Opetusneuvokset: ruotsin pakollisuudesta luovuttava

[NRR]

Kirjoitus on julkaistu maaliskuun alussa 7.3.2017 hesarin mielipidepalstalla:

Kielitaitotarpeet ovat muuttuneet radikaalisti – ruotsin kielen pakollisuudesta pitää luopua

http://www.hs.fi/mielipide/art-2000005116136.html

Toimittaja Marjukka Liiten kirjoitti Helsingin Sanomissa (19.2.), että kielitaito kaipaa uutta loikkaa. Olemme samaa mieltä. Suomen kielipolitiikan perusrakenne luotiin lähes 50 vuotta sitten peruskoulujärjestelmään siirryttäessä.

Useimmat suomenkieliset oppilaat alkoivat opiskella äidinkielen jälkeen ensin englantia ja myöhemmin ruotsia. Neljäs kieli oli mahdollista aloittaa peruskoulussa tai lukiossa, mutta neljännen kielen opinnot jäävät herkästi kesken.

Suomen kielitaitovaranto alkaa kuitenkin monipuolistua vasta opiskelijan neljännestä kielestä lähtien. Toivomme lukijan pohtivan, miten moni hänen lähipiirissään on saavuttanut neljännessä kielessään niin hyvän kielitaidon, että sillä voi oikeasti tehdä vaativaa työtä.

Kielitaitovarannon monipuolistuminen jo kolmannesta kielestä lähtien on Suomen ja suomalaisten etu. Nyt olemme lukinneet kielitaitovarannon kahteen vähän puhuttuun kieleen ja yhteen maailmankieleen. Pohjoismaiden ulkopuolella suomella ja ruotsilla on vähän käyttöä. Suomen kielitaitovarannon korjaaminen edellyttää ruotsin kielen pakollisuudesta luopumista.

Tiedämme hyvin, että tämän mielipiteen esittäjät leimataan sivistymättömiksi moukiksi. Otamme riskin. Ruotsin kieli, pohjoismaiset arvot ja pohjoismainen yhteistyö ovat arvokkaita asioita Suomelle. Tästä ei kuitenkaan seuraa, että kaikkien suomalaisten pitäisi opiskella ruotsia pakollisena kielenä.

Kansainvälisen yhteistyön edellyttämät kielitaitotarpeet ovat muuttuneet 50 vuodessa radikaalisti. Myös tietämys kielenoppimisesta on mullistunut. Nyt tiedämme, että kielen opiskelu kannattaa aloittaa varhain.

Suomessa tarvitaan myös saksan, venäjän, ranskan ja espanjan osaajia. Osa väestöstä voisi hankkia kohtuullisen kielitaidon kiinassa, japanissa tai arabiassa. Jokaista suomenkielistä ei tule enää pakottaa lähes identtiseen kielitaitoprofiiliin.

Anna-Kaisa Mustaparta

Liisa Jääskeläinen

opetusneuvoksia, eläkkeellä, Helsinki

Tätä olen odottanut kymmenen vuotta! Nostan tämän ja opetusneuvosten muut kannanotot siksi kirjallisuusosioon - parasta mahdollista luettavaa!

Tämän jälkeen ei enää voida sanoa, että alan asiantuntijat kannattava pakkoruotsia ja ettei se ole poissa mistään!

Nämä ovat alan kovimmat leidit - se että heidän oli jäätävä eläkkeelle voidakseen sanoa tämän ääneen, kertoo jotain painostuksen kovuudesta.

Tämä pitäisi lähettää linkkinä jokaiselle kansanedustajalle, ministerille ja puoluejohtajalle laidasta laitaan!!!

[NRR]

Ja kun establishment vaikeni edellisen kirjeen kuoliaaksi, opetusneuvokset yrittivät uudelleen:

http://www.hs.fi/mielipide/art-2000005214629.html

HALLITUKSEN suunnitelma ruotsin kielen valinnaisuuden kokeilemisesta on oikean­suuntainen. Muiden oppilaalle vieraiden kielten kuin englannin ja ruotsin opiskelu on ollut laskusuunnassa jo pitkään, mikä on johtanut maamme kielivarannon supistumiseen.

Kahden vuosikymmenen kuluessa toteutetut kieltenopiskelun monipuolistamisohjelmat ovat tuottaneet vain lyhytkestoisia tuloksia.

Jotta perheet uskaltaisivat valita ruotsin sijaan muita kieliä, korkeakoulujen opinto-ohjelmia ja virkamiesten kielitaitovaatimuksia on muutettava kokeiluun osallistuvien oppilaiden osalta.

Samalla on aika alkaa miettiä kieliohjelman radikaalimpaa muutosta. Seuraavassa teesimme kieliohjelman muuttami­seksi:

1. Englannin tulee olla kaikille pakollinen kieli. Ilman englannin taitoa ei nykymaailmassa selviä.

2. Ruotsin kieli tulee muuttaa valinnaiseksi suomenkielisille. Pakollisuutta perustellaan viime kädessä sillä, että maamme ruotsinkieliset ovat oikeutettuja omakielisiin viranomaispalveluihin. Tämän perusteella ruotsin osaamista edellytetään kaikilta korkeakoulutetuilta riippumatta siitä, missä päin maata he työtään tekevät.

Kaikissa peruskouluissa on tarjottava ruotsille vaihtoehdoksi vähintään yksi kieli. Samalla on korjattava lainsäädäntöä niin, että ruotsin osaamista ei enää edellytetä kaikissa viroissa eikä ruotsin tule olla pakollisena korkeakouluopinnoissa.

