Kansalaisaloitekeskustelun linjat

[NRR]

Keskustelut kirjattuna osoitteessa:
http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp ... _p_1.shtml

pro-kielivapaus 21
pro-osavapaus 7
pro-pakko 24

Kielivapauden puolesta puhui 21 edustajaa (m11 1 + ps 17 + kok 2 + sd 1)

James Hirvisaari / m11

Vesa-Matti Saarakkala / ps
Pirkko Ruohonen-Lerner / ps
Jussi Niinistö / ps
Pertti Virtanen / ps
Ari Jalonen / ps
Jari Lindström / ps
Kauko Tuupainen / ps
Lea Mäkipää / ps
Kimmo Kivelä / ps
Ismo Soukola / ps
Juho Eerola / ps
Ritva Elomaa / ps
Reijo Tossavainen / ps
Teuvo Hakkarainen / ps
Osmo Kokko / ps
Maria Lohela / ps
Olli Immonen / ps

Arto Satonen / kok
Markku Eestilä / kok

Suna Kymäläinen /sd kaksi vierasta kieltä


Edustajista 7 kannatti osittaista kielivapautta (kok 3 + kesk 4)

Janne Sankelo / kok (vapaus ok, mutta ei kannata tätä aloitetta)
Pauli Kiuru / kok peruskoulu ilman pakkoa + venäjäkokeilu
Kalle Jokinen / kok

Tuomo Puumala / kesk venäjäkokeilu
Anne Kalmari / kesk
Eero Reijonen / kesk
Aila Paloniemi / kesk


Lämpimästi pakkoruotsin puolesta puhui 24 edustajaa (r 9 + kok 5 + vas 4 + sd 3 + vihr 1 + kd 1 + kesk 1)

Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson / r
Stefan Wallin / r
Christina Gestrin / r
Mikaela Nylander / r
Thomas Blomqvist / r
Jörn Donner / r
Elisabeth Nauclér / r
Lars Erik Gästgivars / r

Kimmo Sasi / kok
Raija Vahasalo / kok
Outi Mäkelä / kok
Leena Harkimo / kok
Anne-Mari Virolainen / kok

Silvia Modig / vas
Eila Tiainen / vas
Risto Kalliorinne / vas
Jari Myllykoski / vas (on varma siitä, että olisi oppinut ruotsia, jos olisi opetettu oikein, toisaalta ei oikein tiedä, tarvitseeko kaikki ruotsia vai ei)

Opetus- ja viestintäministeri Krista Kiuru /sd
Tytti Tuppurainen / sd
Tuula Peltonen / sd

Oras Tynkkynen / vihr
Satu Haapanen / vihr (ruotsiksi)

Peter Östman / kd

Simo Rundgren / kesk

Monellako tässä viimeisessä ryhmässä ruotsi on äidinkielenä tai toisena kotikielenä puolison tai toisen vanhemman tai lasten kautta? Yli puolella?

[NRR]

Erityisesti yksi peruste pakkoruotsille on kirvoittanut blogistaneissa kommentteja, tässä yksi m11-mieheltä:

Käydyn keskustelun aikana ainakin kolme kansanedustajaa käytti pariutumista argumenttina pakkoruotsin puolesta.

Opetus- ja viestintäministeri Krista Kiuru:

Tästä syystä ajattelen näin, että minulle on ollut henkilökohtaisesti paljon hyötyä ruotsista - kolmas tunnustus - koska olen myöskin saanut tutustua ruotsalaiseen poikaystävään nuorena juuri siksi, että osasin edes muutaman sanan heti alkuun ruotsia. Tuo kielitaito teki kyllä elämästä hiukan helpompaa.

Risto Kalliorinne /vas:

Esimerkiksi, kun oululainen tyttö ihastuisi vaasalaiseen poikaan ja haluttaisiin perustaa yhteistä elämää sitten sinne Vaasaan, niin kun ei ollut tullut opiskeltua yhtään ruotsia, ei ole mitään asiaa julkisiin virkoihin sinne seudulle. Eli pidetään ovet auki ja annetaan nuorille perusosaaminen ruotsin kielestä.

