Tänään on 17.01.2018 02:26




Aloita uusi ketju Vastaa viestiin  [ 6 viestiä ] 
Kirjoittaja Viesti
Lukematon viestiLähetetty: 07.01.2018 11:33 

Liittynyt: 10.02.2013 16:38
Viestit: 6587
Minkälaisia näkökulmia pidätte keskeisinä kielivapauden taustalla?

Itselleni läheisin näkökulma on tämä:
"Erilaisuus on ok ja yksilöillä kuuluu olla kielten suhteen erilaisia tarpeita ja tavoitteita."
Itselleni tämä koskee nimenomaan erityisoppilaiden ja maahanmuuttotaustaisten tarpeita ja tavoitteita, joita pakkoruotsi ilkeästi verottaa, hidastaa ja estää opintoja. Voi tämä tarkoittaa myös monilahjakkaiden ja kieliin suuntautuneiden halua profiloitua vähemmän nordistisesti.

Ymmärrän hyvin myös niitä, joille lähtökohtana on omanlaisen suomalaisuusmosaiikin rakentaminen:
"Suomalaisuus ei voi rakentua siten, että jokaisen suomalaisen on osattava ruotsia."
Useimmille yhteisen suomalaisen identiteetin perusta rakentuu niin suomalaiselle luonnolle, täällä vuosisadat, jopa tuhannet sinnitelleen kansan sisukkuudelle kuin suomen kielelle. Tämän perustan ei tarvitse olla velvoittava, voi rakastaa välimerellistä ilmastoa, tuntea läheisimmiksi ne muualla-kuin-suomessa-sinnitelleet esivanhemmat ja puhua äidinkielenään muuta kuin suomea, mutta tietty realismi muitten kokeman suomalaisuuden suhteen kannattaisi säilyttää, jotta voi ymmärtää ja kunnioittaa muita kanssaeläjiä. Nordistikin voi olla, suomeksi tai ruotsiksi, mutta ilman muita velvoittavaa asennetta.

Minulle etäisempi mutta ymmärrettävä näkökulma on yhteiskunnan ja elinkeinoelämän tarpeissa:
"Yhteiskunnallemme ja elinkeinoelämälle on tärkeää kansalaisten laaja kielivaranto kohtuullisin sijoituksin ja realistisin tuloksin."
Viidenkymmenen vuoden pakkoruotsikokeilu ei ole tuonut ruotsintaitoa eikä kielivarantoa, vaikka koko ajan on jokin huippuprojekti menossa ja kaiken aikaa on kehitetty pedagogiikkaa. Ilmaista ei pakkoruotsi alakoulusta yliopistoon ole. Se vie sekä kieltenopetuksen resurssit, vinouttaa kieltenopettajien koulutusta ja kielten tarjontaa, että laskee koko kansan koulutustasoa sysätessään osan madaltamaan koulutustoiveitaan.

Mitä muita oleellisia näkökulmia?

Mietin nyt oppilaita, jotka vaikkapa ysillä yrittävät tehdä pakkoruotsista väittelyyn sopivaa esityspohjaa.


Ylös
 Profiili  
 
Lukematon viestiLähetetty: 10.01.2018 06:42 

Liittynyt: 08.12.2017 18:48
Viestit: 115
Paikkakunta: Global
Vuosikymmenien mittaan vinoutunut kielipolitiikka on vinouttanut myös kielikoulutuspolitiikan.

Kaikki perinteiset puolueet ovat vuorollaan olleet RKPn kanssa vinouttamassa kielipolitiikkaa, mikä on aiheuttanut myös kielikoulutuksen vinoutumisen.

Vuosikymmenien ajan edenneen kielipoliittisen vinoutuman oikaisemiseen menee vuosikymmeniä.

Tähän asti vinoutumaa ei ole haluttu oikaista, vaan pikemminkin vinouttaa lisää.

Elävä elämä sen sijaan menee täysin päinvastaiseen suuntaan.

Tosiasiallisen tilanteen ja politiikan ristiriita syvenee, jolloin jossain vaiheessa tapahtuu totaalinen repeäminen, politiikan on taivuttava.

Keinotekoinen kaksikielisyys ei ole mikään rikkaus, mutta vastauksena kaikkeen kritiikkiin "kaksikielisyyden rikkaus" on tehokas keino lopettaa vinoutumaa koskeva keskustelu.

Vinoutumat on oikaistava, ruotsin kielen asema järkeistettävä vastaamaan ruotsinkielisten väestöosuutta, alle 5 %.

