Ja kaikki tämä 1%:n tähden

Tämä alue on avoin kaikille rekisteröityneille käyttäjille. Muille alueille voivat kirjoittaa vain yhdistyksen jäsenet.
Viesti
Julkaisija
Weeku
Viestit: 98
Liittynyt: 18.02.2014 19:24

Ja kaikki tämä 1%:n tähden

#1 Lukematon viesti Kirjoittaja Weeku » 14.08.2019 11:00

Sattumalta jouduin nettisivulle https://issuu.com/folktinget/docs/svefifi , jonka Folktinget on julkaissut jo vuonna 2009. Julkaisun sivulla 14 todetaan ” Noin viidesosalla kaikista suomenruotsalaisista suomen kielen taito on heikko tai olematon”. Luku perustuu ilmeisesti tutkimukseen, joka on tehty vuonna 2002, eli 17 vuotta sitten.

Tästä voi tehdä johtopäätöksen, ihan Folktingetin luvalla, että 80% suomenruotsalisista osasi suomea hyvin tai tyydyttävästi jo vuonna 2002. Vuonna 2019 tuo luku on varmasti vielä korkeampi.

Summa summarum,tämän 1%:n takia noin 95% suomalaisista joutuu lukemaan ruotsia peruskoulusta yliopistoon ja suorittamaan virkamiestutkinnon vielä kaupanpäällisiksi. Millähän muulla maalla maailmassa on tähän varaa?

NRR
Viestit: 8353
Liittynyt: 10.02.2013 15:38

Re: Ja kaikki tämä 1%:n tähden

#2 Lukematon viesti Kirjoittaja NRR » 14.08.2019 19:20

Vastaavaa ei ole missään.

NRR
Viestit: 8353
Liittynyt: 10.02.2013 15:38

Re: Ja kaikki tämä 1%:n tähden

#3 Lukematon viesti Kirjoittaja NRR » 14.08.2019 19:36

Palvelut ruotsiksi on se virallinen peruste pakolle. Mutta eihän se ole edes pakon kannattajille se todellinen syy.

Kaksikielisyysnäytelmä tuo etuoikeuksia ruotsinkielisille ja turhia rasitteita ja syrjiviä rakenteita muille. Lisäksi siinä on kulttuuri- ja identiteettipoliittinen imperatiivi.

"Mitä kansalliskielistatus tarkoittaa?"

RKP:n kielipolitiikka on mielestäni rakentunut sille, että ruotsin on oltava kansalliskieli ja he määrittävät sen, mitä kansalliskielistatus tarkoittaa.

Syksyllä 2010 Åbo Akademin julkisoikeuden professori Markku Suksi esitti Suomen perustuslain palveluvelvoitetta laajemman tulkinnan Suomen Kuvalehdessä 34/2010: 
”Kansalliskielen asemasta pitäisi seurata jotain, ja mielestäni Suomessa siitä pitäisi seurata sama kuin Kanadassa, jossa jokaisen on opeteltava sekä englantia että ranskaa [näin ei Kanadassa ole, mutta ei anneta todellisuuden haitata]. Eli eräänlainen sivistyksen velvoite siitä seuraa, mutta ei ainoastaan sen suhteen, että osattaisiin sekä suomea että ruotsia, vaan että ymmärrettäisiin, miten nämä kielet ovat tulleet kansalliskieliksi ja nähtäisiin Suomi pohjoismaisessa kontekstissa.”
Siis kerrataan. Suomen perustuslaki muka velvoittaa meidät
- osaamaan suomea ja ruotsia,
- ymmärtämään, miten nämä kielet ovat kansalliskieliä,
- näkemään Suomen osana pohjoismaista (=skandinaavista) kokonaisuutta!

RKP:n Henrikssonin siirtyessä oikeusministeriksi edellisen kerran 2011 hän kutsui Suksen oikeusministeriön demokratia- ja kieliasioiden yksikön kehittämispäälliköksi - mikä sanaleikki.

