Suoranaista valehtelua ruotsin edistämiseksi!

[JV Lehtonen]

Varmasti on olemassa aloja, joilla pärjää myös ilman ruotsia, mutta ei tarvitse mennä Tamperetta kauemmaksi, kun ruotsille on jo tarvetta. Ehkä asiaa pitäisi ajatella enemmän asiakaskulmasta itseen, ei toisinpäin. Voiko oikeasti vaatia, että henkilö puhuu äidinkielensä ruotsin sijaan englantia esimerkiksi sairaalassa, kun tilanne on jo valmiiksi stressaava?” Raija Elsinen kysyy.

http://www.uljas.net/ruotsin-osaajista-on-jo-pulaa/

Kuulkaapa nyt rouva Elsinen.
Olen syntynyt Tampereella ja asun täällä parhaillaan. Aikaa on kulunut tässä välissä 50 vuotta.
EI ollut tarvetta 60-luvulla, ei ole tarvetta nyt!
Tampere on aivan samassa tilanteessa kuin Kuopio- ei lainkaan tarvetta ruotsin kielelle.
Opiskelin 80-luvulla Turussa; sielläkään ei ollut mitään tarvetta ruotsin kielelle!
Lisäksi työskentelin 90-luvulla Helsingissä, ei tarvetta ruotsin osaamiselle..
puhumattakaan siitä, että en tarvinnut ruotsin kieltä työskennellässäni Pietarissa ja Moskovassa,
en liioin Saksassa tai Espanjassa...Puolassa, Ukrainassa, Turkissa jne jne 30 maassa, joiden kanssa
olen ollut tekemisissä!

Toivoisin, että pysyisitte edes totuudessa, vaikka kuinka edistäisitte oman työpaikkanne säilymistä!
Kiitos

[NRR]

Miksi Itä-Suomen yliopisto profiloituu pakkoruotsimyönteisyydellä:
http://www.uljas.net/ruotsin-osaajista-on-jo-pulaa/?

Miksi ohitetaan tämä karmea lause ilman pohdintaa: "Vuosittain koko Itä-Suomen yliopistossa on kuitenkin noin 40–60 opiskelijaa, joille ruotsin kurssi tarkoittaa uusintatenttiä toisen perään."

Noilla opiskelijoilla ei ole asenneongelma vaan ilmiselvä oppimisvaikeus kielissä. Ei kukaan tee itselleen tuollaista kiusaa!

Eräs haastatelluista kertoi: "Olen vuoden ajan yrittänyt saada ruotsin kurssia läpi. Se varmaan osittain johtuu siitä, että minulla on lukihäiriö, joka vaikeuttaa sanojen muistamista. Ensi vuonna luultavasti menen kertauskurssille. Ruotsin opiskelu on ihan turhaa, eihän sitä käytetä yhtään missään. Englannilla pärjää ihan hyvin. Jos jotain kieltä täälläpäin Suomea tarvittaisiin, niin venäjää."

Tämä nuori ihminen ei missään muussa maassa joutuisi kärvistelemään itselleen täysin hyödyttömän kielen tenttien kanssa valmistuakseen ympäristötieteiden asiantuntijaksi!

Nyt on menossa nimien keräys pakkoruotsin vastaiseen kansalaisaloitteeseen ja media on hiljaa, mitä nyt tulee näitä tilattuja propakkoruotsi-pläjäyksiä!

[NRR]

Miksi juuri yliopistolta tulee vahvasti valheellista propakkoruotsi-propagandaa?

Viime nimienkeruun aikana satunnainen lukija tavasi Helsingin yliopiston uutisista mukatieteellisen viestin: "Kansalaisaloitteesta uutta virtaa saanut pakkoruotsikeskustelu harmittaa kieliprofessoreita. Pohjoismainen yhteistyö vahvistuu, ja monikielisyydelle riittää kysyntää..." ja "--- Ulkomailla Suomen kieliratkaisuja kadehditaan. --- Vapaaehtoisuus johtaa kieliopintojen vähenemiseen, ei vain ruotsissa vaan kaikissa kielissä --- Päätös luopua ruotsin kouluopetuksesta olisi nykytrendin vastainen".

Siis ihan samaa diipadaapaa kuin tämä Itä-Suomen yliopiston "ruotsin osaajista pulaa".

Helsingin yliopiston jutussa puhuttiin haastatelluista "kieliprofessoreina", mutta hiukan ohueksi jäi esittely. Olisi ollut mukava, että artikkelissa olisi selkeästi mainittu, että toisen "kieliprofessorin" tutkimusteemat ovat
- ruotsi toisena ja vieraana kielenä (erityisesti suullinen vuorovaikutus ja luokkahuonekeskustelut)
- ruotsin kielen historia ja kielellinen muutos (esim. diskurssipartikkelit, kieliopillistuminen)
ja toinen on vastikään Hanasaaressa esitellyt tutkimusteemaa
- kieltenopettajakoulutus ja ruotsin kielen opetuksen haasteet.

Muunkinlaisia äänenpainoja olisi kuultavissa. Helsingin yliopiston nykykielten laitokselta ilmestyi tilannekatsaus kieltenopiskelusta. Siinä eri kielten professorit eivät hauku suomalaisnuoria laiskuudesta kieltenopiskelussa, he tietänevät, että Suomessa luetaan kieliä eurooppalaisittain paljon. Syy siihen, että ns. harvinaisempia kieliä luetaan vähemmän, tuli ranskan kielen professorilta: "kurssivalikoima on lukiossa laajentunut, ja pakollinen ruotsi syö tilaa muilta kieliltä".

Mutta näin toimii propakkoverkosto. Näennäinen puolueettomuus on oleellista. Jopa haastateltujen intressit häivytetään. Samoin haastattelijan tausta. Miltä kuulostaisi rehellinen uutisointi tässä Helsingin tapauksessa: "Ruotsin opetuksesta palkkansa saavat professorit eivät halua saattaa leipäpuutaan uhanalaiseksi. He haluaisivat kutsua pakkoruotsia monikielisyydeksi. Pakkoruotsin vaihtoehtona on heistä tilanne, jossa mitään kieliä ei ole pakollisena, siksi he väittävät, että pakon poistaminen vaarantaa kieltenopetuksen. Heitä haastatteli yliopiston ruotsinkielistä toimittajakoulutusta antavan ruotsinkielisen yksikön tiedottaja."

Ehkä tämä toimittaja Itä-Suomesta ei lainkaan tajunnut olevansa pro-pakkoverkoston työkaluna. Hän kuvitteli, että niin tässä kuin koulun ruotsintunnilla kuuluu puhua muunnettua totuutta, jossa ruotsi on tärkeä, tärkeämpi, tärkein ja lukivaikeuden omaavien karuun kohtaloon ei puututa eikä kyseenalaisteta ylipäätään yhtään mitään.

Miten akateemisten kyky kriittiseen ajatteluun on meillä nujerrettu näin tyystin?