Hesari: "Ilman ruotsin kielen ymmärrystä käsityksemme suomalaisuudesta voi jäädä vajaaksi"

Tämä alue on avoin kaikille rekisteröityneille käyttäjille. Muille alueille voivat kirjoittaa vain yhdistyksen jäsenet.
Viesti
Julkaisija
NRR
Viestit: 7520
Liittynyt: 10.02.2013 15:38

Hesari: "Ilman ruotsin kielen ymmärrystä käsityksemme suomalaisuudesta voi jäädä vajaaksi"

#1 Lukematon viesti Kirjoittaja NRR » 06.11.2018 02:58

Se on taas ruotsalaisuuden päivä ja hesari tarjoaa liirumlaarumia otsikolla "Jo Sibelius tunnisti kaksikielisyyden voiman, vaikka vävypojan uusi nimi ärsyttikin säveltäjää – nyt ruotsalaisuuden päivänä on aika juhlia kieliemme dynaamista vuorovaikutusta":
---
SUOMALAISUUTTA syvästi muokanneen kaksikielisyyden edut ovat yhä olemassa myös suomenkielisille. Yksi esimerkki tämän tunnistamisesta on ylioppilaiden soihtukulkueestakin tuttu tapa laulaa Saksassa syntyneen Paciuksen kansallislauluksemme noussut sävellys sekä Runebergin runon alkuperäiskielellä (Vårt land) että suomennoksena (Maamme).

Paljon saisi tapahtua ennen kuin kansanedustajat poistaisivat kaksikielisyyden Suomen perustuslain pykälästä nro 17.

Samalla vuoden 2004 kielilain käytännön toteutuminen sekä ruotsin aseman pohdiskelu esimerkiksi itärajamme tienoilla säilyvät kipakankin keskustelun aiheina. Perustuslain takaamaa toisen kielemme asemaa vastustetaan jopa niin, että se voi olla yksi syy suomenruotsalaisten muuttoliikkeeseen. Tällä vuosituhannella noin kuusi prosenttia eli noin 17000 suomenruotsalaisista on muuttanut Ruotsiin.

Ilman ruotsin kielen ymmärrystä käsityksemme suomalaisuudesta voi kuitenkin jäädä vajaaksi. Ilman sitä ei pääse nauttimaan myöskään skandinaavisesta tietokirjallisuudesta, josta vain osa käännetään suomeksi tai englanniksi.

SIBELIUS toimi yhdistävänä tekijänä erityisesti sortovuosien ja sotien aikaan. Nyt yhdistäviin symboleihin on vähemmän tarvetta. Samalla jaksamme riidellä yhä pienemmistä asioista.

Osaltaan tämä on ymmärrettävä vastareaktio takavuosien konsensushakuisuudelle, mutta nyt jopa kuplien sisälle syntyy uusia kuplia.

Näinä päivinä ruotsinkieliset voivat jakaantua vaikkapa niihin, joiden mukaan Antti Jokisenelokuvaa Helene Schjerfbeckistä pitää boikotoida, koska ruotsinkielinen Schjerfbeck puhuu elokuvassa ilmeisesti suomea – ja niihin, joiden mielestä fiktion tekijöille tulee edelleen sallia vapauksia. Jokinen on pyrkinyt rauhoittelemaan mieliä täsmentämällä SVT:lle, että elokuvassa ei puhuta pelkkää suomea.

Timo Koivusalon Sibelius-elokuva ei boikottivaatimuksia herättänyt, mutta toki Sibelius olikin kaksikielisempi kuin Schjerfbeck.

Suomenkieliset jakautuvat yhä esimerkiksi ruotsin kielen nykyisen aseman puolustajiin ja sen osittaista tai täydellistä purkamista vaativiin.

Jakolinjoja ilmestyy myös monien muiden identiteettiä määrittelevien leirien sisälle, ei siis vain leirien välille. Francis Fukuyamaepäilee uudessa Identity-kirjassa, että hyvät tarkoitukset identiteettirintamalla voivat lopulta ruokkia tasa-arvon sijasta vastakkainasettelua. Se taas voi ruokkia yksinkertaistavien populistien agendaa.

JAKOLINJOJEN vastapainoksi voi vaihteeksi miettiä asioita, jotka meitä vielä yhdistävät.

