https://www.hs.fi/paivanlehti/12112019/ ... 04171.html
YLIOPISTOJEN ja ammattikorkeakoulujen ruotsin opettajat ovat viimeisenä takuuna sille, että ammatteihin valmistuneet pystyvät käyttämään ruotsia niin, että laissa määritellyt kielelliset oikeudet toteutuvat ja ruotsinkieliset saavat palvelua äidinkielellään. Annamme opiskelijoillemme valmiudet esimerkiksi liike-elämän yhteydenpitoon muiden pohjoismaalaisten kanssa.
Tavoitteemme on vähintään eurooppalainen taitotaso B1 (tyydyttävä taito). Osa opiskelijoista saavuttaa tason B2 (hyvä taito). Arvioimme erikseen suullisen ja kirjallisen taidon.
Työskentelemme intohimolla ja antaumuksella, mutta menneiden vuosikymmenten poliittiset päätökset ovat vaikeuttaneet työtämme. Kaikille kuuluvia ruotsin opintoja on leikattu peruskoulussa ja lukiossa.
Nykyään monella on katkoja ruotsin opintopolussa. B-ruotsin pakollinen tuntimäärä peruskoulussa väheni 1990-luvulla yhdeksästä tunnista kuuteen ja lukiossa seitsemästä tunnista viiteen. Kun nyt kuudesta tunnista kaksi on siirretty alakouluun ja ylioppilaskirjoituksissakin ruotsi on vapaaehtoinen aine, opintopolku voi katketa peruskoulun aikana, lukion lopussa ja sen jälkeenkin, jos ei heti pääse jatko-opintoihin.
KORKEAKOULUTUTKINTOIHIN sisältyvät automaattisesti valtionhallinnon tyydyttävän tai hyvän ruotsin taidon opinnot. Ruotsin osaamisen lähtötaso vaihtelee. Jotta opiskelijat selviytyisivät yliopiston ruotsin opinnoista, yhä useampi käy valmentavilla kursseilla. Ne syövät yliopiston niukkoja resursseja.
Jos valmentavia kursseja tarvittaisiin vähemmän, voisimme panostaa enemmän esimerkiksi valinnaisiin lisäopintoihin, joille olisi kysyntää. Koska monet ammattiryhmät hyötyvät selvästi hyvästä ruotsin taidosta, hyvin suoritetusta ruotsin ylioppilastutkinnosta voisi antaa enemmän valintapisteitä korkeakouluun hakiessa.
Korkeakouluopiskelijat ovat enimmäkseen hyvin motivoituneita opiskelemaan ruotsia, koska he ymmärtävät sen merkityksen työelämässä ja työn saannissa. Esimerkiksi kaupankäynnissä Ruotsi on Suomen toiseksi suurin vientimaa. Liike-elämässä ostaa voi englanniksi, mutta myydä pitää ruotsiksi. Monet opiskelijat harmittelevat puutteita, jotka kielitaitoon on jäänyt aiemmin. Osa toivoisi mahdollisuutta lisäopintoihin, joita korkeakoululla ei välttämättä ole varaa tarjota.
NYKYINEN hallitus käynnistää ensi vuonna ohjelman, jolla pyritään eri tavoin parantamaan toisen kotimaisen kielen oppimista peruskoulussa ja toisella asteella. Myös mahdollisuutta palauttaa ruotsi pakolliseksi aineeksi ylioppilaskirjoituksissa selvitetään. Otamme ilolla vastaan kaikki uudistukset, jotka tähtäävät parempaan ruotsin taitotasoon ennen siirtymistä korkeakouluun.
Päivi Mattila
Hanna Saloranta
ruotsin kielen yliopisto-opettajia, Turun yliopisto
Leena-Maija Åberg-Reinke
lehtori, ruotsin yksikön esimies
Riina Uusikulku
yliopisto-opettaja, ruotsin yksikön esimies, Helsingin yliopiston kielikeskus
Lisää ruotsia korkeakouluille, HS
Lisää ruotsia korkeakouluille, HS
Tätä voi kommentoida vain omalla nimellä:
Viimeksi muokannut NRR, 12.11.2019 21:42. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
Re: Lisää ruotsia korkeakouluille, HS
Maksumuurin takana...
Sentään tekivät pelin hengen selväksi heti alussa. Ollaan surujen oikeuksien asialla, viis suomenkielisten oikeuksista.YLIOPISTOJEN ja ammattikorkeakoulujen ruotsin opettajat ovat viimeisenä takuuna sille, että ammatteihin valmistuneet pystyvät käyttämään ruotsia niin, että laissa määritellyt kielelliset oikeudet toteutuvat ja ruotsinkieliset saavat palvelua äidinkielellään.
