Suomenruotsalaisten nuiva suhtautuminen suomen kieleen

Tämä alue on avoin kaikille rekisteröityneille käyttäjille. Muille alueille voivat kirjoittaa vain yhdistyksen jäsenet.
Viesti
Julkaisija
petril
Viestit: 22
Liittynyt: 19.09.2010 17:26

Suomenruotsalaisten nuiva suhtautuminen suomen kieleen

#1 Lukematon viesti Kirjoittaja petril » 08.06.2018 18:58

Iltalehdessä oli tänään ehkä hieman erikoinen juttu, josta käy ilmi kuinka penseitä ahvenanmaalaiset surut ovat kohdatessaan suomen kieltä:

(PS. mitäs veikkaatte, kauanko jutun yrittäjäpariskunnan yritys pysyy pystyssä tämän suru-dissauksen jälkeen..Henkilökohtaisesti olen hyvin hämmästynyt, mikäli ko. yritys näkee 2020-luvun ..)

https://www.iltalehti.fi/kotimaa/201806 ... 7_u0.shtml

Suomenkielinen nimi oli liikaa Maarianhaminan Kotipizzan ovessa - ”Eräs nainen kysyi miksi tässä lukee Kotipizza, miksei se ole Hempizza”

Kotipizza-yrittäjät Jukka Rajala ja Karoliina Mäenpää ovat huomanneet työssään, että osa ahvenanmaalaisista suhtautuu nihkeästi suomen kieleen.


Kuva

Manner-Suomesta vuosi sitten Ahvenanmaalle muuttaneet Jukka Rajala ja Karoliina Mäenpää kertovat, että aluksi heille tuli kulttuurisokki. Nyt arki alkaa kuitenkin sujua.

Iltalehti tutustui suomenkielisten ihmisten elämään Ahvenanmaalla. Kokemuksistaan kertoi muun muassa yrittäjäpariskunta.

Jukka Rajala ja Karoliina Mäenpää tekivät radikaalin päätöksen vuosi sitten: he irtisanoutuivat aiemmista työpaikoistaan ja päättivät lähteä Kotipizza-yrittäjiksi Ahvenanmaalle. Rajalan isä oli vinkannut, että Maarianhaminan Kotipizzaan etsitään yrittäjää.

Mäenpää on koulutukseltaan ravintolakokki, mutta pizzan tekemisestä hänellä ei ollut kokemusta. Rajala puolestaan oli työskennellyt lentokentällä kouluttajana, joten hänelle kyseessä oli täysin uusi ala.

- Onhan tämä kulttuurisokki ollut, mutta kyllä se tästä, Rajala toteaa.

Alku oli molempien mielestä hankala, mutta erityisesti Rajalalle, jonka ruotsin kieli ei ollut kovinkaan sujuvaa.

- Kaikki tiesivät jo ennen kuin me tultiin tänne, keitä me ollaan ja mistä me tullaan. Kun he tiesivät, että me ollaan suomenkielisiä, siinä on vähän semmoinen...

Pariskunta on havainnut, ettei osa paikallisista pidä lainkaan suomesta. Esimerkiksi Kotipizzan aukioloajat lukivat ovessa aluksi ruotsin lisäksi suomeksi, mutta yrittäjät joutuivat ne poistamaan, kun useammalta asiakkaalta tuli siitä närkästynyttä palautetta.

- Osa vanhemmista ihmisistä ei oikein suvaitse, Rajala toteaa.

- Vaikka se olisi ihan pieni printti siellä ja tosi isolla lukee ruotsiksi, silti heitä häiritsi se, että jossain lukee suomeksi, Mäenpää jatkaa.

"Alun perin Maarianhaminan Kotipizzan aukioloajat lukivat ovessa myös suomeksi. Yrittäjät joutuivat kuitenkin asiakaspalautteen takia vaihtamaan pelkästään ruotsinkielisiin aukioloaikoihin.Alun perin Maarianhaminan Kotipizzan aukioloajat lukivat ovessa myös suomeksi. Yrittäjät joutuivat kuitenkin asiakaspalautteen takia vaihtamaan pelkästään ruotsinkielisiin aukioloaikoihin."