Valmistelemme viittä vaihtoehtoa kielipolitiikan uudistamiseksi.
Vaihtoehdot julkaistaan kevään kuluessa.

viewtopic.php?f=6&t=3191


Ylös
 Profiili  
 
Lukematon viestiLähetetty: 10.01.2018 06:53 

Liittynyt: 08.12.2017 18:48
Viestit: 115
Paikkakunta: Global
Lainaa:
Keinotekoinen kaksikielisyys ei ole mikään rikkaus, mutta vastauksena kaikkeen kritiikkiin "kaksikielisyyden rikkaus" on tehokas keino lopettaa vinoutumaa koskeva keskustelu.


Lainaa:
6.1.2018 - 07.00PUHEENAIHE
Presidenttiehdokkaat: pakkoruotsista ei tarvitse luopua – "Suomi on kaksikielinen maa, eikä asiaa ole tarpeen muuttaa"


Ylös
 Profiili  
 
Lukematon viestiLähetetty: 10.01.2018 08:50 

Liittynyt: 10.02.2013 16:38
Viestit: 6587
Aivan Uusi kielipolitiikka!

Periaatteellisen tason pohtimistakin oleellisempaa lienee miettiä, mitä pakkoruotsi käytännössä tekee.

1. Pakkoruotsi sitoo suurimman osan suomalaisista kielitaitoon hyvä-englanti ja unohdettu-ruotsi. Kolmen vieraan kielen pakollisuus kaikille ei edes kielten ja kansainvälisyyskasvatuksen opetusneuvosten mukaan ole realismia. Kielten painotusta kaikkien kohdalla ei tehdä muualla eikä se ole yhteinen etu, on voitava keskittyä myös muuhun.

2. Pakkoruotsi samentaa meillä käsitteet "velvollisuus" ja "oikeus". Käytännössä pakkoruotsin pakollisuus on rakennettu kokonaan ajatukselle palveluruotsista, siis kaikkien velvollisuudesta hankkia itselleen todistus palveluruotsin osaamista. Tämä on tehty pakon purkamisen esteitä tietoisesti kasaten:
- perusklulun pakkoruotsi 1968 (vastoin suunnittelijoiden ajatusta yhteisestä englannista)
- yliopistojen virkapakkoruotsit 70-luvun lopulta 90-luvulle (siis palveluruotsi, ilman julkisia keskusteluja)
- kielilaki ja kielitaitolaki, jossa virkapakkoruotsista yksittäisen viranhaltijan velvoite 2003 (siis palveluruotsivelvoite virkohin ja virhanhaltijoille, taas ilman keskusteluja)
Kyse ei siis ole suomenkielisten koulujen oppilaiden tarpeista vaan rakennelma on tehty palveluruotsin näkökulmasta. Koska virkakoneistoon ei ole oikeutta päästä ilman todistusta virkaruotsista, on ryhdytty puhumaan virkaruotsin suorituksesta muiden "oikeutena".

3. Vaihtoehtoihin kieltenopetuksessa ei ole varaa, kun ruotsi vaatii tietyt resurssit jo alakoulusta. Pahin tapahtui ruotsin varhaistamisella alakouluun. Siirtämällä yleisimmän ruotsin eli B1-ruotsin alakouluihin, päättäjät (käytännössä Kataisen hallitus suljettujen ovien takana juhannuksena 2012) varmistivat, ettei useimmissa pienissä alakouluissa ole mahdollisuutta tarjota vaihtoehtoja, kolme kieltä alakoulussa (nyt englanti, ruotsi ja valinnainen A2) on jo resurssien ylärajalla. --- Sama pätee myös opettajien koulutukseen, sekin on vääristynyt hurjasti ruotsivoittoiseksi, lähes kaikki kielten opettajat ovat myös ruotsin opettajia.


Miten tämä on mahdollista?
Vastaus: Koko kuvio on toteutettu vain huippupoliitikkojen turvin vastoin yleistä ilmapiiriä ja yksilöiden toiveita.


Ylös
 Profiili  
 
Lukematon viestiLähetetty: 13.01.2018 08:48 

Liittynyt: 10.02.2013 16:38
Viestit: 6587
Edelleen mietin niitä neuvoja, joita pakkoruotsiväittelyyn joutuvalle voidaan antaa. Pakon kriitikon kannattaa minusta lähteä siitä, ettei mitään pakkoruotsin kaltaista ole muualla:
- Jos pakkoruotsi olisi kieliaine, sillä tulisi olla kieliaineeseen kaikkialla maailmassa liittyvät perustelut (oppilaan oma kiinnostus, omakohtainen hyöty ja tarve), joita sillä ei nyt ole, valinnaisruotsiin mutu-perusteet riittävät.
- Jos ja kun pakkoruotsi ei siis ole kieliaine vaan poliittinen aine, onko meillä perusteita poliittiseen aineeseen, varsinkaan näin mittavaan poliittiseen aineeseen ja näin vahvasti vastustettuun poliittiseen aineeseen?