Oras Tynkkynen /vihr:

Toiseksi vähän edustaja Kalliorinteen hengessä haluan todeta, että nuoren on usein hyvin vaikea ennakoida, mitä kieliä hän tulevassa elämässään tarvitsee. En esimerkiksi itse koulua käydessäni tiennyt, että puolisoni tulee olemaan ruotsalainen, ja kun käyn Ruotsissa puolisoni perheen luona, niin on hyvin paljon iloa siitä, että osaa edes kohtalaisesti ruotsia.

Itse olen aivan varma, että Krista Kiuru ja Oras Tynkkynen olisivat päässeet pariutumaan ruotsalaismiehen kanssa vaikka eivät osaisi sanaakaan ruotsia. Rakkauden kieli on sanaton ja luonto tikanpojan puuhun ajaa.

Mielestäni on törkeää käyttää omia, henkilökohtaisia parinvalintapreferenssejään perusteluna sille, että kaikkien suomalaisten on pakko opiskella ruotsia koulussa. Varsinkin kun opetusministeri tekee niin. Koulujen kieltenopetukseen tai maahanmuuttopolitiikkaan tai mihinkään muuhunkaan asiaan liittyvän lainsäädännön ei pitäisi perustua poliittikkojen henkilökohtaisiin pariutumiskokemuksiin.

Kiurun ja Tynkkysen logiikkaa mukaillen ehdotan, että Suomen koulujen opetussuunnitelmiin on lisättävä thain kielen kurssi, joka on pakollinen kaikille pojille. Tästä voi olla korvaamatonta etua heille vanhemmalla iällä.

"Minulle on ollut henkilökohtaisesti paljon hyötyä thaista, koska olen myöskin saanut tutustua thaimaalaiseen tyttöystävään juuri siksi, että osasin edes muutaman sanan heti alkuun thaita. Tuo kielitaito teki kyllä elämästä hiukan helpompaa", kertoo entinen peräkammarinpoika Reiska Takahikiältä.

"Kyllähän se thain opiskelu silloin koulussa harmitti, varsinkin niiden kirjainväkkyröiden piirteleminen oli tuskaista", Reiska muistelee.

"Mutta loppujen lopuksi minua viisaammat tiesivät minua itseäni paremmin, mitä kieliä tulen elämässäni tarvitsemaan", lopettaa Reiska hymyillen ja taputtaa vaimoaan Joo-Jingiä hellästi pyllylle.

http://jarileino2011.puheenvuoro.uusisu ... erusteluna

[TK]

Valaiseva lista.
Ovatko ruotsia äidinkielenään puhuvat tai ruotsinkielisiin sukulaissuhteisiin vetoavat jääviä pakkoruotsi-asiassa?

[NRR]

Valaiseva lista.
Ovatko ruotsia äidinkielenään puhuvat tai ruotsinkielisiin sukulaissuhteisiin vetoavat jääviä pakkoruotsi-asiassa?

Itse asiassa su-ru-kaksikieliset, ruotsinkieliset ja su-ru-kaksikielisessä perheessä elävä ovat jäävejä ottamaan kantaa muiden perheiden lasten kieliopintoihin. He voivat vain kertoa siitä, miten mukavaa heillä on su-ru-kaksikielisinä ja su-ru-identiteetillä ja markkinoida tätä mahdollisuutta muillekin tai kertoa oman taustaryhmänsä palvelutarpeista. Minkäänlaisia vaatimuksia muiden lasten pakkoruotsiin tuolla tastalla ei mielestäni voi esittää.

[Jan-Erik Andelin]

Itse asiassa su-ru-kaksikieliset, ruotsinkieliset ja su-ru-kaksikielisessä perheessä elävä ovat jäävejä ottamaan kantaa muiden perheiden lasten kieliopintoihin.

Mielenkiintoinen ajatus. Miten niin "jäävi"?

[NRR]

Itse asiassa su-ru-kaksikieliset, ruotsinkieliset ja su-ru-kaksikielisessä perheessä elävä ovat jäävejä ottamaan kantaa muiden perheiden lasten kieliopintoihin.

Mielenkiintoinen ajatus. Miten niin "jäävi"?