Kuiteista närää

"Asiakkailta on tullut huomautuksia siitä, että Maarianhaminan Kotipizzan kuitit ovat suomeksi. Yrittäjät ovat selittäneet asiakkaille, että syynä on siihen ketjupizzerian suomenkielinen kassakone. "

Myöskään pizzayrittäjien musiikkivalinnat eivät ole aina miellyttäneet.

- Kerran satuin kuuntelemaan Radio Aaltoa ja mies tuli kysymään, onko teidän radiossa vikaa. Sanoin ei, jolloin hän vastasi, mutta kun sieltä tulee suomenkielistä musiikkia. Sanoin, että niin, koska olen suomenkielinen. Kun vastaus ei häntä ilahduttanut ja asia alkoi häntä niin kovasti häiritä, vaihdoin lopulta kanavaa, Mäenpää kertoo.

Osa asiakkaista on myös närkästynyt siitä, että kuiteissa lukee suomeksi "Kiitos käynnistä." Jopa Kotipizza-nimestä on tullut huomautuksia, vaikka kyseessä onkin ketjuliike. Ahvenanmaalla on ollut aiemminkin Kotipizza, mutta se oli vuoden suljettuna ennen kuin Rajala ja Mäenpää ryhtyivät yrittäjiksi.

- Eräs vanhempi nainen kysyi, miksi tässä lukee Kotipizza, miksei se ole Hempizza. Kaikki eivät ymmärrä, että ei yhden paikan takia aleta muuttaa koko ketjun logoa.

Suomi tabu

Molempia suomen kielestä huomauttelu henkilökohtaisesti hieman ärsyttää, mutta koska he ovat palvelualalla, luonnollisesti he palvelevat asiakkaita sillä kielellä kuin he haluavat.

Pariskunta on huomannut, että monet paikalliset osaavat suomea, mutta eivät tuo asiaa esille.

- En tiedä, eivätkö he halua puhua vai mikä siinä on. Usein kun on tovi ruotsiksi keskusteltu, saatetaan sitten sanoa, että kyllä mä suomeakin puhun. Tuntuu, että se on täällä vähän kuin tabu, tuntuu, etteivät ihmiset halua puhua suomea, Rajala toteaa.

Vapaa-ajalla verkostojen luominen on ollut haastavaa.

- Vanha legenda pitää paikkaansa, että täällä ollaan vähän sisäänpäinsuuntautuneita, että piiri pieni pyörii. Mutta kyllä täällä tutustuu ihmisiin, kun sitkeästi yrittää ja teet selväksi, että haluat tutustua ja verkostoitua, Rajala sanoo.

Naapuriyrittäjät auttavat

Pääosin paikalliset ovat ottaneet Rajalan ja Mäenpään positiivisesti vastaan.

- Kyllä täällä pärjää, kun aloittaa aina keskustelut ruotsiksi.

Pariskunta kiittelee sitä, että yrittäjät ovat hyvin avuliaita ja ystävällisiä toisilleen, vaikka ovatkin kilpailijoita keskenään.

- Meillä kun oli pakastin rikki, naapuriyrittäjät tuumasivat heti, että juu meidän pakastimeen vain. Muutenkin autetaan kilpaileviakin yrittäjiä, jos vaikka jokin raaka-aine loppuu tai vastaavaa.

pjl69
Viestit: 176
Liittynyt: 17.03.2017 14:39

Re: Suomenruotsalaisten nuiva suhtautuminen suomen kieleen

#2 Lukematon viesti Kirjoittaja pjl69 » 08.06.2018 19:13

Surullisinta asiassa on se, että noi kieliasenteet menevät läpi ihan normaalina asiana, eivätkä aiheuta minkäänlaista kohua. Jos tilanne olisi toisinpäin, niin maassa olisi perustuslaillinen kriisi vähintään.

