Muinaisten geenien jäljillä, suomalaisuusmosaiikki pysyy hämäränä

[NRR]

--- etnisyyshän ei ole vain geeniperimä, vaan se on monen tekijän summa: sukujuuret, kieli, tavat, uskomukset, kulttuuri, jaettu historia... https://en.wikipedia.org/wiki/Ethnic_group

Parhaiten etniset rajat korreloivat kielialueiden kanssa, eivät geneettisten väestöjen kanssa. Esim. etniset suomalaiset jakautuvat useampaan geneettiseen väestöön eli populaatioon. Siksi en näkisi, että etnisyys olisi eri taso kuin kulttuurinen perintö, vaan kulttuurinen perintö sisältyy etnisyyteen.

Ymmärrän - silti koen, että kulttuuritason ja dna-tason voisi erottaa tilanteessa, jossa esimerkiksi Espoon koulunaloittajista joka neljäs on "vieraskielinen" eli luultavimmin kotikielen, vanhempien historian ja perityn dna-profiilin suhteen heillä on tyystin omat lähtökohdat, mutta peruskoulun aikana he omaksuvat kutakuinkin saman "kulttuurisen suomalaisuuden" kuin kaikki muutkin.

[Jaska]

--- etnisyyshän ei ole vain geeniperimä, vaan se on monen tekijän summa: sukujuuret, kieli, tavat, uskomukset, kulttuuri, jaettu historia... https://en.wikipedia.org/wiki/Ethnic_group

Parhaiten etniset rajat korreloivat kielialueiden kanssa, eivät geneettisten väestöjen kanssa. Esim. etniset suomalaiset jakautuvat useampaan geneettiseen väestöön eli populaatioon. Siksi en näkisi, että etnisyys olisi eri taso kuin kulttuurinen perintö, vaan kulttuurinen perintö sisältyy etnisyyteen.

Ymmärrän - silti koen, että kulttuuritason ja dna-tason voisi erottaa tilanteessa, jossa esimerkiksi Espoon koulunaloittajista joka neljäs on "vieraskielinen" eli luultavimmin kotikielen, vanhempien historian ja perityn dna-profiilin suhteen heillä on tyystin omat lähtökohdat, mutta peruskoulun aikana he omaksuvat kutakuinkin saman "kulttuurisen suomalaisuuden" kuin kaikki muutkin.

Eikö riitä, että he ovat suomalaisen yhteiskunnan jäseniä ja ilmeisesti kansalaisuus-suomalaisia, mutta he eivät ole suomalaisen etnoksen jäseniä eli siis etnisiä suomalaisia?

[NRR]

--- etnisyyshän ei ole vain geeniperimä, vaan se on monen tekijän summa: sukujuuret, kieli, tavat, uskomukset, kulttuuri, jaettu historia... https://en.wikipedia.org/wiki/Ethnic_group

Parhaiten etniset rajat korreloivat kielialueiden kanssa, eivät geneettisten väestöjen kanssa. Esim. etniset suomalaiset jakautuvat useampaan geneettiseen väestöön eli populaatioon. Siksi en näkisi, että etnisyys olisi eri taso kuin kulttuurinen perintö, vaan kulttuurinen perintö sisältyy etnisyyteen.

Ymmärrän - silti koen, että kulttuuritason ja dna-tason voisi erottaa tilanteessa, jossa esimerkiksi Espoon koulunaloittajista joka neljäs on "vieraskielinen" eli luultavimmin kotikielen, vanhempien historian ja perityn dna-profiilin suhteen heillä on tyystin omat lähtökohdat, mutta peruskoulun aikana he omaksuvat kutakuinkin saman "kulttuurisen suomalaisuuden" kuin kaikki muutkin.

Eikö riitä, että he ovat suomalaisen yhteiskunnan jäseniä ja ilmeisesti kansalaisuus-suomalaisia, mutta he eivät ole suomalaisen etnoksen jäseniä eli siis etnisiä suomalaisia?

On tietysti tulenarkaa ryhtyä luokittelemaan ihmisiä enemmän tai vähemmän suomalaisiksi, mutta väitän, että suomalaisuuden kokemuksen kannalta on eri asia olla pienenä maahan tullut tai täällä syntynyt ja täällä kasvanut, koulut käynyt kuin maahan aikuisena tullut ja kansalaisuuden saanut.

Meillä on esimerkiksi paljon kahden eri kulttuurin lapsia, vanhemmat ovat siis tyystin eri maahanmuuttajaryhmistä ja kieliryhmistä. Side vanhempien lähtökulttuureihin voi olla ohut ja sisältää lähinnä toisen vanhemman rapistuvan kotikielen ja joitakin matkoja vanhempien lähtömaihin, jos sitäkään.

Suomalaisuuden kirjo lavenee, eikä tietenkään ole minun määriteltävissäni, mitä suomalaisuuden komponentteja kullakin on.

[Jaska]

Ymmärrän - silti koen, että kulttuuritason ja dna-tason voisi erottaa tilanteessa, jossa esimerkiksi Espoon koulunaloittajista joka neljäs on "vieraskielinen" eli luultavimmin kotikielen, vanhempien historian ja perityn dna-profiilin suhteen heillä on tyystin omat lähtökohdat, mutta peruskoulun aikana he omaksuvat kutakuinkin saman "kulttuurisen suomalaisuuden" kuin kaikki muutkin.

Eikö riitä, että he ovat suomalaisen yhteiskunnan jäseniä ja ilmeisesti kansalaisuus-suomalaisia, mutta he eivät ole suomalaisen etnoksen jäseniä eli siis etnisiä suomalaisia?

On tietysti tulenarkaa ryhtyä luokittelemaan ihmisiä enemmän tai vähemmän suomalaisiksi, mutta väitän, että suomalaisuuden kokemuksen kannalta on eri asia olla pienenä maahan tullut tai täällä syntynyt ja täällä kasvanut, koulut käynyt kuin maahan aikuisena tullut ja kansalaisuuden saanut.

Meillä on esimerkiksi paljon kahden eri kulttuurin lapsia, vanhemmat ovat siis tyystin eri maahanmuuttajaryhmistä ja kieliryhmistä. Side vanhempien lähtökulttuureihin voi olla ohut ja sisältää lähinnä toisen vanhemman rapistuvan kotikielen ja joitakin matkoja vanhempien lähtömaihin, jos sitäkään.

Suomalaisuuden kirjo lavenee, eikä tietenkään ole minun määriteltävissäni, mitä suomalaisuuden komponentteja kullakin on.

Etnisen suomalaisuuden kirjo ei välttämättä silti laajene - se riippuu ihan ihmisten henkilökohtaisista rajanvedoista. Erilainen on yhä erilainen. Toki objektiivisesti tarkastellen on "suomalaisten kanssa samankaltaisempaa", jos on syntymästään lähtien kasvanut Suomessa. Silti jos toinen vanhemmista edustaa eri etnosta, se usein näkyy myös kasvatuksessa ja henkilön perhekulttuurissa, eli saattaa näyttäytyä liian ei-suomalaisena etnisille suomalaisille.

Emme voi pakottaa ketään hyväksymään ulkomaalaisjuurisia etnisiksi suomalaisiksi. Emmekä voi estää ketään hyväksymästä heitä.

[NRR]

Näinhän se on.

Silti minusta on kansalaisuussuomalaisuuden ja etnosuomalaisuuden lisäksi kulttuurisuomalaisuutta -- mutta se nyt on minun määrittelyni eikä ole tarkoitus loukata...