Kielitaitolaki uusiksi - miten pitkä tie?

Keskustele virkojen kielitaitovaatimuksista, eri kielten asemasta Suomessa ja palvelujen saamisesta eri kielillä.
Viesti
Julkaisija
NRR
Viestit: 7741
Liittynyt: 10.02.2013 15:38

Kielitaitolaki uusiksi - miten pitkä tie?

#1 Lukematon viesti Kirjoittaja NRR » 06.01.2018 14:44

Kielitaitolaki eli Laki julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta (424/2003) on Suomen lainsäädännön laki, joka sisältää määräykset julkisyhteisöjen (mm. valtio, kunnat) henkilöstön suomen ja ruotsin kielitaidosta.

Ainoa kielitaitolaissa oleva konkreettinen kielitaitovaatimus on, että korkeakoulututkintoa edellyttävien valtion työsuhteissa kelpoisuusvaatimuksena on kaksikielisissä viranomaisissa viranomaisen virka-alueen väestön enemmistön kielen erinomainen suullinen ja kirjallinen taito sekä toisen kielen tyydyttävä suullinen ja kirjallinen taito. Yksikielisissä viranomaisissa vaaditaan toisen kielen tyydyttävä ymmärtämisen taito. Muuta valtion henkilöstöä koskevia suomen ja ruotsin kielen taitoa koskevia kelpoisuusvaatimuksia voidaan säätää valtioneuvoston asetuksella.

Joutessani kävin läpi oikeusministeriön vanhoja lausuntoja. Kuusitoista vuotta sitten valmisteltiin kielilakia ja kielitaitolakia, joka tuli voimaan muutamaa vuotta myöhemmin. Ruotsinkielisten edustajat saivat läpi kaikenlaista ylimääräistä kuten kieliasiamiehen tehtävän. Tässä Suomalaisuuden liiton huomautukset, joilla ei näytä olleen mitään merkitystä:

- lakiesitys rikkoo aikaisemmassa kielilainsäädännössä noudatettua selkeää alueperiaatetta

- alueperiaatteesta luopuminen koko maan kattavan henkilöperiaatteen hyväksi on ongelma

- kuntien kaksikielisyyden rajoja tulisi nostaa, sillä syynä monien kaksikielisten kuntien kykenemättömyydelle toimia ja palvella molemmilla kielillä on liian pieni kielivähemmistö

- 20 %:n vähemmistön raja kunnan kaksikielisyydelle kansainvälisesti perusteltu

- säännöksissä tulisi korostaa tulkkauksen merkitystä asioinnissa viranomaishenkilöstön kielitaitovaatimusten asemasta

- komitea ei ole arvioinut esityksen kustannuksia riittävästi - henkilöstön kielikouluttamisen sijasta tulisi ohjata resursseja tulkkaus- ja käännöskustannusten kattamiseksi

- ruotsinkieliset ei ole sorrettu kielivähemmistö vaan ”komitean mietinnön mukaan sortava ryhmä”, joten oikeutus positiiviseen erityiskohteluun puuttuu

- kiinnitetään huomiota siihen, etteivät suomalaiset voi esiintyä äidinkielellään yhteispohjoismaisissa tilaisuuksissa, jotka nauttivat julkisen vallan tukea (vrt. kielellinen palvelu vaatimuksena kaikessa valtion tukemassa toiminnassa).

- on unohdettu, että maan kielelliseen kulttuuriperintöön kuuluu myös aitosuomalaisuus

Aivan tämän päivän asiaa!

Mutta toivoa lain muuttamisesta ei taida olla...

Uusi kielipolitiikka
Viestit: 658
Liittynyt: 08.12.2017 17:48
Paikkakunta: Global

Re: Kielitaitolaki uusiksi - miten pitkä tie?

#2 Lukematon viesti Kirjoittaja Uusi kielipolitiikka » 06.01.2018 16:17

Mutta toivoa lain muuttamisesta ei taida olla...
Toivoa on, jos yhden-asian-liike RKP ei pääse hallituksiin vähintään 50 vuoteen

Lakien tulkintaa voidaan myös järkeistää ilman lain kirjaimen muuttamista. Tässä tarvitaan esim Suomalaisuuden liiton aktiivisempaa otetta.

Esim pääkaupunkiseudun julkisen sektorin kielitaitovaatimukset voidaan kohtuullistaa ja luopua kankeasta erivapausmenettelystä.
Tämä edesauttaisi myös työttömyyden vähentämisessä, kun turhista kielitaitovaatimuksista luovutaan myös suomenkielisten, ei vain maahanmuuttajien osalta.

Suurin osa näistä vaatimuksista on täysin turhia, koska ruotsinkieliset palvelut on eriytetty omiin yksikköihinsä.

Uusi kielipolitiikka
Viestit: 658
Liittynyt: 08.12.2017 17:48
Paikkakunta: Global

Re: Kielitaitolaki uusiksi - miten pitkä tie?

#3 Lukematon viesti Kirjoittaja Uusi kielipolitiikka » 06.01.2018 16:24

korkeakoulututkintoa edellyttävien valtion työsuhteissa kelpoisuusvaatimuksena on kaksikielisissä viranomaisissa viranomaisen virka-alueen väestön enemmistön kielen erinomainen suullinen ja kirjallinen taito sekä toisen kielen tyydyttävä suullinen ja kirjallinen taito. Yksikielisissä viranomaisissa vaaditaan toisen kielen tyydyttävä ymmärtämisen taito.
Tämä vaatimus ei perustu mihinkään todelliseen tarpeeseen, ei mihinkään todelliseen tarpeeseen, vaan on puhtaasti poliittinen vaatimus, RKP vuosikymmeniä jokaikisen hallituksen vaa'ankieliasemassa.