NRR
Viestit: 7145
Liittynyt: 10.02.2013 15:38

Re: Suomenruotsalaisten nuiva suhtautuminen suomen kieleen

#3 Lukematon viesti Kirjoittaja NRR » 09.06.2018 10:36

Juttusarja jatkuu:
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/201806 ... 9_u0.shtml
---
Ensimmäinen puoli vuotta ruotsinkielisessä ympäristössä oli Maarasesta "aivan kamalaa".
---
Maaranen koki, että hänen ammattitaitonsa kyseenalaistettiin, koska hän ei osannut sujuvasti ruotsia.

- Tuli sellainen olo, että jotkut ihmiset halusivat piikitellä, että eihän se Hannu tätäkään ymmärtänyt. Jos puhut todella yksinkertaisesti, niin kyllä se saattaa aiheuttaa sen olon, että luullaan, että olet vähän yksinkertainen.

Potilaat ovat välillä kutsuneet Maarasta haukkumanimillä "finnbajs" (suomalaispaska) ja "finnjävel" (suomalaispiru), mikä toki häntä harmittaa, mutta hän ei halua ottaa asiaa niin vakavasti.

Myös vapaa-ajalla Maaranen kohtasi tympeää kohtelua etenkin silloin, kun kielitaito oli heikompi.

- Liikkeissä tuli sellaista asennetta esiin, kun myyjät tajusivat, etten ymmärrä ruotsia, niin ehkä liian helpostikin ajateltiin, että tuo nyt ei puhu ruotsia, niin ei tuolle voi mitään myydä. En saanut oikein palvelua.
---
Maarasen mukaan Ahvenanmaalla suhtaudutaan suomeen ristiriitaisesti.

- Joskus tuntuu vieläkin siltä, että täällä suurin rikos mitä voi tehdä, on suomen puhuminen. Suomen kieltä tietyllä tavalla ylenkatsotaan ja se nähdään uhkana, mutta sitten toisaalta työelämässä suomen osaamista pidetään etuna, kun tulee suomea puhuvia asiakkaita ja turisteja. Eli suomea pitäisi osata, mutta sitä ei pitäisi huudella kylillä.
Reilut kolme vuotta Ahvenanmaalla asunut Janne (nimi muutettu) puhuu avopuolisonsa ja lastensa kanssa suomea kotona ja julkisilla paikoilla. Se on herättänyt välillä ilkeitä kommentteja.

- Torilla tai ostoskeskuksessa kun on lasten tai avopuolison kanssa puhuttu suomea, on siinä sivummalla sanottu "jävla finnar" (perkeleen suomalaiset). Kaupassa on sanottu "stackars barn" (lapsiparka), kun olen puhunut suomea lapseni kanssa. Eli säälitty lasta, koska joutuu kuuntelemaan ja puhumaan suomea.

Erityisesti lapsiin kohdistuvat kommentit ärsyttävät Jannea, ja tällöin hän yleensä sanoo jotain takaisin. Jos kommentit taas ovat häneen itseensä kohdistettuja, hän antaa niiden mennä toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos.

Työpaikalla Janne kertoo saaneensa lämpimän vastaanoton, eivätkä tutut ole mannersuomalaisesta taustasta huomautelleet. Silti tuntemattomien välillä heittämät kommentit suomesta harmittavat.

- Kyllähän totuus on se, että kaikista maailman kielistä suomi on se vihatuin täällä. Perässä tulevat sitten muut itään päin kallellaan olevat kielet, kuten viro ja venäjä. Voit puhua englantia tai vaikka mandariinikiinaa ilman, että kukaan laittaa merkille, mutta jos suomea puhut, niin kyllä alkavat päät kääntyä.

Janne ei halua kertoa kokemuksistaan omalla nimellään, koska "näin pienessä paikassa saa helposti ihmiset vastaansa".

Myös monet muut kieltäytyivät kertomasta Iltalehdelle omalla nimellään kokemuksiaan tai esiintymään kuvassa, koska he olivat huolissaan paikallisten reaktioista.
Yli 20 vuotta Ahvenanmaalla asuneen Katri Ylikotilan mukaan asenteet suomea kohtaan ovat muuttuneet myönteisemmiksi.