Moni elää kaksikielisyyskuplassa, jossa todellisuus näyttää kovin toisenlaiselta kuin kuplan ulkopuolella. Siksi sen kuplan sisältä ei pysty ymmärtämään, ettei ruotsi olekaan hyödyllinen kieli useimmille suomalaisille tai että ruotsin aiheuttamat ongelmat eivät olekaan vain fennopropagandaa.

-------------

Mutta kävin tässä läpi näitä puheenvuoroja, ja tässä koosteita useimpien suomenkielisten propakko-puhujien puheenvuoroista:

Raija Vahasalo / kok, rehtori kaksikieliseltä Kirkkonummelta, Gesterbyn koululta, jossa painotetaan ruotsin kielen oppimista kielikylpyluokilla:

Väitti, että vielä muutama vuosikymmen sitten oli normaalia, että kansalaiset osasivat neljää viittä eri kieltä! [NRR: ei pidä paikkaansa] Ihmetteli, miksi kielet olisivat nyt vaikeampia. Sitten puhuttiin kieltenopetuksen varhaistamisesta ja kielikyvystä ja siitä, että kieliryhmien tulisi olla enemmän tekemisissä toistensa kanssa jo kouluaikana. Hän heitti myös, että ruotsin kielen opiskelusta voi jo nyt saada vapautuksen, jos tietyt edellytykset täyttyvät (= täysin ummikko tulee yläkouluun). Muistutti, ettei edes kokeiluja tarvita, koska venäjää voi lukea nytkin. Modig ja Nylander komppasivat välihuudoin.

Outi Mäkelä / kok, Nurmijärveltä, mutta valmistunut kauppatieteiden maisteriksi Vaasassa:

"--- perustuslain mukaan kaksi virallista kieltä ja niin kauan kuin tilanne on tämä, niin molemmilla kielillä pitää saada palveluita, ja se palveluiden saanti on turvattava --- molempien maamme virallisten kielten osaaminen kuuluu yleissivistykseen ja koulujärjestelmämme tehtävä on nimenomaan varmistaa meidän suomalaisten yleissivistys. --- koulun tai vapaa-ajan harrastusten kautta tapahtuvaa vuorovaikutusta on ehdottomasti lisättävä --- Itse olen opiskellut Vaasassa ja aikanaan siellä koin, että haasteellista on päästä edes puhumaan ruotsia ruotsinkielisten kanssa. Jollain tavalla tuntuu, että ruotsinkielinen väestö kokee, että eristäytyminen on paras tapa säilyttää ruotsin kieli. Itse koen, että tämä on ehkä jollain tavalla keinotekoinen ajatus, ja toivon, että näitä raja-aitoja ja tätä eristäytymistä vältetään ja madalletaan, jotta vuorovaikutuksesta tulee osa arkea. --- Toivon, että yhteiskunta on elävästi kaksikielinen."

Anne-Mari Virolainen / kok, kauppatieteiden maister Turusta, Kokoomuksen varapuheenjohtaja:

Aluksi ruotsiksi, että lastemme kielitaito on käynyt huonommaksi, sääli, enemmän venäjää, kiinaa ja espanjaa. Sitten suomeksi, että Suomi kansainvälistyy, ja se edellyttää myös yhä laajempaa kielitaitoa --- törmäämme usein siihen, että tulee resurssipula. "Minä uskon siihen, mitä edustaja Vahasalo ja moni muu täällä ovat sanoneet, että menettelytavat kehittyvät." [ei oikeastaan puhu ruotsista lainkaan]

Eila Tiainen / vas, toimittaja, työskennellyt muun muassa Ruotsin radiossa:

"Minä olen suomenkielinen mutta jotenkin koen, että minun identiteettini on kuitenkin kaksikielinen, ja se tulee siitä, että olen ollut aina kiinnostunut historiasta ja kulttuurista ja koen jotenkin olevani pohjoismaalainen. Sen takia kannatan tätä ruotsin kielen opiskelua, että se avaa meille kulttuurin ja sivistyksen mutta myös näille työmarkkinoille ovia enemmän kuin se, että meillä ei olisi tätä ruotsin kielen opetusta. --- Euroopassa on monia muitakin maita, joissa on useita kieliä, ja en ole törmännyt esimerkiksi Sveitsissä sellaiseen keskusteluun kuin täällä käydään."

