Talouselämässä Konstsamfundetin uusi toimitusjohtaja ja Väistö kirjoituttavat pakkoruotsin historian uusiksi

Tämä alue on avoin kaikille rekisteröityneille käyttäjille. Muille alueille voivat kirjoittaa vain yhdistyksen jäsenet.
Viesti
Julkaisija
NRR
Viestit: 7539
Liittynyt: 10.02.2013 15:38

Talouselämässä Konstsamfundetin uusi toimitusjohtaja ja Väistö kirjoituttavat pakkoruotsin historian uusiksi

#1 Lukematon viesti Kirjoittaja NRR » 31.08.2018 19:23

Talouselämässä Konstsamfundetin uusi toimitusjohtaja ja Väistö kirjoituttavat pakkoruotsin historian uusiksi, sellainen herttaisen nostalginen satu:
25.8.2018 13:00

POLITIIKKA

”Ehkä tämä ruotsin kielen pakollisuus on minun isoisäni syytä”, sanoo Konstsamfundetin uusi toimitusjohtaja Stefan Björkman.

Emäntä Greta Björkman katsoi verhon takaa pihalle ja tuhahti. ”Siellä ne miehet taas jaarittelevat - där pratar de igen.”

Elettiin 1950-lukua ja seppä Valter Björkmanin vieraaksi oli tullut kanta-asiakas: naapurissa asuva Vironperän isäntä, opetusministeri Johannes Virolainen. Mistä he ruotsiksi puhuivat? Ehkä siitä, pitäisikö kaikkien koululaisten opiskella ruotsia.

Kohtaus on kuviteltu, muttei kaukana tapahtuneesta.

Konstsamfundetin uuden toimitusjohtajan Stefan Björkmanin isoisällä on saattanut olla jonkinlainen rooli siinä, kuinka ruotsin kielestä tuli pakollinen oppiaine vuoden 1968 peruskoulu-uudistuksessa.

Valter Björkman piti sepän pajaa Porkkalassa, mutta joutui lähtemään sieltä evakkoon, kun alue vuokrattiin vuoden 1944 rauhansopimuksessa venäläisille.

Björkman rakensi uuden talon ja pajan Lohjan Virkkalaan. Naapuriin muutti vuonna 1952 Karjalan evakko, maalaisliiton poliitikko Johannes Virolainen.

”Virolainen oli isoisän kanta-asiakas. Virolainen kävi jututtamassa häntä, kun halusi kuulla, mitä tavallinen kansanmies ajattelee. Hän puhui aina isoisän kanssa ruotsia. He puhuivat siitä millaista Suomea pitäisi tehdä”, Björkman sanoo.

Sen verran usein Virolainen kävi kylässä, että Stefan Björkmanin isoäiti ei ollut keskusteluista kovin innostunut, koska ammattimiehen aika kului tyhjän puhumiseen.

Virolaisesta tuli opetusministerivuonna 1953. Opetusministeri hän oli myös vuonna 1968, kun peruskoulu-uudistuksessa Suomeen tuli ”pakkoruotsi”. Ehkäpä keskustelut toisen evakon, kyläseppä Björkmanin kanssa vaikuttivat päätökseen.

”Jos haluaa pikkaisen leikitellä, niin ehkä tämä ruotsin kielen pakollisuus on sitten minun isoisäni syytä”, Björkman sanoo.

Sekin varmasti vaikutti, että Virolainen oli kotoisin Viipurin läheltä.

”Viipuri oli nelikielinen kaupunki. Siellä puhuttiin suomea, venäjää, saksaa ja ruotsia. Ehkä se Viipuri on enemmän se, mihin olemme menossa kuin yksikielinen maa. Siinä mielessä en ole niin huolestunut ruotsin kielen asemasta”, Björkman sanoo.

Kieliratkaisua on tutkinut väitöskirjassaan Janne Väistö. Kanava-lehdessä hän kuvasi ratkaisua monen asian summaksi. Maalaisliitto halusi hallitukseen mukaan Rkp:n, joka keksi ajaa ruotsin opetusta kaikille. Presidentinvaaleissa Urho Kekkonen ja muut ehdokkaat kääntyivät ruotsin kannalle, samoin teki oppositiopuolue kokoomus.

Virolainenkin oli ratkaiseva: hän käänsi maalaisliiton ruotsin opetuksen kannalle. Virolainen sai myös ministerivaliokunnan sekä hallituksen ruotsin kielen puolelle.

