Lukiolaisbarometrin tulkinnassa outo ote - miksi taas humanistiset aineet ja kielet vaativat lisää?

Tämä alue on avoin kaikille rekisteröityneille käyttäjille. Muille alueille voivat kirjoittaa vain yhdistyksen jäsenet.
Viesti
Julkaisija
NRR
Viestit: 8507
Liittynyt: 10.02.2013 15:38

Lukiolaisbarometrin tulkinnassa outo ote - miksi taas humanistiset aineet ja kielet vaativat lisää?

#1 Lukematon viesti Kirjoittaja NRR » 28.11.2019 20:07

Tässä lukiolaisbarometrissa 28.11.2019 on outoa liturgiaa - kyseenalaistetaan opiskelijoiden valinnat ja painotetaan, että niissä pitäisi olla enemmän humanistisia aineita ja kieliä.

Miksi? Miksei päinvastoin annettaisi opiskelijoiden entistä vapaammin valita suuntautumisensa?
Suurin osa lukiolaisista vaikuttaa panostavan luonnontieteisiin muita aineita enemmän. Nämä ovat yleensä myös hyvin pitkiä oppimääriä, jolloin lukiolaisille voi jäädä vähemmän aikaa ja mahdollisuuksia lukea muita tieteitä, kieliä sekä taito- ja taideaineita. On tärkeää varmistaa tulevaisuudessa, että lukiolaiset opiskelevat riittävästi myös muita reaaliaineita [kuin luonnontieteitä] ja kieliä osana yleissivistävää koulutusta.
Mikä on riittävästi? Mistä otetaan pois?

Yleisimmät kirjoitettavat aineet:
englanti (96%),
pitkä matematiikka (53%)
toinen kotimainen kieli (41%, tästä ruotsia n. 35%?)
fysiikka 37%
biologia 37%
kemia 33%

Jos tästä jotain pitää poistaa, niin pakkoruotsi!

Miksi opiskelijat sitten valitsevat (kyseenalaisia?) luonnontieteitä ja pitkää matematiikkaa? Olisiko niin, että toiveissa on insinöörin, lääkärin, ohjelmoijan tai muu luonnontieteitä soveltava ura? Näillä aloilla on aika paljon annettavaa tulevaisuudessa. - Onko tämä ongelma?

Voitaisiinko tinkiä pakkoruotsista (jota viimeksi tänään eräs lukiolainen kuvasi sanoilla "sitä on todella paljon ja se on monelle todella hankala") ja vapauttaa vaikka kaikki pakollisista peruskursseista sen sijaan, että lisätään ruotsia ja vaaditaan luonnontieteitä pois?

Tuossa alkukappaleessa todettiin, että myös taito- ja taideaineita voi olla vaikea mahduttaa opinto-ohjelmaan. Mutta niiden kohdalla ei tehty toivetta opintojen lisäämisestä. Miksei?

Lukio kaipaa lisää vapautta, ei lisää ohjausta humanistisiin aineisiin ja kieliin.
Viimeksi muokannut NRR, 29.11.2019 06:14. Yhteensä muokattu 3 kertaa.

pjl69
Viestit: 343
Liittynyt: 17.03.2017 14:39

Re: Lukiolaisbarometrin tulkinnassa outo ote - miksi taas humanistiset aineet ja kielet vaativat lisää?

#2 Lukematon viesti Kirjoittaja pjl69 » 28.11.2019 21:02

Ruotsin pakollisuuden varjelu kangistaa järjen ja ajattelun.

Uusi kielipolitiikka
Viestit: 1058
Liittynyt: 08.12.2017 17:48
Paikkakunta: Global

Re: Lukiolaisbarometrin tulkinnassa outo ote - miksi taas humanistiset aineet ja kielet vaativat lisää?

#3 Lukematon viesti Kirjoittaja Uusi kielipolitiikka » 28.11.2019 21:56

pjl69 kirjoitti:
28.11.2019 21:02
Ruotsin pakollisuuden varjelu kangistaa järjen ja ajattelun.
Toivottavasti edes korkeakoulut saavat pitää äidinkielen ja matematiikan painotuksen voimassa opiskelijavalinnnoissa..

Historia toistaa itseään:
oppikouluihin valittiin 1950-luvulla nimenomaan laskennon ja äidinkielen osaamisen perusteella.

Englannin kieli oli silloin paitsiossa nimenomaan ruotsin kielen hegemonian takia. Englannille kyllä olisi ollut jo 1960-luvulla enemmän käyttöä kuin ruotsille..

Kallio, Niilo
Suomen koululaitos. - Otava, 1955

Kansakoulu 1866-1966. - Otava, 1966

Somerkivi, Urho
Itsenäisyyden ajan kansakoululaitos
[Oma maa 11. - WSOY, 1962

Paturi, Matti
Aioitko oppikouluun : opas ja harjoituskirja oppikouluun pyrkiville. - 10. p. - Valistus, 1958

Vastaa Viestiin