Näissä väittelyissä usein vaaditaan, että pystyy toimimaan kummalla puolella väittelyä tahansa. Siis saadakseen hyvän arvosanan on pidettävä "ihan järkevänä lähtökohtana" pakkoruotsin puolustajan näkökulmaa ja pystyttävä myös itse tuottamaan pakkoruotsin puolustukselle ominaisia näkemyksiä. Vastaava teema voisi olla kuolemanrangaistus, sitä on pystyttävä sekä kritisoimaan että puolustamaan. On varmasti vaikea alistua puoltamaan jotain näkemystä virheellisin argumentein (suomalaisuuteen kuuluu osata ruotsia, pohjoismaisuuteen kuuluu osata ruotsia, ruotsi ei ole poissa mistään, opetelkaa ruotsia juntit, palvelkaa suomenruotsalaisia ilolla...)

Jos antaisitte nyt neuvoja viisitoistavuotiaalle, joka valmistautuu väittelyyn pakkoruotsista, mitä painottaisitte?


Ylös
 Profiili  
 
Lukematon viestiLähetetty: 13.01.2018 10:14 

Liittynyt: 10.04.2016 10:57
Viestit: 65
NRR kirjoitti:
- Jos ja kun pakkoruotsi ei siis ole kieliaine vaan poliittinen aine, onko meillä perusteita poliittiseen aineeseen, varsinkaan näin mittavaan poliittiseen aineeseen ja näin vahvasti vastustettuun poliittiseen aineeseen?

Pakkoruotsi pitäisi nimenomaan rinnastaa entisen Neuvostoliiton satelliittivaltioiden marxismin opetukseen. Ehkä eniten häiritsee sellainen rusinoiden poiminta pullasta, kun välillä pakkoruotsin puolustajat vetoavat siihen että ruotsi on vähemmistökieli ja heti seuraavassa lauseessa taas vedotaan siihen, että kyseessä onkin toinen virallinen kieli. Mikäli kyse olisi todella elävästä virallisesta kielestä, niin oppiminen syntyisi ilman pakkoa. Näin ei sattumoisin esimerkiksi täällä Itä-Suomessa käy, kun ruotsi ei yksinkertaisesti ole minkäänlainen osa normaalia elämää.

Myös venäjän ehdottaminen ainoaksi vaihtoehdoksi on melko järjetöntä touhua. Suurimmalla osalla opettajakoulutuksen läpikäyneistä on kuitenkin mahdollisuus opettaa myös muita kieliä kuin ruotsia ja en jaksa uskoa että venäjä on ollut jokaisen seuraava valinta opintojen aikana. En kyllä tunne opettajakoulutusta sen tarkemmin, mutta en usko sen olevan mikään putki mistä survotaan läpi ikipirteitä pakkoruotsin sanansaattajia. Näillä näkymin tällaiseen tulevaisuuteen tosin ollaan menossa.

Minusta tähän tarvittaisiin nyt ajatuksia myös joiltakin, jotka ovat aikanaan opiskelleet marxismia olosuhteiden pakosta. Heitä kuitenkin löytyy Suomesta runsaasti ja heidän jälkikasvu joutuu kamppailemaan ihan samalla tavalla pakkoruotsin kanssa.

Millä tavalla poliittista ainetta vastaan oikein voi taistella? Vastapuolella ei ole käytössä panssarivaunuja vaan jotain paljon häijympää. Paras keino lienee tehdä vastapuoli naurunalaiseksi, mutta se taas vaatii median tarttumista aiheeseen.


Ylös
 Profiili  
 
Näytä viestit ajalta:  Järjestä  
Aloita uusi ketju Vastaa viestiin  [ 6 viestiä ] 


Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 10 vierailijaa


Et voi kirjoittaa uusia viestejä
Et voi vastata viestiketjuihin
Et voi muokata omia viestejäsi
Et voi poistaa omia viestejäsi

Etsi tätä:
Hyppää:  
Keskustelufoorumin moottorina toimii phpBB® Forum Software © phpBB Group
Käännös, Lurttinen, www.phpbbsuomi.com