Kyse oli myös turvallisuuspolitiikasta. Ruotsin kielen toivottiin sitovan Suomen vahvemmin Pohjoismaihin ja länteen kylmän sodan aikana.
https://www.talouselama.fi/uutiset/kuka ... itter:ed99

NRR
Viestit: 7539
Liittynyt: 10.02.2013 15:38

Re: Talouselämässä Konstsamfundetin uusi toimitusjohtaja ja Väistö kirjoituttavat pakkoruotsin historian uusiksi

#2 Lukematon viesti Kirjoittaja NRR » 31.08.2018 19:27

Noin herttainen pieni tarina on helppo nielaista. Historia on paljon rankempi, tässä vain kehykset:
NRR kirjoitti:
03.04.2016 22:18
Tässä ruotsinopetuksen varhaisvaiheista: Kansakoulussa ei pakkoruotsia ollut, ei 1800- eikä 1900-luvuilla.

Oppikoulu tuli Suomeen 1870-luvulla ja se jaettiin ruotsin- ja suomenkieliseen puoleen. Koska ruotsi oli pääasiallinen kieli koulutuksessa ja yhteiskunnassa, oli ruotsi otettava pakolliseksi oppiaineeksi suomenkielisiin oppikouluihin eli keskikouluihin, koska muuten siellä opiskelevat eivät olisi tätä yhteiskunnassa tärkeää kieltä oppineet. --- 1920- ja 1930-luvuilla tehtiin esityksiä puolueohjelmissa ja jopa eduskunnassa ruotsin opetuksen poistamisesta tai sen tekemisestä vapaaehtoiseksi suomenkielisissä oppikouluissa.

Oittisen komiteassa 1956-1959 pohdittiin erilaisia kielivaihtoehtoja keski- ja kansalaiskoulua ajatellen (luokat 5.-9. nykyperuskoulussa, tuolloin oli vaihtoehtona keskikoulut tai kansalaiskoulu, kansalaiskoulusta ei voinut jatkaa lukioon). Tuloksena oli kompromissi, jossa keskikoulussa oli kaksi vierasta kieltä ja kansalaiskoulussa joko yksi tai ei yhtään.

Jo silloisen kouluhallituksen suomenkielisen oppikouluosaston päällikkö Niilo Kallio (alkujaan matematiikan opettaja) esitti varauksessaan, että ruotsin ei enää tarvitsisi olla oppiaineena kaikissa keskikouluissa, sillä sen merkitys oli vähentynyt maailmankieliin verrattuna ja ruotsinkieliset osasivat varsin hyvin suomea.
Samaan aikaan ruotsinkielisen osaston päällikkö Gösta Cavonius ymmärsi, että mahdollisuus ottaa vain englanti, heikentäisi ruotsin kielen asemaa maassa. Hän esitti oman varauksensa (1959), missä hän katsoo, että ruotsi maan toisena kansalliskielenä tulisi nostaa ensimmäiseksi vieraaksi kieleksi suomenkielisissä kouluissa. Perusteena oli ruotsin kielen tarve sekä kotimaassa että pohjoismaisessa yhteistyössä.

Piri on väitöskirjassaan Suomen kieliohjelmapolitiikka (2001, JY s. 52) kertonut muita lähteitä lainaten siitä, miten pakkoruotsi syntyi 60-luvulla: ”--- koulunuudistus toi esiin --- painostusryhmiä. --- kielikiistan takana oli Ruotsalainen kansanpuolue (RKP) --- kiistaa käytiin kiivaimmin eduskunnassa ja tiedotusvälineissä. Painavimmat ryhmät olivat eräät elinkeinoelämän keskusjärjestöt Keskuskauppakamarin johdolla. --- alkuperäisten ideoiden mukainen peruskoulu jäi toteutumatta --- [ohitettiin] kouluviranomaisten, opettajajärjestöjen ja koulunuudistustoimikunnan enemmistön näkemys siitä, että vain englannin kieli olisi pakollinen kieli."

Sama toisin sanoin: Netistä löytyy Opetusneuvos Joutsimäen kuvaamaksi nimetty tapahtumakulku: "Demarit saivat vaalivoiton 1966 ja syntyi Paasion (sd) hallitus, opetusministeriksi R.H. Oittinen, fil.tri (sd), jolle peruskoulu oli silmäterä. Oittinen kysyi asiantuntijoillta, mitä kieliä tai kieli tulevaan peruskoululakiin. Hänelle vastattiin: englanti. Oittinen jatkoi suunnittelua niiltä pohjilta ja vei asian jopa eduskunnan sivistysvaliokunnan käsittelyyn. 1968 Presidentinvaaleja käytettiin perusteena hallituksen vaihdolle, vaikkei pressa vaihtunutkaan. Hallituksen pääministeriksi tuli Mauno Koivisto (sd), opetusministeriksi Johannes Virolainen. Virolainen houkutteli RKP:n hallitukseen vasemmistoa tasapainottavaksi tekijäksi. RKP:n ehtona oli pakkoruotsi peruskoululakiin. Kaikella R.H. Oittisen siihen asti näkemällä vaivannäölle ja sivistysvaliokuntaan asti ehtineelle esityölle ei pantu arvoa."

Vastaa Viestiin