Vaatimus voidaan poistaa kokonaan ja siirtyä samaan rekrytointikriteeristöön kuin yksityisellä sektorilla, missä HR- ammattilaiset ovat niin päteviä, että osaavat rekrytoida työntekijöitä ilman lakipykäliä kielitaidosta, aidon tarpeen ja aidon harkinnan perusteella.

Julkisen sektorin lakisääteiset kielitaitovaatimukset ovat turhaa poliittista sääntelyä.

NRR
Viestit: 7741
Liittynyt: 10.02.2013 15:38

Re: Kielitaitolaki uusiksi - miten pitkä tie?

#4 Lukematon viesti Kirjoittaja NRR » 07.01.2018 10:43

TK huomatti aivan oikein tuolla Kielikoulutuspolitiikka-palstalla, ettei suurimmalle osalle kansalaisista sano mitään puhe A1- ja B2-kielistä. Totta.

Samaan tapaan monille ei sano mitään
- perustuslaki
- kielilaki
- kielitaitolaki
ja loputon virallinen liturgia siitä, ettei ruotsia voi vapauttaa, koska perustusla, tai jos ei perustuslaki niin kielilaki, tai jos ei edes kielilaki niin ainakin kielitaitolaki ja sen ohessa korkeakouluasetukset.

Ihmiset pidetään keskustelusta ulkona sillä, että läjäytetään päähän tällainen laki&asetuspaketti, jonka sisältö on varta vasten laadittu sekä hämäräksi että velvoittavaksi - ja liturginen "ei voi tehdä mitään, laitonta, laitonta"-asenne hiljentää muut, koska kukaan ei jaksa perehtyä oikein syvällisesti tähän problematiikkaan, en edes minä, ja kuitenkin virallinen liturgia saa ajattelemaan, että "siwistynyt" kyllä ymmärtää, joten on parempi olla hiljaa ja näyttämättä junttiuttaan.

Mikä on se oleellinen paketti, joka tästä lakikuviosta pitäisi tietää?

TK
Viestit: 1996
Liittynyt: 19.11.2008 01:26

Re: Kielitaitolaki uusiksi - miten pitkä tie?

#5 Lukematon viesti Kirjoittaja TK » 07.01.2018 17:25

Perustuslaki ei vaadi pakkoruotsia kouluihin, ei minkään tason kouluihin. Tämä on tärkein lähtökohta kielipolitiikan muuttamiselle.

Kun perustuslaki ei vaadi pakkoruotsia, niin silloin pakkoruotsia ei voida vaatia virkamiehiltäkään. Tämä on looginen johtopäätelmä.

Kielilaki, kielitaitolaki, virkamiespakkoruotsi, kansalliskieliohjelma ... pakkoruotsittajien rakennelmia kaikki.
Pakkoruotsittajat ovat tietoisesti rakentaneet byrokratiaviidakon, jota on vaikea hahmottaa. Kaikki tämä leikki-kaksikielisyyden ylläpitämiseksi.

Kun tavoite on: pakkoruotsi pois kouluista ja pakkoruotsi pois virkamiehiltä, niin se edellyttäisi kielilakien kumoamista ja uusien lakien laatimista.

Jos ruotsin kielen virallinen asema haluttaisiin säilyttää, niin se voisi olla mahdollista, jos käytännön kielipolitiikka muotoiltaisiin pääkieli-mallin mukaisesti ja ruotsin osaamista vaadittaisiin vain tietyissä tilanteissa tietyn (20 %) väestöosuuden puitteissa (sama suomen suhteen ruotsinkielisillä alueilla).

NRR
Viestit: 7741
Liittynyt: 10.02.2013 15:38

Re: Kielitaitolaki uusiksi - miten pitkä tie?

#6 Lukematon viesti Kirjoittaja NRR » 07.01.2018 19:28

TK kirjoitti:Perustuslaki ei vaadi pakkoruotsia ---
Kielilaki, kielitaitolaki, virkamiespakkoruotsi, kansalliskieliohjelma ... --- tietoisesti rakentaneet byrokratiaviidakon, jota on vaikea hahmottaa. Kaikki tämä leikki-kaksikielisyyden ylläpitämiseksi.
--- pakkoruotsi pois kouluista ja pakkoruotsi pois virkamiehiltä --- edellyttäisi kielilakien kumoamista ja uusien lakien laatimista.--- jos käytännön kielipolitiikka muotoiltaisiin pääkieli-mallin mukaisesti ja ruotsin osaamista vaadittaisiin vain tietyissä tilanteissa tietyn (20 %) väestöosuuden puitteissa---
Kiitos!

Olisiko paketti tämä:

1. Perustuslaki ei edellytä ruotsin pakollisuutta eikä virkamiehiltä ruotsintaitoa.

2. On lakeja ja asetuksia ja strategioita kuten kielilaki ja kielitaitolaki, asetukset yliopisto- ja korkeakoulututkintojen virkaruotsista sekä kansalliskielistrategia, jotka on tieten tehty vaikeuttamaan ruotsin pakollisuuden purkamista, mutta ne voidaan ja ne pitääkin korjata todellisuutta vastaaviksi.

3. Ruotsin pääkielimalli on hyvä malli kielipolitiikalle. Toki alueilla, joilla on yli 20% jotain vähemmistökieltä, voidaan edellyttää joissakin tehtävissä myös tuon kielen osaamista.

Vastaa Viestiin