Ja sitten hän toistaa virheellisen väitteen ruotsin yo-kokeen ... ja patistaa opetusmenetelmien kehittämiseen.

Risto Kalliorinne / vas, sosionomi Oulusta:

"Minä kannatan sitä, että ruotsin kieltä opiskellaan suomalaisissa kouluissa, ja kannatan sitä hyvin käytännönläheisistä syistä. Niistä tärkein on nuorten pääseminen työmarkkinoille. Todella moni ovi sulkeutuu Pohjoismaissa ja tässä maassa niiltä nuorilta, jotka eivät osaa ollenkaan ruotsia. Meidän kotimaassa vaaditaan hyvin moniin julkisiin virkoihin ruotsin kielen taitoa, vähintään virkamiesruotsin osaamista, ja eivät nuoret ole vielä seiskaluokalla kypsiä päättämään koko loppuelämästään, haluavatko he sulkea tietyt ammatit ja alat ja tietyt maat kokonaan ulos omasta tulevaisuudestaan. Esimerkiksi, kun oululainen tyttö ihastuisi vaasalaiseen poikaan ja haluttaisiin perustaa yhteistä elämää sitten sinne Vaasaan, niin kun ei ollut tullut opiskeltua yhtään ruotsia, ei ole mitään asiaa julkisiin virkoihin sinne seudulle. Eli pidetään ovet auki ja annetaan nuorille perusosaaminen ruotsin kielestä."

Jari Myllykoski / vas, ammattiyhdistystausta - syyllistää itseään ja opettajiaan mutta jättää oven auki vapautuksille:

"Haluaisin kielten opetuksen alkavan jo päivähoidossa, esikouluissa, se pitäisi tehdä luonnolliseksi osaksi niitä. Ja uskon, että Myllykoskikin osaisi ruotsia, kun tämä olisi tarpeeksi ajoissa opiskellut ilman omia asenteellisia esteitä, että et kehtaa, et uskalla. --- Mutta se, että tämä sulkisi pois osaltaan ammatinvalinnat: --- laitteet, joilla tulkkaus tapahtuu automaattisesti, ei virkailijan tarvitse välttämättä osata ruotsia."

Tytti Tuppurainen / sd, saksan kielen maisteri Oulusta:

Puhui pääosin ruotsiksi --- arvosteli viime vuosien debattia, väitti että kyse on kaksikielisyyden vastustamisesta, muistutti Suomen historiasta, tilitti tuntemastaan kiitollisuudesta länsimaisuuttamme kohtaan, sanoi että olemme kahden kielen kansa, lopuksi hän toisti virheellisen argumentin siitä, ettei kielten kirjoittaminen lisääntynyt vaikka pakko yo-kirjoituksista poistettiin ja väitti, että pakon poistuessa ruotsin lukijoista muodostuisi "svensktalande bättre folk", joka osaisi muitakin kieliä paremmin. Suomeksi vain: "Koulujen kielivalikoimasta voi ja pitää puhua. Tämän aloitteen maalina on kuitenkin kielipolitiikka, ei koulutuspolitiikka. Suomenkielisenä suomalaisena en kannata aloitetta."

Tuula Peltonen / sd, kasvatustieteilijä (väitöskirja työn alla), Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunnassa vuodesta 2007, sen varapuheenjohtaja 28.02.2014 alkaen:

"--- lapsillemme --- on annettava mahdollisuus monipuoliseen, rikkaaseen kielen oppimiseen. --- Pakollisuus, pakolliset aineet ovat yksi osa opetussuunnitelmaamme. Pakollisilla aineilla varmistamme tietyn oppimisen tason ja tulokset. --- Ruotsi on kuitenkin edelleen meidän toinen kansalliskielemme --- edellytys myös omalla virkamiehen uralla etenemiselle --- Ruotsin kielen opiskelu on meille suomalaisille traditio, johon liittyy valtavasti kulttuurihistoriallista arvoa --- Laaja ja monipuolinen kielitaito on yksilön etu --- ruotsin kielen opiskelukin avaa parhaimmillaan mahdollisuuksia ja helpottaa edelleen muiden kielien opiskelua --- on sanottu, että niiden lasten tai nuorten, jotka hyötyisivät englannin tai äidinkielen lisätunneista, olisi tarkoituksenmukaisempaa opiskella vain yhtä vierasta kieltä. Kansalaisaloite ei kuitenkaan millään tavalla velvoita tai vaadi kohdentamaan näitä ruotsin kielestä pois jääneitä kielitunteja muuhun kielten opiskeluun. Todennäköisempää aloitteen toteutuessa olisi se, että lasten kielitaito rappeutuisi entisestään. [NRR: Näin yksityiskohtaista aloitetta ei voi tehdä, kun on kyse ison laivan kääntämisestä, tuo on teettelyä!] --- on todellakin kehitettävä kielenopetusta --- mahdollisia malleja numeroarvioinnista pois siirtymiseen ---"