Ja kansalaiset, medborgare – tänä ruotsalaisuuden päivänä yksi yhdistävä piirre voi olla myös kaksikielisyyden dynaamisen vaikutuksen tunnistaminen suomalaisuudessa.
https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000005889322.html

NRR
Viestit: 7520
Liittynyt: 10.02.2013 15:38

Re: Hesari: "Ilman ruotsin kielen ymmärrystä käsityksemme suomalaisuudesta voi jäädä vajaaksi"

#2 Lukematon viesti Kirjoittaja NRR » 06.11.2018 03:28

Sanotaanko, että ilman ymmärrystö ruotsalaisuuden vaikutuksesta, käsityksemme suomalaisuudesta jää vajaaksi.

Sarjassa "Suomi on [pakko]ruotsalainen" kysyttiin "Mistä suomalaisten tulisi olla kiitollisia Ruotsille?" Historian tutkija Teemu Keskisarja vastasi: "Ei mistään - Ruotsi on aina toiminut omien etujensa mukaisesti. Sen sijaan suomalaiset voivat olla kiitollisia kohtalolle tai sallimukselle: Ruotsinkielisissä saimme aika mukavan herrakansan verrattuna baltiansaksalaisiin. Venäjään taas liityimme vasta niin myöhään, ettei meistä ei tullut maaorjien jälkeläisiä." HBL:n haastattelussa Keskisarja vielä täsmensi: Ruotsi on ollut tuhat vuotta Suomen takana turvassa Venäjältä.

Radiohaastattelussa Keskisarja painotti sitä, että itsenäisyyskehitys ja ylipäätään kaikki hyvä kehitys syntyi fennomaanien toiminnan tuloksena 1870-luvulta alkaen.

NRR
Viestit: 7520
Liittynyt: 10.02.2013 15:38

Re: Hesari: "Ilman ruotsin kielen ymmärrystä käsityksemme suomalaisuudesta voi jäädä vajaaksi"

#3 Lukematon viesti Kirjoittaja NRR » 06.11.2018 08:57

Jokaista suomenruotsalaista merkkihenkilöä kohti on ollut iso joukko lahjakkaita mutta köyhiä ja ruotsivaatimuksen syrjäyttämiä suomenkielisiä, joilla ei ole ollut mitään mahdollisuutta ottaa paikkaansa kansakunnan kaapin päällä.

Tämä ei ole minusta mikään erityinen juhlan aihe!

NRR
Viestit: 7520
Liittynyt: 10.02.2013 15:38

Re: Hesari: "Ilman ruotsin kielen ymmärrystä käsityksemme suomalaisuudesta voi jäädä vajaaksi"

#4 Lukematon viesti Kirjoittaja NRR » 06.11.2018 16:53

Eniten peukutettu kommentti:
Hyvin harva ajaa tai kannattaa ruotsin kansalliskielen aseman poistamista muuten kuin viimeisenä keinona lopettaa pakkoruotsi. Sillä pakkoruotsistahan keskustelua on koko ajan käyty, ei ruotsin asemasta kansalliskielenä. Paitsi Rkp:n ja Folktingetin propagandassa, jossa ne on kytketty yhteen. 

Toimittaja Sirén antaakin ymmärtää, että pakkoruotsi olisi sidottu perustuslakiin, mikä ei pidä paikkaansa. Samaten toimittajan viittaama vuoden 2004 kielilaki nimenomaan ei esimerkiksi edellytä kaikilta työntekijöiltä ruotsin kielen taitoa vaan työpaikalta riittävää ruotsin kielen taitoista henkilöstöä, siis ruotsinkielisen palvelun järjestämistä. Kielilaki ei myöskään ottanut kantaa pakollisen ruotsin opetuksen tarpeellisuuteen.

Hillevi Henanen
Viestit: 1144
Liittynyt: 14.10.2013 20:18

Re: Hesari: "Ilman ruotsin kielen ymmärrystä käsityksemme suomalaisuudesta voi jäädä vajaaksi"

#5 Lukematon viesti Kirjoittaja Hillevi Henanen » 07.11.2018 00:06

Noukin vielä tähän kommentin joka käsittelee uutisankkaa suomalaisten englannin kielen taidon huonontumisesta.
Englannin taitomme ei ole heikentynyt vaan parantunut koetuloksen pisteillä mitattuna ja sijoitus maailman kärjessä vaihdellut eri vuosina, joskus 4., toisinaan 7., sitten 5. ja nyt 8. Satunnaisvaihtelun puitteissa eikä tarkoita siis yhtikäs mitään tilastollisesti merkitsevää muutosta. Tuo oli uutisankka.
Lisäksi testattavien maiden määrä on tuplaantunut.

Vastaa Viestiin