- Jos nuorempana puhuit suomea jonkun kuullen, niin saattoi tulla joku kommentoimaan, ettei saa puhua suomea Ahvenanmaalla. Moni lopetti suomen puhumisen jopa omiensa kanssa.

Ylikotila kertoo huomanneensa, että nykyisin monet ovat hieman katkeria siitä, ettei heille puhuttu lapsena suomea, eivätkä he oppineet kieltä, vaikka toinen vanhemmista oli suomenkielinen.

petril
Viestit: 22
Liittynyt: 19.09.2010 17:26

Re: Suomenruotsalaisten nuiva suhtautuminen suomen kieleen

#4 Lukematon viesti Kirjoittaja petril » 09.06.2018 17:24

BREAKING NEWS! MITÄ TÄMÄ ON ILTALEHTI & HANNA GRÅSTEN, KUN KOMMENTOINTIKIN ON (TOISTAISEKSI) SALLITTUA!?!? :o :o :o

Ihan suoraan tuosta käy ilmi, että Ahvenanmaalla asuu about samassa suhteessa suomalaisia, kuin Suomessa suomenruotsalaisia eli n 5%; mutta kuitenkin Affenan on tuon ministerin mukaan ELINTÄRKEÄÄ olla YKSIKIELINEN ja että KAIKKI OSAAVAT RUOTSIA!?! Mihin unohtui esimerkiksi "kaksikielisyyden rikkaus ja siunaus"? Tai että miksi Affenalla vaaditaan suomalaisten osaavan ruotsia, mutta Suomessa ei saa vaatia suomenruotsalaisten osaavan suomea??

#KAKSOISSTANDARDI much? :P

https://www.iltalehti.fi/kotimaa/201806 ... 2_u0.shtml

Ahvenanmaan opetusministeri ei tunnista kritiikkiä suomen kielen alennustilasta: ”Pitää kunnioittaa Ahvenanmaata yksikielisenä”

Opetus- ja kulttuuriministeri Tony Asumaa korostaa, että tärkeintä on, että Ahvenanmaalle muuttavat oppivat ruotsin kielen sille tasolle, että pärjäävät sillä yhteiskunnassa.

Useat Ahvenanmaalle muuttaneet suomenkieliset ovat kertoneet Iltalehdelle saaneensa ilkeitä kommentteja tai katseita, jos he ovat puhuneet suomea julkisella paikalla. Osa sanoo jopa kokevansa, että suomen kieli on kaikkein vihatuin kieli Ahvenanmaalla.

Miten kommentoitte asiaa, Ahvenanmaan opetus- ja kulttuuriministeri Tony Asumaa?

- Ainahan kielestä voi olla mielipiteitä, jos miettii mannersuomalaistenkin mielipiteitä ruotsista. Miksi se olisi erilaista täällä, mitä suomesta ajatellaan?

- Nuorille kielellä ei ole niin väliä, he ovat kansainvälisempiä. Osa on toki isänmaallisempia ja joilla on ehkä tällaisia mielipiteitä, mutta yhteiskunnassahan on mielipiteitä kaikesta, kieli on vain yksi niistä.

Asumaa itse kertoo saaneensa hyvän vastaanoton Ahvenanmaalla, vaikka hän onkin Vaasasta kotoisin ja osaa täydellistä suomea. Virallisissa tilaisuuksissa hän puhuu aina ruotsia.

Ahvenanmaan väestöstä noin viisi prosenttia on suomenkielisiä, 90 prosentilla on äidinkielenään ruotsi ja viisi prosenttia väestöstä puhuu jotain muuta kieltä äidinkielenään. Yhteensä Ahvenanmaalla puhutaan yli 60 kieltä, Asumaa huomauttaa.

- Tärkeintä on, että kaikki osaavat ruotsia, hän toteaa.