Satu Haapanen / vihr, syntynyt Ruotsissa, käynyt Kemissä koulut ja opiskellut Oulussa luokanopettajaksi:

Puhui vain ruotsiksi siitä, että Oulussa on ruotsinkielinen koulu ja sen oppilailla on neljä, viisi maata joista valita opiskelut ja työpaikat, mutta yksikielisillä nuorilla on kenties vain yksi - tai voihan englannillakin opiskella, mutta minusta on vain oikein, että nämä mahdollisuudet tulevat kaikille nuorillemme. [NRR: Niin kuin olisi mitenkään realistista, että suomenkieliset saavuttaisivat äidinkielen tasoisen ruotsintaidon ja kokisivat Pohjoismaat samalla tavalla kodikseen!] Pohjoisen työttömyydestä voi siirtyä Norjaan tai Ruotsiin. Täytyy kuulemma vain opettaa paremmilla metodeilla ja tehdä jotain sille pääasialliselle ongelmalle, että moni pelkää puhua ruotsia.

[Jan-Erik Andelin]

Siitä voinkin olla samaa mieltä, ettei pidä olla väkevästi jotakin mieltä toisten asioista, jos heidän olosuhteistaan tietää liian vähän.

Jääviys tarkoittaa eturistiriitaa, ja jäinkin miettimään mikä se eturistiriita mielestäsi on.

[NRR]

Siitä voinkin olla samaa mieltä, ettei pidä olla väkevästi jotakin mieltä toisten asioista, jos heidän olosuhteistaan tietää liian vähän.

Jääviys tarkoittaa eturistiriitaa, ja jäinkin miettimään mikä se eturistiriita mielestäsi on.

Toisen pakottaminen asiassa, jota ei hänen kannaltaan tunne, on väärin. Jos kyseessä on lapsi tai holhottava yksilö, voidaan tällaiseen joutua ja voidaan vain toivoa, että oma eettisyys riittää tekemään kohtuullisia päätöksiä. Muuten on syytä jäävätä itsensä.

Eturistiriitakin varmasti on - sillä pakko ei ole useimpien suomenkielisten tai uussuomalaisten etu. Jonkun siitä on kuitenkin hyödyttävä. Tälle pohdinnalle voi tehdä oman ketjunsa.

[jänkäkoira]

Näillä monella tuntui olevan tuo "parannetaan opetusta ja opetusmetodeja" mantra...
Niin semmonen tuli omilta kouluvuosilta mieleen, että meillä oli englannin ja ruotsin oppitunnit metodeiltaan lähes identtiset, ja jotenkin kummasti näistä surkeista opetusmetodeista huolimatta englanti sujuu sujuvasti, ruotsi taas, no tuota...
Että ehkäpä vika ei ole metodeissa?

[NRR]

Näillä monella tuntui olevan tuo "parannetaan opetusta ja opetusmetodeja" mantra...
Niin semmonen tuli omilta kouluvuosilta mieleen, että meillä oli englannin ja ruotsin oppitunnit metodeiltaan lähes identtiset, ja jotenkin kummasti näistä surkeista opetusmetodeista huolimatta englanti sujuu sujuvasti, ruotsi taas, no tuota...
Että ehkäpä vika ei ole metodeissa?

Aivan. Opettajatkin olivat vielä samat, joten ei vika tainnut olla heissäkään.