Ilmari Rostila kommentoi tätä Suksen lausuntoa täällä palstalla:
"Perustuslaista seuraa siis Suksen mukaan kansalaiselle erityisen ’sivistyksen’ velvoite, joka koskee maassa puhuttujen kahden kielten historiallista kehkeytymistä kansalliskieliksi, ja lisäksi perustuslaista seuraisi myös sellaisen ’sivistyksen’ velvoite, jossa kansalaisen tulee osata nähdä Suomi (Suomen valtio?) pohjoismaisessa kontekstissa. Professorin mukaan perustuslaki siis velvoittaa kansalaiset ymmärtämään ja hyväksymään tietyn omaa (etnistä) identiteettiään koskevan historiantulkinnan ja lisäksi Suomen valtiota koskevan erityisen tulkinnan??!!  Tämä vaikuttaa ennenkuulumattomalta. Onko olemassa kansainvälisiä vertailukohtia? Onko olemassa maata, jonka perustuslaki velvoittaisi kansalaisia omaa itseä ja ryhmää koskevaan historiantulkintaan."
Tammikuussa 2011 - vähän ennen edellisiä eduskuntavaaleja, ennen Ahtisaaripaperin siirtymistä osaksi hallitusohjelmaa, ennen kielistrategiatyötä - professorit Fred Karlsson ja Henrik Meinander sekä europarlamentaarikko Henrik Lax kirjoittavat Hesarin yleisönosastossa ympäripyöreästi toimivan kielistrategian tarpeesta Suomessa (strategiahan oli varmasti jo RKP:n kulisseissa ja Ahtisaaripaperin konsepteissa nostettu kaiken kielipolitikoinnin äidiksi). Eväitä strategiaan saataisiin Ahtisaaren johtaman poliittisen työryhmän tulevasta raportista ja vielä julkaisemattomista selvityksistä, joita ovat laatineet Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Opetushallitus (nämä nimet kuulostivat jo tuolloin minusta pahaenteisiltä, siellä virkamiehillä on vahva velvoite noudattaa RKP:n kielipolitiikkaa). Mielenkiintoisinta olivat minusta tekstin kytkökset identiteettipuheeseen:
"Mustavalkoinen eipäs juupas -keskustelu pakkoruotsista on vääristänyt kielipoliittisia ja kansallisiakin perspektiiviejämme. Ensisijaisestihan pitäisi olla kyse siitä, miten haluamme hahmottaa identiteettimme ja paikkamme nopeasti muuttuneessa maailmassa. Millaisia kansakuntamme keskeisten maantieteellisten suuntausten tulisi olla ja kuinka ne pitäisi toteuttaa?"

"Kaipaamme näkemystä kansalliskieltemme elintilan turvaamisen edellytyksistä, jotta suomalaisille voitaisiin varmistaa kestävät kielten opiskelumahdollisuudet. Kansallisen kielipääoman vaaliminen on koko kansan asia."

"Kieltenopetuksen linjaukset ovat olennainen osa pienen kansakunnan kulttuuri- ja identiteettipolitiikkaa. Käsityksemme siitä, mihin kulttuuriin ja talouteen haluamme ensisijaisesti kytkeytyä ja kuulua, toteutuu konkreettisesti kielivalintonoissamme ja kielilainsaäädännössämme moneksi vuosikymmeneksi."
Meillä voivat tuon tason ammattilaiset ja vaikuttajat kirjoittaa maan luetuimpaan lehteen omalla nimellään, että heistä kyllä pitäisi "pienen kansakunnan kulttuuri- ja identiteettipolitiikka" toteuttaa heille luontevinta taustakotia Nordenia kaikille tuputtaen ja että "käsityksemme siitä, mihin kulttuuriin ja talouteen haluamme ensisijaisesti kytkeytyä ja kuulua" olisi jotenkin yksiselitteinen ja kaikille yhteinen ja sisältäisi vielä Nordenin käsittämisen skandinaavisena alueena. 

Vastaavasti demareissa vaikuttava filosofian tohtori, kansalaisaktivisti Thomas Wallgren päätyy Hesarin vaalikoneessa vastustamaan pakollisen ruotsin muuttamista vapaaehtoiseksi:
"Pohjoismainen identiteetti on kaikille suomalaisille merkittävä voimavara. En usko että pohjoismaisuuden heikentämisestä Suomessa on kenellekään mitään etua. Kaikilla suomalaisilla tulee säilytttää yhtälainen oikeus [! - filosofi taatusti tunnistaa sanojen oikeus ja velvollisuus eron] ruotsin kielen oppimiseen. Valinnaisuuden lisääminen kouluissa johtaa helposti heikompien oppilaiden tulosten heikkenemiseen ja eriarvoistumiseen."


