksissa takaa ruotsinkielisille pääsyn valtion ja kuntien virkoihin. Muussa tapauksessa surujen suomen kielen taidot jäävät niin heikoiksi, että virkamiesura ei urkene. Siinä on asian ydin.

Tämä tilanne on todellinen Pohjanmaalla ei niinkään Etelä-Suomessa, jossa surut joutuvat pakosta tekemisiin suomen kielen kanssa. He myös kirjoittavat jo nyt useammin suomen kielen ylioppilaskirjoituksissa kuin Pohjanmaan nuoret.

Mitä tehdään niille, jotka eivät siirry lukioon? Miten heidän suomen kielen taidoistaan aikotaan huolehtia?

Noinhan se on. Itse Pohjanmaalta päin kotoisin olevana ja 10 vuotta ruotsissa asuneena minua kiinnostaa tuo niiden touhuilu, ja sitä tulee seurattua melko tarkkaan. Kaksikielisistä kunnista muuttaa pois aina enemmän ruotsinkielisiä kuin koko Suomesta, koska heitä muuttaa myöskin suomenkielisiin kuntiin.
Tasapuolisuuden vuoksi on myöskin suomenkielisten muuttoliike Pohjanmaalta alkanut 2016, ja melko komeasti, muuttotappiota 1778 suomenkielistä ja 679 ruotsinkielistä kolmessa vuodessa.
1575 muunkielistä ei ihan riitä paikkaamaan.

Kaksikielisyyskorvaukseksi kutsuttu nerokkaasti suunniteltu ikiliikkuja tuottaa Pohjanmaalle tänä vuonna 26 miljoonaa eli 600 tuhatta enemmän kuin 2019, vaikka koko väestön määrä on pudonnut 455 henkilöllä ja ruotsinkielisten määrä 478 henkilöllä.
Onneksi siellä kaavassa on sellainen ilmeisesti vapaasti rukattava suure kuin kaksikielisyyden hinta/hlö jolla voi tällaiset pikku takaiskut paikata.

[Hillevi Henanen]

Olen joskus ehdottanut nettikeskustelussa, että voisimme kustantaa kielikylpypäiväkodit kaikille ruotsinkielisille tai ainakin kielikylpykoulun. Aina tuloksena hirmuinen loukkaantuminen. Että heidän olisi pakko...

...niinpä, ja kuitenkin heidän on katkera pakko, tai....
Kaikenlaisiin viritelmiin pakkoruotsin tiimoilla on ollut rahaa, vaikka olisi pitänyt satsata esim. tällaisiin kielikylpykouluihin heille itselleen.
Tämä tosiasia on kaikin keinoin yritetty hämärtää ja piilottaa.
He ovat hakeneet tasoitusta muuta kautta vaikka
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000001139149.html
2016 se on tutkittu: Suomea äidinkielenään puhuvilla korkeampi älykkyysosamäärä kuin suomenruotsalaisilla

– Jotkut tutkijat väittävät, että suomenruotsalaisten huonommat Pisa-tulokset johtuvat siitä, että ruotsinkieliset koulut ovat todennäköisemmin kaksikielisiä. Tässä ei ole järkeä, koska suomenruotsalaiset saavat huonommat pisteet myös luovan ongelmanratkaisun tehtävissä, joka on paras älykkyyden mittari, ja siinä ei ole kielellistä elementtiä, sanoo Dutton.

– Ja yleisesti, kaksikielisyys on hyväksi älykkyys­osamäärälle, joten suomensuomalaiset ovat tässä heikommalla, mutta heidän pisteensä ovat silti korkeammat, lisää Dutton.

Tähän ryhmään ei siis pysty vaikuttamaan rahalla.

Suomenruotsalaisilla on parempi terveys, pidempi elinajanodote, parempi koulutus sekä suhteellisesti suurempi edustus yhteiskunnan ”eliitin” parissa ja taidepalkintojen saajissa.

Pärjäämisen eväät olisivat siis olemassa. Ainoa moka on siinä, että luonto ei ole antanut periksi ottaa vakavissaan suomen opiskelua. Kaikkea muuta lieneekin sitten yritetty, jopa 50 vuotta pikkuisen vähemmistön kielen pakkosyöttöä enemmistölle.

[TK]

Tämä vuoden 2016 tutkimus: Suomea äidinkielenään puhuvilla korkeampi älykkyysosamäärä kuin suomenruotsalaisilla, on mediassa vaiettu aika totaalisesti.

Surujen kanssa keskustellessa pakkoruotsista törmää usein siihen, että surujen puheet ja väittämät ovat niin suunnattoman lapsellisia, että keskustelua ei ole mielekästä jatkaa.

Surut ovat menettäneet suhteellisuudentajunsa: 95 % kun on ihan eri suuruinen luku kuin 5 %.
Surut tarvitsevat sekä lisää suomen opiskelua että myös lisää perusmatematiikan opiskelua.