Keskustelu oli niin huuhaata, ettei tämä analysoimalla parane:

- ruotsinkielisellä alueella ruotsin kielikylpyyn erikoistuneen koulun rehtori puhuu ruotsin kielikylpyjen puolesta ja haikailee aikaa, jolloin muka "oli normaalia, että kansalaiset osasivat neljää viittä eri kieltä"

- kokoomusedustaja muistuttaa uudesta perustuslain tulkinnasta, että "virallisten kielten osaaminen kuuluu yleissivistykseen ja koulujärjestelmämme tehtävä on nimenomaan varmistaa yleissivistys"

- Ruotsin radiossa työskennellyt toimittaja tunnelmoi oman kaksikielisen identiteettinsä ja pohjoismaalaisuutensa kanssa katsoen sen velvoittavan muitakin

- kielten maisteri puhuu pelkkää ruotsia ja syyttää kansalaisaloitetta kaksikielisyyden vastustamisesta ja tilittää tuntemastaan kiitollisuudesta länsimaisuuttamme kohtaan, joka liittyy ilmeisesti ruotsinopintoihin

- Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunnan tuore varapuheenjohtaja puhuu ylipäätään pakollisuuden puolesta, muistuttaa virkaurien edellyttävän ruotsia ja lyttää erityisoppilaiden mahdollisuudet heille paremmin sopiviin kieliopintoihin, koska tämä yksityiskohta ei löydy aloitteesta

- useampi edustaja toistaa ruotsinkielisten lanseeraaman virheellisen argumentin siitä, että pakkoruotsin poistaminen yo-kokeesta ei lisännyt muiden kielten opintoja - miljoonannen kerran, tarkoitus oli vähentää kielipainotusta, sama pakkoruotsi jäi pakolliseksi kuin ennenkin

- Ruotsissa syntynyt kansanedustaja puhuu vain ruotsiksi siitä, miten laajat mahdollisuudet on ruotsinkielisten koulujen oppilailla (päästä Nordeniin opiskelemaan ja töihin) ja miten ne samat mahdollisuudet pitää pakkoruotsin myötä saada muillekin - oli se realistista tai ei, nuorten omien toiveiden mukaista tai ei

- yksi jos toinen asetti toivonsa pohjoismaisille työmarkkinoille ja muistutti virkojen pakkoruotsista sekä toivoi, että uudet opetusmenetelmät pyyhkivät kaikki ruotsin oppimisen ongelmat historiaan...

Miten tämän keskustelun voi ottaa vakavasti?

[TMK]

Näillä monella tuntui olevan tuo "parannetaan opetusta ja opetusmetodeja" mantra...
Niin semmonen tuli omilta kouluvuosilta mieleen, että meillä oli englannin ja ruotsin oppitunnit metodeiltaan lähes identtiset, ja jotenkin kummasti näistä surkeista opetusmetodeista huolimatta englanti sujuu sujuvasti, ruotsi taas, no tuota...
Että ehkäpä vika ei ole metodeissa?

Minulle opetti sama opettaja, eri vuosina, sekä englantia että ruotsia. Englannin opettajana hän oli hyvä, ruotsin vähemmän. Mutta koko koulun tiukin opettaja oli ensimmäisten vuosien ruotsin opettaja ja kyllä minä sen opinkin, mutta olen tietenkin jo unohtanut. Sen takia naurattaa nämä tyypit, että "jos minäkin vain olisin opiskellut kunnolla ruotsia koulussa, mutta kun oli niin huono asenne... Asenteesta se vain riippuu." No jos sinä itse olet ollut typerä, että et opiskellut mahdollisuuksiesi mukaan, niin turha kuitenkaan syyttää samasta meitä muita. Kaikki eivät ole yhtä typeriä. Ei siitä ruotsista silti mitään hyötyä ole, vaikka sen olisi koulussa hyvin oppinutkin.

[NRR]

(Sama viesti myös ketjussa "Mitä oikeusministeri sanoi - pakko perustuslaissa vai ei?", kuuluu molempiin)

RKP:n ryhmässä oli jaettu rooleja ja pakon puolusteluita eri puhujien kesken.