Kuva

Ahvenanmaan opetus-, kulttuuri- ja urheiluministeri Tony Asumaa korostaa, että Ahvenanmaa on ja pysyy yksikielisenä. HANNA GRÅSTEN

Kotisivuja ei suomeksi

Osa Ahvenanmaalla asuvista suomenkielistä on kertonut Iltalehdelle, että he kokevat, että osa yrityksistä tai muista tahoista viestii rivien välistä, ettei suomen kieli ole tervetullutta Ahvenanmaalle. Esimerkiksi tapahtumista saatetaan ilmoittaa ruotsiksi, englanniksi ja vaikkapa saksaksi, mutta ei suomeksi. Osa ahvenanmaalaisten yritysten nettisivuista toimii useilla muilla kielillä kuin suomeksi.

Esimerkiksi Ahvenanmaan elinkeinoelämää edustavan Ålands Näringslivin kotisivuista on ruotsin-, englannin-, espanjan-, ranskan- ja kiinankieliset versiot, muttei suomenkielistä.

- Ei siihen ole mitään erityistä syytä. Ruotsinkielistä sivua päivitetään, muilla kielillä toimivat sivut ovat enemmän yleistä tietoa, sanoo Näringslivin johtaja Anders Ekström.

Suomenkieliset nimet kartoissa outoja


Ahvenanmaan maakuntahallitus ja Näringsliv halusivat poistaa Maanmittauslaitoksen kartoista suomenkieliset paikannimet, kuten Ahvenanmaa ja Maarianhamina, vuonna 2012. Näringsliv katsoi tuolloin, että suomenkieliset paikannimet kartoissa tahraavat Åland-brändiä.

- Ahvenanmaan virallinen kieli on ruotsi. Siksi minun ja muiden asiaa ajaneiden mielestä paikannimien ja kylttien on oltava ruotsiksi. Minusta se on itsestään selvää, pitää kunnioittaa Ahvenanmaata yksikielisenä alueena, Asumaa toteaa.

Eduskunnan oikeusasiamies kuitenkin päätti vuonna 2013, että myös suomenkieliset nimet säilyvät kartoissa. "Maanmittauslaitoksen pitää viranomaisena toiminnassaan vaalia maan kielellistä kulttuuriperintöä ja edistää molempien kansalliskielten käyttämistä", oikeusasiamies totesi.

Oletteko päätöksestä harmissanne?

- No, niitä ei näe joka päivä. Esimerkiksi Google mapsissa ne ovat ruotsiksi. Mutta ei kukaan tiedä suomenkielisiä paikannimiä Ahvenanmaalla. Siksi se on outoa, Asumaa toteaa.

Oikeusasiamies totesi lausunnossaan, ettei Ahvenanmaan itsehallintolaissa voida säätää suomen kielen sisällöstä.

Rajoituksia yrittämisessä

Ahvenanmaan itsehallintolain mukaan mannersuomalaiset eivät saa ostaa kaavoittamattomalta tontilta kiinteistöjä ennen kuin he ovat asuneet Ahvenanmaalla vakituisesti viisi vuotta eli saaneet kotiseutuoikeuden. Taustalla on Asumaan mukaan se, etteivät ahvenanmaalaiset halua, että mannersuomalaiset ostaisivat kaikki rantatontit kesämökeilleen. Kaavoitetulta alueelta kiinteistöjä saa ostaa kuka tahansa.

Mannersuomalainen voi saada pysyvän yritysluvan, jos yrityksen hallituksen jäsenistä kahdella kolmasosalla on kotiseutuoikeus. Muussa tapauksessa pysyvään yrityslupaan vaaditaan, että on asunut Ahvenanmaalla viisi vuotta eli saanut itse kotiseutuoikeuden.

- Se on haaste nykypäivän kansainvälisessä maailmassa. Sen muuttamisesta on keskusteltu. Jonain päivänä se tulee varmasti muuttumaan, mutta milloin, siitä ei ole tietoa, Asumaa toteaa.

Väliaikaista yrityslupaa voi hakea ilman kotiseutuoikeutta.

Porua on viime vuosina herännyt myös siitä, nostetaanko Ahvenanmaalla salkoon Suomen vai Ahvenanmaan lippu. Esimerkiksi Sundin kunta oli linjannut, että Ahvenanmaan lippua käytetään aina liputuspäivinä. Vuonna 2015 kunta päätti hieman lieventää liputuslinjauksiaan siten, että Suomen itsenäisyyspäivänä ja Suomen lipun päivänä salkoon saa nostaa myös siniristilipun, mikäli lipputankoja on kaksi.

