.BALTIANSAKSALAISTEN omalaatuinen historianvaihe alkoi keskiajalla. Saksalaiset saapuivat etelästä käännyttämään Riianlahden pohjukan väestöä kristinuskoon. Pappien vanavedessä tulivat sotaväki ja kauppiaat. --- Suomeenkin oli päätynyt joitakin perheitä kuten Engelit, Paciukset, Stockmannit ja Pauligit.
Vain Baltiassa saksalaiset onnistuivat sementoimaan asemansa sellaiseksi, että sitä voi tarkastella Saksan historiassa ainutlaatuisena seitsemän vuosisadan pituisena siirtomaaherrojen aikakautena ---
Itämeren suurvallat Ruotsi, Venäjä ja Puola valtasivat Baltiaa toisiltaan vuosisatojen aikana, mutta sinne asettuneita saksalaisia se ei haitannut. He olivat tuoneet Baltiaan kirkot, kaupungit, kartanot ja kaupankäynnin, ja he onnistuivat vaalimaan niiden ympärille rakentamaansa yläluokkaista säätyläiselämäänsä 1900-luvun puolelle saakka, vaikka muualla Euroopassa eriarvoisuuteen perustuneesta elämäntavasta oli jo luovuttu.
---
Baltiansaksalaiset hallitsivat myös Viron, Latvian ja Liettuan kaupunkeja pormestareina ja raatimiehinä, ja heistä koostuva porvaristo ja lukeneisto muodosti kaupungeissa huomattavan väestönosan. Saksa sorisi esimerkiksi Pärnussa, jonka asukkaista joka viides kuului saksankieliseen vähemmistöön 1800-luvun lopussa. Tallinnan ja Tarton asukkaista 16 prosenttia oli saksankielisiä.
---
Baltiansaksalaiset ylläpitivät saksalaista kulttuuria ja kieltä, mutta saivat vaikutteita ympäriltään. He antoivat itsestään mieluusti kuvan, jossa heidän elämäänsä kuului venäläiskulttuurin vaikutuksesta alituinen seurustelu, pitkät vierailut ja runsas vieraanvaraisuus. --- Ilkeät kielet myös puhuivat, että baltiansaksalaiset tyhmenivät sukupolvi sukupolvelta, kun he valitsivat puolisonsa samoista pienistä piireistä, usein sukulaistensakin joukosta.
VAIKKA saksalaisten asema maaorjien hyödyntäjinä on jättänyt jälkensä Baltian maiden historiaan, he saivat hyvääkin aikaiseksi. Oli lukeneistoa, joka toimi aktiivisesti köyhän väestön elinolojen parantamiseksi esimerkiksi vironkielisiä oppikirjoja kustantaen ja raittiusliikettä edistäen.
Venäjän vuoden 1905 levottomuudet järkyttivät yläluokkaisen vähemmistön asemaa ensimmäisen kerran. Nälän ja kehnojen elinolojen synnyttämien levottomuuksien uhreiksi joutui myös kartanonherroja – ja heidän kostoretkissään puolestaan maaseudun köyhälistöä.
Ensimmäisen maailmansodan sytyttyä mikään ei ollut enää ennallaan. Saksan ja Venäjän välinen sota merkitsi, että saksankielisistä tuli vihollisia omassa maassaan. ---
https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000005579315.html
Sajavaara käänsi Raimo Raagin tekstä viron kielen vaiheista:
Niin. Olisiko jotain yhtä suorasukaista kirjoitettavissa Suomen historiasta?Viron kansallisen heräämisen juuret ovat Tarton 1802 uudelleen avatun yliopiston baltiansaksalaisissa estofiilipiireissä, joihin kuului myös joitakin virolaissyntyisiä miehiä ---
Kalevipoeg 1857 ---
Virolaisten kansallisuusliike suuntautui venäläisten vallanpitäjien ja baltiansaksalaisen yläluokan välissä ensi sijassa saksalaisen yläluokan etuoikeuksien murtamiseen. Liike alkoi Virossa, kuten 1800-luvulla monella muullakin taholla Euroopassa, kansallisromanttisena, identiteettiä luovana kieli- ja kulttuurinationalismina, mutta 1870-luvun lopulta alkaen liikkeeseen tuli selviä poliittisia painotuksia ja se repesi kiistoissa kahtia. Radikaali linja ajoi samoja oikeuksia virolaisille ja saksalaisille ---
Viron kielen statuksen nostaminen joutui vastatuuleen, kun 1880-luvun puolivälistä alkoi Baltian hallinnollinen, kulttuurinen ja kielellinen venäläistäminen. Venäläistämistoimet, joihin kuului ankara sensuuri, koskivat kaikkia yhteiskunnan alueita, erityisesti koulua, kirkkoa, lehdistöä, oikeus- ja poliisilaitosta. Opetuskieleksi määrättiin 1892 ensimmäisestä luokasta alkaen venäjä. Venäläistämistoimien seuraus kuitenkin oli, että keskeisillä yhteiskunnan lohkoilla saksalaisen yläluokan ja saksan kielen asema ja arvovalta heikkenivät, mikä avasi kaupungistuvalle ja poliittisesti heräävälle virolaiselle keskiluokalle uusia mahdollisuuksia.
»Kumouksellinen muutos» johti siihen, että virolainen sivistyneistö alkoi käyttää seurustelukielenään saksan asemesta viroa ---