Ylioppilastutkintolaki käsittelyyn syksyllä?

Tämä alue on avoin kaikille rekisteröityneille käyttäjille. Muille alueille voivat kirjoittaa vain yhdistyksen jäsenet.
Viesti
Julkaisija
NRR
Viestit: 7363
Liittynyt: 10.02.2013 15:38

Ylioppilastutkintolaki käsittelyyn syksyllä?

#1 Lukematon viesti Kirjoittaja NRR » 12.09.2018 04:54

Ylioppilastutkinnon uudistus oli kesän ajan lausuntokierroksella. Mikähän on tilanne nyt?

Keskeisintä uudistuksessa on kielten osuuden vahvistaminen - kun edellinen uudistus 2005 nimenomaan yritti saada liian kielipainotteista ylioppilaskoetta reilummaksi muunlaista osaamista kohtaan. Tällä kertaa uudistuksen tavoitteena oli "lisää kieliä" tai kuten hesari asian ilmaisi: "Uudistuksen ajatellaan uudella tavalla innostavan lyhyen vieraan kielen opintoihin ja ylioppilastutkintoon. Englannin jyrätessä pienemmät kielet eli ranska, espanja, saksa ja venäjä, ovat jo pitkään kuihtuneet." Ääneen ei sanota, että myös ruotsin asema, sen todellisen kieltensyöjän asema, vahvistuu.

Tässä ehdotus aiemman neljän kokeen minimiin, jossa äidinkieli pakollinen.
Esityksen mukaan tutkinnon rakennetta muutettaisi siten, että tutkintoon osallistuvan olisi suoritettava
- äidinkielen ja kirjallisuuden koe sekä
- kolme koetta tai koeparia seuraavista:
1) matematiikka,
2) toinen kotimainen kieli,
3) vieras kieli,
4) kaksi reaaliaineen koetta tai yksi reaaliaineen koe ja yksi vieraan kielen koe.
Ylioppilastutkintolain on tarkoitus tulla voimaan samaan aikaan uuden lukiolain kanssa 1.8.2019. Muutokset tulisivat voimaan osin 2021, osin 2023 (opetussuunnitelmaan sidoksissa olevat muutokset). Menee herkästi kymmenen vuotta ja yli ennen seuraavia muutoksia.

Korkeakoulut valitsevat opiskelijansa vastedes yhä enemmän ylioppilastutkintotodistuksen perusteella ja painottavat eri aineita halunsa mukaan. Lukiolaisen on pohdittava alusta lähtien, mihin tähtää ja mitä kannattaa opiskella. Tämä uudistus ei ole mitenkään vähäpätöinen juttu.

RKP onnistui Kokoomuksen tuella hävittämään sinisten kielikokeilun (josta nyt sitten ollaan täysin vaiti), mutta siniset eivät ilmeisesti pysty hallituksen sisältäkään vaikuttamaan mitenkään lukio- ja ylioppilastutkintolakiin.
Viimeksi muokannut NRR, 12.09.2018 05:13. Yhteensä muokattu 1 kertaa.

NRR
Viestit: 7363
Liittynyt: 10.02.2013 15:38

Re: Ylioppilastutkintolaki käsittelyyn syksyllä?

#2 Lukematon viesti Kirjoittaja NRR » 12.09.2018 05:00

Malli, jota nyt ehdotetaan ylioppilaskirjoituksiin on hyvä esimerkki oikeistolaisesta koulutuspolitiikasta:
- neljä ainetta vähintään, jos kirjoitat pakkoruotsin, muuten
- viisi ainetta vähintään.


Tämä malli vaikeuttaa ammattiväylää kirjoituksiin tulevien, poikien, dysleksikkojen ja maahanmuuttotaustaisten yo-kirjoituksia.

Tätä viiden kokeen mallia ehdotti RKP jo 2005 pelastaakseen ruotsin pakollisuuden. Silloin ei onnistunut, mutta nyt kokoomuslainen opetusministeri on toteuttamassa RKP:n toiveita tavalla, jossa RKP ei joudu edes julkisesti vaatimaan mitään.

RKP:n viiden kirjoitettavan aineen vaatimusta vuonna 2004 kommentoi silloin opetusministeri Haatainen näin:
"Rkp:n esittämä viiden pakollisen aineen malli oli käytössä vuosina 1919-46. Tuolloin reputtaneiden määrä pahimmillaan hipoi 20:tä prosenttia. Jos toisimme nykylukioon viiden pakollisen aineen mallin, reputtaneiden määrä kasvaisi huimasti. Nythän on niin, että jos näistä pakollisista aineista yhdenkin reputtaa, niin lakkia ei silloin saa, reputtaa koko tutkinnon, jos sen sijaan vapaaehtoisista aineista reputtaa jonkun, saa lakin ja voi myöhemmin sitten petrata tuloksia."

"Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaanhan on koko hallitus sitoutunut, ja näiden tavoitteiden mukaista on myös lisätä ammatillista väylää tulevien lukion suorittamista. Tällä hetkellä 80 prosenttia ammatillisen tutkinnon kautta tulleista kirjoittaa ylioppilaskokeessa neljä pakollista ainetta eikä enempää. Sen sijaan päivälukioon peruskoulusta suoraan tulevien osalta viiden kuuden aineen kirjoittaminen on sääntö, hyvin yleistä. Viiden pakollisen aineen järjestelmä myös pitää sisällään edelleen tämä kielipainotteisuuden eli ei toisi siinä suhteessa mitään helpotusta."