- Jos on vain yksi salko, kunnat saavat itse päättää, kumman nostavat salkoon. Jos taas on kaksi salkoa, voi liputtaa molemmilla lipuilla, Asumaa kertoo.

Siviili- tai kansalaispalvelus?

Ahvenanmaa on sotilaallisesti aseistamaton ja puolueeton alue. Puolustusministeri Jussi Niinistö (sin) on ehdottanut, että asevelvollisuudesta vapautetut ahvenanmaalaiset tulisi velvoittaa siviilipalvelukseen. Toukokuussa entisen puolustusministerin Elisabeth Rehnin johtama ajatushautomo esitti, että kaikille suomalaisille, myös ahvenanmaalaisille, tulisi kansalaispalvelus siviilipalveluksen tilalle. Puolustusministerikin kannattaisi kansalaispalveluksen ulottamista ahvenanmaalaisiin.

Asumaa ei ole ehdotuksista mielissään. Hän huomauttaa, että Ahvenanmaan demilitarisoitu asema on vahvistettu Pariisin rauhansopimuksessa.

- Jussi Niinistö voi ajatella mitä haluaa, mutta demilitarisaatio perustuu kansainvälisiin sopimuksiin. Sinisellä tulevaisuudella ei ehkä ole niin sininen tulevaisuus kun he luulevat ja he pyrkivät saamaan helppoja, populistisia pisteitä Ahvenanmaata lyömällä.

- On harmi, että Ahvenanmaata yritetään heikentää. Suomi voi olla ylpeä Ahvenanmaasta, koska maailmassa ei tällaisia esimerkkejä hirveän monta löydy, Asumaa toteaa.

Ahvenanmaan itsehallintolakia ollaan parhaillaan uudistamassa. "Suomi ei mielellään anna Ahvenanmaalle lisää toimivaltuuksia. Välillä mietityttää, miksi, mitä merkitystä sillä on Suomelle?" ministeri Asumaa kysyy.

NRR
Viestit: 7145
Liittynyt: 10.02.2013 15:38

Re: Suomenruotsalaisten nuiva suhtautuminen suomen kieleen

#5 Lukematon viesti Kirjoittaja NRR » 09.06.2018 17:57

petril kirjoitti:
09.06.2018 17:24
BREAKING NEWS! MITÄ TÄMÄ ON ILTALEHTI & HANNA GRÅSTEN, KUN KOMMENTOINTIKIN ON (TOISTAISEKSI) SALLITTUA!?!? :o :o :o

Ihan suoraan tuosta käy ilmi, että Ahvenanmaalla asuu about samassa suhteessa suomalaisia, kuin Suomessa suomenruotsalaisia eli n 5%; mutta kuitenkin Affenan on tuon ministerin mukaan ELINTÄRKEÄÄ olla YKSIKIELINEN ja että KAIKKI OSAAVAT RUOTSIA!?! Mihin unohtui esimerkiksi "kaksikielisyyden rikkaus ja siunaus"? Tai että miksi Affenalla vaaditaan suomalaisten osaavan ruotsia, mutta Suomessa ei saa vaatia suomenruotsalaisten osaavan suomea??

#KAKSOISSTANDARDI much? :P

https://www.iltalehti.fi/kotimaa/201806 ... 2_u0.shtml

Ahvenanmaan opetusministeri ei tunnista kritiikkiä suomen kielen alennustilasta: ”Pitää kunnioittaa Ahvenanmaata yksikielisenä”
Ymmärtäisin vielä sen, jos Ahvenanmaalla olisikin pakko lukea maan pääkieltä eli suomea, mutta pakkosuomea siellä ei siis ole. Mutta sen sijaan on vastenmielisyys suomen kieltä kohtaan. Se ei siis ole kritiikkiä pakkosuomea kohtaan. Mitä se on?