Ikään kuin Wallgren ei olisi koskaan tullut ajatelleeksi sitä, miten paljon pakkoruotsi heikentää tuloksia ja eriarvoistaa erilaisia yksilöitä ja lyö korvalle erilaisia taustoja.

Suru-kaksikeilisyydessa ja kahden tasaveroisen kansalliskielen mallissa kyse on ruotsinkielisellä puolella korkeasti oppineiden akateemistenkin omaksumasta identiteetistä, jonka katsotaan olevan siunaus koko kansalle - ja jota ruotsinopetuksessa ja virallisessa liturgiassa yritetään saada myös muille kieliryhmille

Uusi kielipolitiikka
Viestit: 970
Liittynyt: 08.12.2017 17:48
Paikkakunta: Global

Re: Ja kaikki tämä 1%:n tähden

#4 Lukematon viesti Kirjoittaja Uusi kielipolitiikka » 14.08.2019 19:55

Perustuslaki velvoittaa julkista valtaa.
Perustuslain kielipykälä ei velvoita kansalaista yhtään mihinkään.

Heille kysymys on ideologinen, siksi ketään ei voi vapauttaa, koska ideologia sortuu. Siksi he vaativat 100% alistamista, tai altistamista, ihan kumpi vaan käy teoreetikoille. 99% on jo liian vähän, saati 50%, joka olisi terveen järjen mukainen tavoite.

Meille kysymys on pragmaattinen, kielellisten oikeuksien turvaaminen järkevästi mitoitetulla tavalla. Sen nykyinen perustuslaki vaatii julkiselta vallalta, ja se otettakoon lähtökohdaksi.

Mutta pragmaattinen ratkaisu ei vaadi 100% pakkoruotsitettuja.

Kuinka paljon se vaatii, se on varmaan taas vääntökysymys..

Toistaiseksi 50% näyttää helposti saavutettavissa olevalta, tuoreen tutkimuksen perusteella 50% koki saaneensa hyötyä ruotsista,

ja yo-kirjoituksiin ruotsin sisällyttävien osuuden perusteella.
Heitäkin noin 50%.

Ideologia ohittaa suomenruotsalaisilla terveen järjen,

kuten täällä jo lukuisia kertoja aiemmin todettu.

Siinä selitys sille, ettei tästä päästä eteenpäin.

Uusi kielipolitiikka
Viestit: 970
Liittynyt: 08.12.2017 17:48
Paikkakunta: Global

Re: Ja kaikki tämä 1%:n tähden

#5 Lukematon viesti Kirjoittaja Uusi kielipolitiikka » 14.08.2019 19:59

Miten heidät saadaan järkiinsä?

Sekin kysymys lienee täällä kysytty useamman kerran.

NRR
Viestit: 8353
Liittynyt: 10.02.2013 15:38

Re: Ja kaikki tämä 1%:n tähden

#6 Lukematon viesti Kirjoittaja NRR » 14.08.2019 20:10

Anteeksi, mutta olen tuosta prosenttijutusta eri mieltä.

Sillä hetkellä, kun pakkoruotsijatkumo purkautuu, ruotsin valinnat romahtavat. Ei ehkä vuodessa, mutta viidessä. Koska ruotsin aito tarve on olematon.

pjl69
Viestit: 328
Liittynyt: 17.03.2017 14:39

Re: Ja kaikki tämä 1%:n tähden

#7 Lukematon viesti Kirjoittaja pjl69 » 14.08.2019 20:21

Uusi kielipolitiikka kirjoitti:
14.08.2019 19:55
Mutta pragmaattinen ratkaisu ei vaadi 100% pakkoruotsitettuja.

Kuinka paljon se vaatii, se on varmaan taas vääntökysymys..

Toistaiseksi 50% näyttää helposti saavutettavissa olevalta, tuoreen tutkimuksen perusteella 50% koki saaneensa hyötyä ruotsista,

ja yo-kirjoituksiin ruotsin sisällyttävien osuuden perusteella.
Heitäkin noin 50%.
Jos ollaan realisteja, niin ruotsin lukijoiden määrähän tulee romahtamaan lähelle nollaa sitten kun koko koulupolku vapautetaan pakkoruotsista. Tai ainakaan ei olla lähelläkään 50 prosentin lukemia. Nyt monet kirjoittavat sen kun on joka tapauksessa ollut pakko lukea sitä monta vuotta. Ja sit toisekseen pakkoruotsin luhistuessa, luhistuu myös sitä tukeva propagandakin, mikä lisäksi vaikuttaa halukkuuteen opiskella koko kieltä. Surujen on otettava enemmän vastuuta omiensa palvelusta sillä suomenkielisiltä ei ole apuja odotettavissa.