"Jo tällä hetkellä lukio-opiskeluaika on venynyt sillä tavalla, että 18 prosenttia suorittaa sen neljässä vuodessa. Tavoitteenahan on tietysti, että se suoritettaisiin kolmessa vuodessa, joten tämä viiden aineen malli sotisi myös tätä tavoitetta vastaan. Asiantuntijatahot hyvin laajasti vastustivat viiden aineen mallia, muun muassa lukioiden rehtorit olivat hyvin laajalti sitä vastaan."
Kaikki kohdat ovat edelleen ajankohtaisia, mutta ei ole enää ketään rohkeaa niitä lausumassa. Ei myöskään/varsinkaan vasemmistossa. Tässä vanhan vasemmistolaisuuden pakkoruotsiperusteet parin vuoden takaisesta keskustelusta teemalla "Eliitti vastustaa pakkoruotsia, joka sitoo meidät hyvinvointivaltioiden Pohjolaan":
Ruotsin kieli on muka oleellinen osa suomalaisuuden historiaa
1) Suomalaisuus luotiin 1800-luvulla ruotsin kielellä ja ruotsin osaaminen sitoo meidät omaan historiaamme.

Ilman ruotsinopintoja emme muka ole kulttuurisesti rikas, yhtenäinen kansa
2) Meillä on kuitenkin aika suuri ruotsinkielinen vähemmistö. Näen rikkautena ja monipuolisuutena sen, että meillä on kaksi eri kielialuetta, mutta pakkoruotsin/pakkosuomen kautta voimme kuitenkin ymmärtää toisiamme ja olla yhtenäinen kansa.

Ruotsin kieli muka kantaa pohjoismaisen hyvinvointiajattelun filosofiaa
3) Kieli ei ole vain sanoja ja kielioppia, vaan se on myös se filosofia, joka sen kielen takana on. Kun ilmeisesti kuitenkin haluamme mieltää itsemme osaksi pohjoismaita, pääsemme käsiksi pohjoismaiden olemukseen parhaiten ruotsin opiskelun kautta.

Muka "taannutaan molottamaan" vain englantia ilman pakkoruotsia
4) Ruotsi on edelleen meille tärkeä kumppani, enkä haluaisi suomalaisten täysin taantuvan sille junttiasteelle, että molotamme pelkkää englantia ruotsissakin.

Valinnaisuus ei muka todistetusti saa lukemaan kieliä
5) Ei ole juuri näyttöä siitä, että poistamalla ruotsin kielen pakollisuus koulusta, opiskelijat saataisiin lukemaan muita kieliä. [NRR: Seuraavassa virheargumentti, ruotsin opintoja ei vähennetty, ei tehty tilaa muille kielille.] Kun ruotsin kieli poistettiin ylioppilaskirjoituksista pakollisena, ei muiden kielten kirjoittaminen lisääntynyt. Tosin en kannata tuota pakollisuutta ylioppilaskirjoituksissa, koska se voi olla kohtuutonta niille, joilla on vaikeuksia sen kanssa.

Perustuslaki - muuten muka viroista tulee paremman väen yksinoikeus
6) Tärkein perusteluni ruotsinopiskelulle on Suomen perustuslaki, joka määrää, että ihmisellä on oikeus äidinkielisiin valtionpalveluihin suomen- tai ruotsinkielellä. Jos osa koulukkaista ei opi yhtään ruotsia, he ovat automaattisesti ulkona julkisiin palveluihin liittyvistä tehtävistä.
Joko muutetaan perustuslaki - ja herätetään melkoisesti huomiota taka-askeleella - tai opiskellaan kaikki ruotsia, tai tehdään viroista paremman väen yksinoikeus.

Angloamerikkalaista kulttuurihegemoniaa vastaan
7) Veikkaan, että tässä pakkoruotsikeskustelussa on kyse paljolti angloamerikkalaisen kulttuurin hegemoniasta suomessakin, jonka myötä täällä kuvitellaan, että ei tarvitse opiskella muita vieraita kieliä kuin englantia. Kuitenkin yleissivistykseen tähtäävän koululaitoksen tuotteista tulisi varsin kapeakatseisia, jos he eivät näkisi muuta kuin englanninkielisen maailman.
---
Lukiota kehitetään nyt tyttöjen ja koulutettujen kotien ehdoilla ja eduksi.

NRR
Viestit: 7363
Liittynyt: 10.02.2013 15:38

Re: Ylioppilastutkintolaki käsittelyyn syksyllä?

#3 Lukematon viesti Kirjoittaja NRR » 12.09.2018 10:41

Sinisten Toni Ahvalta keväällä hyvä twiitti:
Laudaturit on ihan kivoja, mutta uutisointi monen ällän oppilaista on joskus liioiteltua. Olisi hienoa, jos uutisoitaisiin myös nuorista, jotka suorittavat lukion esimerkiksi köyhyydestä, sairaudesta tai vammasta riippumatta, tai urheilu-uran tai yrityksen perustamisen ohella.
Nyt lukiota kehitetään vain akateemisten huippujen, vaativimpien kotitaustojen ja lähinnä kieliin suuntautuneiden ehdoilla.

Vastaa Viestiin