SJONS
Viestit: 170
Liittynyt: 22.11.2017 12:24

Re: Suomenruotsalaisten nuiva suhtautuminen suomen kieleen

#6 Lukematon viesti Kirjoittaja SJONS » 10.06.2018 09:14

Ahvenanmaalaisten ongelmat lisääntyivät viime vuonna, kun Ruotsi ei enää päästä suomalaisia (ahvenanmaalaisia) opiskelemaan helpommin kuin muitakaan ulkomailta tulevia opiskelijoita.

Ahvenanmaalaisten on enenevässä määrin hakeuduttava ruotsinkielisiin korkeakouluihin Manner-Suomeen opiskelemaan, mikä tietää heille ongelmia elleivät ole lukeneet yhtään suomen kieltä koulussa. Pelkäävät kuulemma sitä, miten selvitä arjassa, kun esim. Helsingissä yleisin kieli on kuitenkin suomi ja ruotsia käytetään vain "piireissä".

Åbo Akademi on heitä lähellä, mutta Turussa pääasiallisin kieli kaupungilla on kuitenkin suomi. Ruotsia kuulee vain pienellä aluella keskikaupungilla, jossa liikkuu ÅA:n opiskelijoita ja heistäkin iso osa on käytännössä suomenkielisiä. ÅA:a vaivaa ruotsinkielisten opiskelijapula, johon etsitään helpotusta ulkomaalaisista opiskelijoista.

Tosiasiassa ruotsin kieltä tekohengitetään tällä puolella Itämerta. Vanha Tukholman seudun murre ei kelpaa Ruotsissa , vaan sinne muuttavat suomenruotsalaiset joutuvat muiden maahanmuuttajien tapaan kielikursseille! Finlandssvenska eli muumiruotsi on kovin monimuotoista täällä Suomen puolella Turunmaan saaristossa, Pohjanmaalla ja Helsingissä. Jotain sellaista meille opetetaan, vaikka Ruotsissa selviämme paremmin englannilla!

Pakkoruotsi on väärin!

lpo
Viestit: 76
Liittynyt: 10.04.2016 10:57

Re: Suomenruotsalaisten nuiva suhtautuminen suomen kieleen

#7 Lukematon viesti Kirjoittaja lpo » 10.06.2018 10:42

Ahvenanmaa on sinänsä melkoinen käenpoikanen, kun ajattelee alueen nauttimia yritystukia ja verohelpotuksia. Näitä tietty perustellaan aina itsehallintoalueen erityisoikeutena, mutta jos rahavirtoja aletaan vertailla, on tilanne hyvin vinksahtanut Ahvenanmaan hyväksi. Kiitokseksi purevat vielä ruokkivaa kättä, mikä ei kyllä kaiken järjen mukaan ole pitkässä juoksussa erityisen järkevää.

Ruotsin päätöksessä yhdenmukaistaa ulkomaisten opiskelijoiden valintakriteerejä ei ole kyse muusta kuin demokraattisesta päätöksenteosta ja siitä on turha vetää hernettä nenään. Vielä hupaisampaa on se, että täysin ummikoilla Ahvenanmaalaisilla ei ole Suomessa käytännössä muuta vaihtoehtoa, kuin suunnata Åbo Academiin, mikä taas on kansainvälisessä yliopistorankingissa kurasijalla kaikkien muiden suomalaisten yliopistojen takana :D . Kun omasta takaa ei löydy tarpeeksi korkeakoulutettuja, maakunta näyttää haalivan osaajia ulkomailta, nettisivujen antaman käsityksen mukaan Kiinasta asti. Suomenkieliset eivät edelleenkään näytä kelpaavan ja harva tuonne tuskin edes haluaisi muuttaa, kun jo Vaasan seudun teennäisyys vaikuttaa olevan punainen vaate muualta Suomesta muuttajille. Iltalehden artikkelin pariskunnan kaltaisia yrittäjiä löytyy toki aina, mutta vaikea kuvitella miten tuollaisessa ilmapiirissä jaksaisi toimia pidemmän päälle.

Vastaa Viestiin