jossa kerrottiin kansalaisten suhtautumisesta ruotsin kielen viralliseen asemaan..
"Tv-ruudussa näytettiin otsikkoa ”Pakkoruotsi”. Samalla esitettiin luvut, joiden mukaan 50 % kannattaa ja 30 % vastustaa. Taulukosta sai kantelijan mukaan sen kuvan, että 50 % suomalaisista kannattaisi ja 30 % vastustaisi ruotsin pakollisuutta kouluissa. Kuitenkin tutkimuksessa kyse oli ruotsin kielen virallisesta asemasta Suomessa. Se, että toimittaja ainakin osittain puhui asioista oikein termein, ei kantelun mukaan riitä korjaamaan rikettä."
Yleisradion vastaus 27.1.2014
Päätoimittaja Atte Jääskeläinen vastaa Ylen julkaisseen laajan kyselyn, jossa kartoitettiin suomalaisten arvoja. Aihealueita oli 13. Yle teki kyselystä juttuja verkkosivuille, radio- ja tv-uutisiin sekä ajankohtaisohjelmiin. Yksi kysymyksistä koski ruotsin kielen asemaa. Kysymys kuului: "Ruotsin kielen asema Suomen toisena virallisena kielenä pitää purkaa". Vastaajista 49 % oli väitteen kanssa jonkin verran tai vahvasti eri mieltä, 34 % jonkin verran tai vahvasti samaa mieltä väittämän kanssa. Luvut kerrottiin useissa radioon, verkkoon ja televisioon tehdyissä jutuissa sekä uutissähkeissä.
Yle Uutisten lähetyksessä kello 20.30 toimittaja esitteli arvokyselyn tuloksia studiossa. Yhtenä kohtana nostettiin esille ruotsin kielestä tehty kysymys. Toimittaja luki Jääskeläisen mukaan seuraavan tekstin: "Myös ruotsin kielen asema Suomessa jakaa tuttuun tapaan mielipiteitä. Puolet vastaajista on sitä mieltä, että nykyinen tilanne on hyvä, mutta kolmasosa haluaisi purkaa ruotsin kielen erityisaseman".
Jääskeläinen sanoo, että itse jutussa ei ollut asiavirhettä. Kantelija on kiinnittänyt huomiota lähetyksessä näytettyyn, tuloksia havainnollistaneeseen grafiikkaan. Siinä otsikkonimenä tälle teemalle luki "Pakkoruotsi".
Jääskeläinen myöntää, että ilmaisu on epätarkka, eikä sana "pakkoruotsi" ole yksiselitteinen. Täsmällisempi ilmaisu olisi ollut esimerkiksi "ruotsin kieli". Kantelijan mielestä käsite pakkoruotsi viittaa pelkästään kouluopetetukseen.
Pakollista ruotsin kielen käyttöä on yhteiskunnassa myös muualla.
Perustuslaissa turvattu asema on tehnyt ruotsin kielestä välttämättömän taidon isolle osalle virkamieskunnasta."
"Pakkoruotsi" mielletään julkisuudessa yleisesti termiksi, jolla tarkoitetaan ruotsin kielen pakollista opiskelua suomalaisissa kouluissa. Pelkästään haku Yle Uutisten omista verkkojutuista vahvistaa tämän. Tekemässään tutkimuksessa Yle tiedusteli kuitenkin ihmisten suhtautumista ruotsin kielen viralliseen asemaan Suomen toisena kansalliskielenä, joka perustuslaissa on määritelty. Tähänkin sisältyy pakollisia elementtejä."
Asiallisesti ottaen YLEn uutispäällikkö siis määrittelee sanan "pakkoruotsi" uudelleen - ja JSN hyväksyy tämän uudelleentulkinnan!
No, ainakin voimme todeta, että sana "pakkoruotsi" on kelvollista uutiskieltä, joten voimme hyvillä mielin jatkaa
sanan käyttämistä myös keskustelufoorumeilla.
Pitäisikö meidän noudattaa JSN:n linjausta, että pakkoruotsi on laajempi käsite kuin mitä olemme itse tajunneetkaan ?
![{L_SMILIES_LAUGHING} :lol:](./images/smilies/icon_lol.gif)
http://www.jsn.fi/paatokset/5409-yle-14/?year=2014
Oma käsityksen ratkaisusta on se, että JSN ei uskaltanut tehdä oikeaa päätöstä,
koska se olisi saanut liikaa julkisuutta muissa medioissa.
18.6.2014 tehty päätös hautautuu ainoastaan meidän "teoreetikoiden pohdiskelun kohteeksi"...
Tosin Lauri Karppi esitti eriävän mielipiteen, josta olen täysin samaa mieltä!
"Langettavaa äänesti Lauri Karppi.
Lauri Karpin eriävä mielipide:
Jutusta jäi katsojalle sellainen käsitys, että yleinen mielipide on pakkoruotsin puolella, vaikka totuus on päinvastainen.
YLE rikkoi näin journalistin ohjetta 11: "Yleisön on voitava erottaa tosiasiat mielipiteistä ja sepitteellisestä aineistosta.
Myöskään kuvaa tai ääntä ei saa käyttää harhaanjohtavasti".