-
Uusi kielipolitiikka
- Viestit: 2185
- Liittynyt: 08.12.2017 17:48
- Paikkakunta: Global
- Viesti:
Re: Lisää ruotsia korkeakouluille, HS
Enemmänkin olis kiinnostanu Hesarin jutun kirvoittamat kommentit...
Re: Lisää ruotsia korkeakouluille, HS
Siksi niitä ei ollut - kommentointi oli sallittu vain omalla nimellä kirjoittaville.
Tuli kaksi:
Tuli kaksi:
Ruotsin kieli on suomen lailla marginaalinen kieli globaalissa maailmassa. Sen vuoksi sen pakkostatus tulee lopettaa ja suunnata vapautuvat resurssit muille kielille. Kyse on Suomen kilpailukyvystä ja pärjäämisestä maailmanlaajuisesti. Suomen ruotsinkieliselle vähemmistölle pitää turvata äidinkielensä käyttö toimivin tulkkipalveluin. Nykyinen (ja aiempi) käytäntö tuottaa ainoastaan vastentahtoisia ja heikosti ruotsia osaavia.
" Otamme ilolla vastaan kaikki uudistukset, jotka tähtäävät parempaan ruotsin taitotasoon ennen siirtymistä korkeakouluun."
Otatteko vastaan yhden kysymyksen: miksi ette ole kirjanneet yhtäkään perustetta sille miksi kaikkien pitäisi osata ruotsia edes välttävästi? Johonkin lakiin tai opetussuunnitelmaan kirjattuun tavoitteeseen viittaaminen ei ole peruste vaan kehäpäätelmä.
Viimeksi muokannut NRR, 12.11.2019 21:43. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
Re: Lisää ruotsia korkeakouluille, HS
Twitterkeskustelu aiheesta:
Ja sitten: miten ruotsin kielen taso saataisiin Suomessa paremmaksi?
@hsfi
Pakollisuudella ennen kaikkea!
Toivoisin kaksikielisiä (suomi-ruotsi) kouluja. Tiedän, että pk-seudulla moni ruotsinkielinen perhe pelkää, että lapsesta kasvaa kaksikielinen siten, että suomi on vahvempi kieli. Tämä pelko estää laittamasta ruotsinkielistä lasta kaksikieliseen kouluun, mutta ei suomenkielistä.
Ruotsin kielen taso saadaan paremmaksi järkeistämällä ja erikoistumalla.
25%n vapaaehtoisjoukolle vähintään nelinkertainen määrä ruotsin opintoja,kielikylpyä ja opiskelua ruotsinkielisten kouluissa.
Samalla 75%n enemmistö vapautetaan kokonaan ruotsivelvollisuudesta.
#järkeistys
Helppo: muuttamalla koko kansan asenneta kielimyönteisemmäksi, ja ruotsin opetuksen ja oppimisen pelkäksi glädjeksi — koska sitähän se parhaimmillaan on.
Mites se kielimyönteisyys kasvaisi?
Tämä onkin sitten kinkkisempi kysymys..
Pakottamalla tietysti!
Ei enää pakkoruotsia!
Taannoin ruotsinkielinen tv haastatteli muusikkoa, joka pudotteli viisaita ajatuksia:
- pidetään huolta ruotsinkielisten koulutuksesta
- autetaan niitä suomenkielisiä, jotka haluavat oppia ruotsia, oppimaan niin hyvää ruotsia kuin mahdollista
Samoilla linjoilla.
Lopetetaan 75%n enemmistön pakottaminen.
Se ei koe ruotsia merkitykselliseksi elämässään,joten motivaatiota
ei saa edes pakolla.
Lisätään 25%n ruotsientusiastijoukon ruotsin opintoja määrältään nelinkertaisiksi
#kielikylpy ,muilla järjestelyillä..
#laatu
Minusta tuntuu, etteivät ihmiset tiedä, ettei missään muualla maailmassa (virallisten kielten määrästä riippumatta) ole pakkoruotsimme kaltaista pientä vähemmistökieltä pakollisena kaikille alakoulusta yliopistoon.
Ei tämä pakko tule koskaan suosituksi saati tuota kielitaitoa.
Jonkun ruotsia pitää Suomessa osata.
Siksi kannattaa panostaa siihen 25%n joukkoon,joka kolmen yliopiston tutkimuksessa 2014 kannatti ruotsin pakollisuutta.