Peruslähtökohta on tämä tuoreen "kansalliskielistrategian" eli ruotsinsuojelustrategian myötä luotu tulkinta perustuslaista: "Jos maassa on kaksi kansalliskieltä, molempia opiskellaan koulussa." Koska perustuslakimme "kansalliskieli"-nimike on uniikki, vertailukohteita ei juuri ole. Missään muualla ei ole maassa ja maailmassa vähälukuista vähemmistökieltä kaikille pakollisena peruskoulusta yliopistoon. Mutta tähän ruotsinkieliset ovat jo aiemmin vastanneet, että meidän "uniikki tilanteemme vaatii uniikit ratkaisut". Missään nimessä näin ei ajateltu, kun perustuslakia on muovattu. Saamen kielten nostaminen, oikeudenmukaisesti, kansalliskieliksi romahduttaisi tämän tulkinnan.

"Tämä on suomenkielistenkin parhaaksi" -osiossa väitettiin, että pakkoruotsi turvaa
- tasavertaiset mahdollisuudet työmarkkinoilla (Nordenin työmarkkinat ja virat Suomessa, alueellisissa malleissa muuttoliikke toisi yllätyksiä kielivaatimuksissa),
- kaupan Ruotsin kanssa,
- Suomen aseman osana Pohjoismaita, mikä on Suomelle tärkeämpi kuin muilla, koska geopoliittinen asemamme olisi muuten "yksinäinen",
- "Naapurin kielen osaaminen on yhteydenpidon tärkeä väline", sanoi Ahvenamaan edustaja, jonka kotiseudulta pakkosuomi poistettiin, koska se söi nuorten muun kielitaidon.
Nyt olisi aika, että suomenkieliset ja uussuomalaiset itse pääsisivät arvioimaan, mikä on kieltenopetuksessa heidän lastensa parhaaksi. Jos näin hyvin koulutettu väestö ei siihen pysty, kaikkinainen demokratia ja yksilöllisyys on iäksi mahdotonta.

"Lapsilta (ja suomenkielisiltä tai uussuomalaisilta) ei kysytä" -osiossa kiellettiin kaikki pakon kritiikki, sillä
- puhe hyvinvointiongelmista pakkoruotsin vuoksi on roskapuhetta,
- eivät ruotsinkielisetkään lapset ymmärrä, miksi pakkosuomi on tärkeää, se pitää heille selittää, ja maan kaksikielisyyden lapset ymmärtävät vasta aikuisina,
- ylioppilaskirjoituksissa ruotsin vapaaehtoisuus ei lisännyt muita kieliä [NRR: vääristelty argumentti, koska tarkoitus oli vähentää kielipainotusta yo-kirjoituksissa ja pakkoruotsin kurssit jäivät].
Demokratiassa kysytään vanhemmilta, luotetaan perheiden kykyyn tehdä viisaita valintoja. Keskustelussa ei käytetä vääristeltyjä argumentteja, ellei jo tiedetä, ettei itsellä olekaan puhtaita jauhoja pussissa.

"Ainoa sallittu keskustelu" - osiossa nostettiin pohdittavaksi
- miten parantaa ruotsinopiskelua (varhaistus, lisäys, panostus tietotekniikkaan).
Kaikkea opetusta luonnollisesti kehitetään kaiken aikaa. Nyt vain muissa aineissa nykyisilläkin työtavoilla saadaan ihan hyviä tuloksia. Olisi aika tunnustaa, että pakkoruotsin tulokset ovat onnettomia, koska pakkoruotsi ei toimi. Ja jos miljardihankkeilla pakkoruotsi saataisiin toimimaan, mitä sitten? Muista kielistä, muusta osaamisesta olisi mittaamattoman paljon enemmän iloa ja hyötyä erilaisille yksilöille ja koko maalle.