Edit: NRR ehtikin jo ensin...

TK
Viestit: 2059
Liittynyt: 19.11.2008 01:26

Re: Ja kaikki tämä 1%:n tähden

#8 Lukematon viesti Kirjoittaja TK » 14.08.2019 20:33

Pakkoruotsitusta pidetään yllä 1 %:n tähden. Se on totta. Tämä 1 % väestöstä edustaa niitä suruja, jotka eivät laiskuuttaan ole viitsineet opetella maan pääkieltä, suomea.

Pakkoruotsitus on mielestäni hyvin selkeästi kielirasismia. Pakkoruotsittajat näin ollen kannattavat rasismia, kielirasismia. Pakkoruotsittajat ovat kielirasisteja.

Pakkoruotsi-asialle pitäisi yrittää saada julkisuutta. Tällä hetkellä sana rasismi voisi olla sana, joka ylittää mediakynnyksen. Pakkoruotsitus on kielirasismia.

NRR
Viestit: 8353
Liittynyt: 10.02.2013 15:38

Re: Ja kaikki tämä 1%:n tähden

#9 Lukematon viesti Kirjoittaja NRR » 14.08.2019 21:29

Joskus on rehellisesti sanottava, ettei ruotsinkielisiä palveluja voida jatkossa taata mutta voidaan taata hyvä suomen kielen opetus ja tarvittaessa tulkki.

Uusi kielipolitiikka
Viestit: 970
Liittynyt: 08.12.2017 17:48
Paikkakunta: Global

Re: Ja kaikki tämä 1%:n tähden

#10 Lukematon viesti Kirjoittaja Uusi kielipolitiikka » 16.08.2019 21:36

NRR kirjoitti:
14.08.2019 21:29
Joskus on rehellisesti sanottava, ettei ruotsinkielisiä palveluja voida jatkossa taata mutta voidaan taata hyvä suomen kielen opetus ja tarvittaessa tulkki.
Tämä pitää sanoa jo nyt!
Jos ollaan realisteja, niin ruotsin lukijoiden määrähän tulee romahtamaan lähelle nollaa sitten kun koko koulupolku vapautetaan pakkoruotsista
Eikö sukulaiset,ystävät ja suomenruotsalainen kulttuuri mielestäsi muka yhtään kiinnosta, vaikka poliittista painostusta ei enää olisi?

Nykyään noin 10% valitsee ruotsin A-kieleksi. Eiköhän ainakin se ole tulevaisuudessakin todennäköinen luku edellämainituista syistä.

lpo
Viestit: 97
Liittynyt: 10.04.2016 10:57

Re: Ja kaikki tämä 1%:n tähden

#11 Lukematon viesti Kirjoittaja lpo » 18.08.2019 09:45

NRR kirjoitti:
14.08.2019 21:29
Joskus on rehellisesti sanottava, ettei ruotsinkielisiä palveluja voida jatkossa taata mutta voidaan taata hyvä suomen kielen opetus ja tarvittaessa tulkki.
Eikös tulkin käytössä ole ollut nimenomaan se ongelma, että se koetaan ruotsinkieliseltä taholta niin nöyryyttäväksi? On paljon hauskempaa vaatia ruotsinkielistä palvelua joka ikiseltä vastaan tulevalta asiakaspalvelijalta ja kaipa siitä saa myös jonkinlaista perverssiä nautintoa, kun joku sitten virkansa vuoksi joutuu sönköttämään surkealla ruotsilla vaikka palveltava ymmärtää aivan hyvin suomeakin.

Jatkuvat vaatimukset ruotsinkielisistä palveluista ampuvat itseään jalkaan. Nuoremmat sukupolvet eivät moista kyykytystä siedä ja tämä yli 50v kestänyt kielikokeilu lakkaa sillä sekunnilla, kun eduskunnassa on veri vaihtunut tarpeeksi. Erinäiset ruotsinkieliset etujärjestöt eivät tätä kehitystä voi estää, vaikka kuinka pumppaisivat korruptiorahaa omille sätkynukeilleen.

Vastaa Viestiin