Heille ruotsi on merkityksellinen,joten heiltä voi odottaa moninkertaista panosta kielen hyväksi.
75% haluaa eroon pakosta.
5% ruotsinosaajia on kyllä riittävästi minkä tahansa maan ruotsintarpeeseen
Ylipäätään kielten osaamisen tulisi olla yksilön oma valinta. Tarjontaa saa olla muttei pakkoa. Sivistyksen sävyt on saatava valita itselle - joku valitsee ruotsin, toinen ohjelmoinnin, kolmas...
Ehdottamani 25% perustuu mainittuun tutkimukseen.
Kun joka neljäs suomenkielinen valmiiksi motivoituneena lukee neljä kertaa enemmän ruotsia, se korvaa 75%n pakotettujen joukon turhat opinnot.
Laatu korvaa määrän, eikä kokonaisosaaminen ainakaan vähene.
#järkeistys #ruotsi
Ihan hyvä ajatus.
Itse haluan helpottaa niiden opiskelua, joille kielet ovat raskaita ja aiheuttavat ongelmia, opintotoiveista luopumista, pitkittyneitä tai katkenneita opintoja.
Pakkoruotsi on tyly, syrjivä rakenne. Pakon poistaminen on yhteisömme tolkkutesti.
Pitää tehdä ero pakkojen välille:
Jonkun on #pakko osata tässä maassa molempia kansalliskieliä,mutta ei suinkaan koko kansalta pidä vaatia molempien kansalliskielten osaamista.
Jo nyt ulkomaalaiselle riittää todistus yhden kansalliskielen taidosta Suomen kansalaisuuden saamiseksi
Vierastan liturgiaa.
Suomenkielisen ei pitäisi olla pakko osata muuta kuin suomea niin kauan kuin elää ja opiskelee ja tekee töitä Suomessa.
Englannin opiskeluun tulee kaikilla olla oikeus. Muuten keskitytään siihen, mikä on itselle tärkeää.
Englannin opiskelu äidinkielen lisäksi on varsin kohtuullinen #vaatimus.
Jo vuonna 1968 englannin piti olla ainoa pakollinen suomen lisäksi.
1990 asiaa yritettiin järkeistää uudelleen.
Molemmilla kerroilla
Rkp sai juonittua
ruotsin pakolliseksi.
Peruslähtökohta
ollut
suomi+1.
Englannin opiskelu on kohtuullista, mutta kohtuutonta on vaatia suomenkielistä opiskelemaan kotimaassaan englanniksi, ellei hän sitä itse halua - se suomenkielinen opintopolkukin on siis löydyttävä kaikilla aloilla.
Yliopistojen autonomia ilmeisesti sallii suomen kielen hylkimisen,mutta ei mahdollista ruotsin kielen pakko-opinnoista poikkeamista
#virkamiesruotsi
"Ihanuuksien ihmemaa"
Tähänkin tarvitaan #järkeistys
Tästä tuli hyvä keskustelu - jostain syystä pakon puolustajat vaikenivat.
Miten joku voi vaatia pakkoruotsia toisten lapsille tietäen, etteivät nuo muut vaadi mitään heiltä ja heidän lapsiltaan, ainoastaan oikeutta tehdä kielivalinnat itse kuten muuallakin?
Ja sitten: miten ruotsin kielen taso saataisiin Suomessa paremmaksi?
@hsfi
Pakollisuudella ennen kaikkea!
Toivoisin kaksikielisiä (suomi-ruotsi) kouluja. Tiedän, että pk-seudulla moni ruotsinkielinen perhe pelkää, että lapsesta kasvaa kaksikielinen siten, että suomi on vahvempi kieli. Tämä pelko estää laittamasta ruotsinkielistä lasta kaksikieliseen kouluun, mutta ei suomenkielistä.
Ruotsin kielen taso saadaan paremmaksi järkeistämällä ja erikoistumalla.
25%n vapaaehtoisjoukolle vähintään nelinkertainen määrä ruotsin opintoja,kielikylpyä ja opiskelua ruotsinkielisten kouluissa.
Samalla 75%n enemmistö vapautetaan kokonaan ruotsivelvollisuudesta.
#järkeistys
Helppo: muuttamalla koko kansan asenneta kielimyönteisemmäksi, ja ruotsin opetuksen ja oppimisen pelkäksi glädjeksi — koska sitähän se parhaimmillaan on.
Mites se kielimyönteisyys kasvaisi?
Tämä onkin sitten kinkkisempi kysymys..
Pakottamalla tietysti!
Ei enää pakkoruotsia!