3. Sekä peruskoululaisia että lukiolaisia tulee rohkaista monipuolisiin kieliopintoihin. Työ­elämässä on matalampi kynnys jatkaa jo kouluaikana opiskeltuja kieliä kuin aloittaa kokonaan uusia. Nykyinen keskipitkän ruotsin oppimäärä ei riitä tuottamaan akateemisissa ammateissa tarvittavaa kielitaitoa. Tästä kertoo Vaasan ja Seinä­joen sairaaloiden päivystyksestä käyty keskustelu.

On määriteltävä tehtävittäin ja paikkakunnittain virat, joissa ruotsin taitoa tarvitaan ja edellytetään.

Samalla, kun ruotsi muutetaan valinnaiseksi, on keski­pitkän kielen tuntimäärää korotettava niin, että tuntien vähimmäismäärä peruskoulussa ja lukiossa olisi noin 600 nykyisen 418 sijaan. Se nostaisi osaamisen uudelle tasolle.

Olisivatko leidit päättäneet lähteä vetämään työtä kielivapauden puolesta?

Lisäys: aivan hiljaista mediassa tämänkin ulostulon jälkeen. Ilokseni huomasin, että juttu oli kuitenkin linkattu Helsingin seudun opettajien omalle netti/fb-sivulle. Ainoa kommentti muistutti, että "kulttuuri ja historia". Kauanko vaikeneminen kestää?

[NRR]

Alfa-tv:n keväisessä Uutiskauha-ohjelmassa kielten opetusneuvos Mustaparta oli haastateltavana. Hän muistutti, että nykyinen kieliohjelma on rakennettu taannoin 70-luvulla: ruotsi on pakollinen ja englanti ei, ruotsin pakollisuus johtaa siihen, että meillä luetaan vähemmän muita kieliä.

Opetusneuvos nosti esiin toisenkin ajankohtaisen haasteen: myös maahanmuuttajien kielitaidon hyödyntämisessä on ongelmia, kun heidänkin tulee opiskella ruotsia.

Opetusneuvos puhui varsin suoraan: ruotsin pakollisuus on tabu, josta on vaikea puhua - vasta eläkkeelle jäätyään heillä hesarissa kirjottaneilla opetusneuvoksilla oli mahdollisuus sanoa asiasta jotain, sillä ruotsin asema on poliittinen kysymys ja virkamiehen on oltava samaa mieltä hallinnon linjan kanssa tai oltava hiljaa!!!

Hän kiteytti vielä haastattelun lopuksi: Suurin syy kapeaan kielivarantoon on se, ettei ole uskallettu luopua ruotsin kielen pakollisuudesta! - Voidaan kysyä pitäisikö olla kolme pakollista vierasta kieltä kaikille, se ei ole opetusneuvoksen mielestä realismia.

Kokoomuksen hellimä kielikokeilu lähtee nyt siitä, että kolme vierasta kieltä lapsillemme olisi normi ja vanhempien toive. Näin ei ole. Tärkeää on turvata erilaisten lasten perustaidot ja mahdollisuus painottaa heille tärkeitä asioita, esimerkiksi luonnontieteitä ja matematiikkaa. Kielissä on voitava keskittyä oleelliseen. Pakkoruotsi alakoulusta yliopistoon on turha, järjetön panostus!

[TK]

Opetusneuvoksista ei ole kuulunut mitään pitkään aikaan. Onko tässä normitodellisuus eli heidät on tavalla tai toisella painostettu vaikenemaan? Vaiko muuten vaan ovat jättäneet kielipoliittiset kysymykset sikseen?
Millaisessa maassa me oikein elämme? Kielipolitiikan osalta emme ainakaan avoimessa demokratiassa.

[NRR]

Jäin siihen käsitykseen, että heistä tilanne oli toivoton ja he valitsivat vaikenemisen, mutta ovat julkisuudelta salaa ottaneet yhteyttä esim. opetusministeriin.

Kielipolitiikassa ei ole demokratiaa.

[TK]

Olisi saatava aikaiseksi pieni kirjanen tällaisista opetusneuvosten mielipiteiden kaltaisista pakkoruotsin poistamista tukevista kirjoituksista.

Paavo Seppäsen kolumni, En keksi yhtään järkisyytä, miksi ruotsin kielellä pitäisi olla sellainen asema Suomessa kuin sillä on, olisi myös tärkeä kirjoitus julkaistavaksi kirjasessa.
https://yle.fi/a/74-20007634

HH:n keräämät tilastotiedot sopivassa muodossa sopisivat myös mukaan.

Erilaiset kielikartat ja muut mahdolliset kuvat sopivat kuvat myös mukaan.

Kuka voisi tuottaa ja koota tällaisen kirjasen? Suomalaisuuden liitto? Joku muu taho?
Esim. Suomalaisuuden liitto voisi koota tekijöitä yhteen ja saada haalittua jostain kustantajia.

[SJONS]

Toivoa sopii, että tuleva hallitus pystyy antamaan Suomalaisuuden Liitolle rahaa, jotta sillä olisi varoja tehdä kielipoliittinen tiedote lähetettäväksi jokaikiseen suomalaiseen perheeseen.

Siinä tulisi selvittää perustuslain, kielilain ym. edellyttämät vaatimukset ja velvollisuudet sekä ruotsin kielestä valtiolle koituva hinta. Saattaisivat sokeimpienkin kansalaisten silmät aueta!

Suomalaisuuden Liitolla on olemassa oma kieliohjelmansa, mutta sitä ei ole pystytty missään saamaan kansalaisten tietoisuuteen!