Taannoin ruotsinkielinen tv haastatteli muusikkoa, joka pudotteli viisaita ajatuksia:
- pidetään huolta ruotsinkielisten koulutuksesta
- autetaan niitä suomenkielisiä, jotka haluavat oppia ruotsia, oppimaan niin hyvää ruotsia kuin mahdollista
Samoilla linjoilla.
Lopetetaan 75%n enemmistön pakottaminen.
Se ei koe ruotsia merkitykselliseksi elämässään,joten motivaatiota
ei saa edes pakolla.
Lisätään 25%n ruotsientusiastijoukon ruotsin opintoja määrältään nelinkertaisiksi
#kielikylpy ,muilla järjestelyillä..
#laatu
Minusta tuntuu, etteivät ihmiset tiedä, ettei missään muualla maailmassa (virallisten kielten määrästä riippumatta) ole pakkoruotsimme kaltaista pientä vähemmistökieltä pakollisena kaikille alakoulusta yliopistoon.
Ei tämä pakko tule koskaan suosituksi saati tuota kielitaitoa.
Jonkun ruotsia pitää Suomessa osata.
Siksi kannattaa panostaa siihen 25%n joukkoon,joka kolmen yliopiston tutkimuksessa 2014 kannatti ruotsin pakollisuutta.
Heille ruotsi on merkityksellinen,joten heiltä voi odottaa moninkertaista panosta kielen hyväksi.
75% haluaa eroon pakosta.
5% ruotsinosaajia on kyllä riittävästi minkä tahansa maan ruotsintarpeeseen
Ylipäätään kielten osaamisen tulisi olla yksilön oma valinta. Tarjontaa saa olla muttei pakkoa. Sivistyksen sävyt on saatava valita itselle - joku valitsee ruotsin, toinen ohjelmoinnin, kolmas...
Ehdottamani 25% perustuu mainittuun tutkimukseen.
Kun joka neljäs suomenkielinen valmiiksi motivoituneena lukee neljä kertaa enemmän ruotsia, se korvaa 75%n pakotettujen joukon turhat opinnot.
Laatu korvaa määrän, eikä kokonaisosaaminen ainakaan vähene.
#järkeistys #ruotsi
Ihan hyvä ajatus.
Itse haluan helpottaa niiden opiskelua, joille kielet ovat raskaita ja aiheuttavat ongelmia, opintotoiveista luopumista, pitkittyneitä tai katkenneita opintoja.
Pakkoruotsi on tyly, syrjivä rakenne. Pakon poistaminen on yhteisömme tolkkutesti.
Pitää tehdä ero pakkojen välille:
Jonkun on #pakko osata tässä maassa molempia kansalliskieliä,mutta ei suinkaan koko kansalta pidä vaatia molempien kansalliskielten osaamista.
Jo nyt ulkomaalaiselle riittää todistus yhden kansalliskielen taidosta Suomen kansalaisuuden saamiseksi
Vierastan liturgiaa.
Suomenkielisen ei pitäisi olla pakko osata muuta kuin suomea niin kauan kuin elää ja opiskelee ja tekee töitä Suomessa.
Englannin opiskeluun tulee kaikilla olla oikeus. Muuten keskitytään siihen, mikä on itselle tärkeää.
Englannin opiskelu äidinkielen lisäksi on varsin kohtuullinen #vaatimus.
Jo vuonna 1968 englannin piti olla ainoa pakollinen suomen lisäksi.
1990 asiaa yritettiin järkeistää uudelleen.
Molemmilla kerroilla
Rkp sai juonittua
ruotsin pakolliseksi.
Peruslähtökohta
ollut
suomi+1.
Englannin opiskelu on kohtuullista, mutta kohtuutonta on vaatia suomenkielistä opiskelemaan kotimaassaan englanniksi, ellei hän sitä itse halua - se suomenkielinen opintopolkukin on siis löydyttävä kaikilla aloilla.
Yliopistojen autonomia ilmeisesti sallii suomen kielen hylkimisen,mutta ei mahdollista ruotsin kielen pakko-opinnoista poikkeamista
#virkamiesruotsi
"Ihanuuksien ihmemaa"
Tähänkin tarvitaan #järkeistys
Tästä tuli hyvä keskustelu - jostain syystä pakon puolustajat vaikenivat.
Miten joku voi vaatia pakkoruotsia toisten lapsille tietäen, etteivät nuo muut vaadi mitään heiltä ja heidän lapsiltaan, ainoastaan oikeutta tehdä kielivalinnat itse kuten muuallakin?