"Sinivalkoisia sieluja ja muuta pyhää" -osiossa oltiin jo paremmin teologiaan sopivissa tunnelmissa:
- Kaksikielisyys on perustuslakioikeus, tämä unohtuu kovin helposti. Mikä kieliryhmä antaisi periksi tai asettaisi vaaraan kielensä tai kulttuurinsa? Ei mikään. Tämä pätee myös suomenruotsalaisiin. --- Toivon, että Suomen eduskunta auttaa ruotsinkielistä vähemmistöään säilyttämään heidän perustuslaillisen oikeutensa ja kulttuurinsa. Kieli on osa ihmisen sielua."
- Jos ruotsin pakollisuus poistetaan, "Suomi ei siinä tapauksessa enää ole ihannemaamme, maa, jossa perustuslain mukaan on kaksi kansalliskieltä ja molemmat kielet koulujen lukujärjestyksessä."
- Donner jyrisi kuin pappi: "Jonain päivänä, siitä olen vakuuttunut, ruotsin kielen pakollisuus voi kadota" [NRR: ilmeisesti suomen kielen kadotessa, olemmehan aiempien kommenttien valossa täysin sidottuja ruotsin kieleen voidaksemme elää ja kukoistaa maan päällä], mutta tänään sellaista ajavat vain "tyhmyyden divisioonat" ja "pimeän puuhamiehet", joilla on aikomuksena ruotsin ohella "heittää roskakoppaan koko se sivistyksellinen perinne, joka piti meidät hengissä Venäjän sortopolitiikan aikana ja sai kansan melkein sataprosenttisesti puolustamaan tasa-arvoa ja demokratiaa talvisodan aikana."
Hm, jopa Talvisodan ihme liittyikin ruotsin kieleen.

Tämän keskustelun valossa kaksikielisyys on tie paratiisiin, tie, jota "tyhmyyden divisioonat" ja "pimeän puuhamiehet" yrittävät estää oikeamielistä kansaa kulkemasta. Taistelussa on nyt Harmagedonin tunnelma.

[NRR]

JEA jo toisaalla huomautti, että nyt RKP "jätti marmattamatta siitä, että ruotsinkielisiä palvellaan huonosti" - RKP ei maininnut palveluita oikeastaan lainkaan lukuunottamatta Ahvenamaan edustajaa, joka muistutti, että he ovat "ikuisiksi ajoiksi" saaneet "takuut --- siitä, että kaikki yhteydet maakunnan kanssa on hoidettava ruotsiksi". Muilla palvelut kätkeytyivät yleiseen puheeseen oikeuksista.

Suomenkielisistäkin vain muutama nosti palveluvelvoitteen esiin:

Kimmo Sasi/ kok:
- Meillä tänä päivänä on erittäin suuri haaste, että on vaikea tarjota palveluita [ruotsiksi]
Tuomo Puumala /kesk:
- --- että aidosti voitaisiin palvella kaikkia mahdollisimman hyvin kahdella kielellä, myös ruotsin kielellä.
Outi Mäkelä /kok:
- molemmilla kielillä pitää saada palveluita

Sen sijaan perussuomalaiset, jotka olivat varautuneet keskusteluun palveluista, vastasivat tähän teemaan uudestaan ja uudestaan.

Onko tämäkin keskustelu tulkittava siten, että pakkoruotsin yhä ohenevissa selityksissä palveluilla ei ole merkitystä?


Nähdäkseni RKP:n pakkoruotsin puolustus kiteytyy tähän:

- Jos ruotsin pakollisuus poistetaan, "Suomi ei siinä tapauksessa enää ole ihannemaamme, maa, jossa perustuslain mukaan on kaksi kansalliskieltä ja molemmat kielet koulujen lukujärjestyksessä."

ja tietysti siihen, minkälaisen turvatun ja arvostetun ja erillisen elämänpiirin omine opintopolkuineen, kulttuurimaailmoineen ja virkaedustuksineen "ihannemaan" kaksikielisyysliturgia tuo mukanaan. Ehkä puheet tämän maailman katoamisesta tyystin kielivapauden myötä, ovat kuitenkin liioittelua, onhan maailmassa elivoimaisia kielivähemmistöjä, varsinkin oman kielialueensa kupeessa. Suomi on maa, jossa on tilaa sekä vapaudelle, oikeudenmukaisuudelle että ruotsinkieliselle vähemmistölle - kuinkas muuten.

RKP haluaa kaiken jatkuvan kuten ennenkin, vaikka suomenkielisten suomalaisten ja uussuomalaisten elämä on muuttunut ratkaisevasti ja heidän hyvinvoinnilleen olisi ensisijasta päästä rakentamaan koulutus- ja virkarakennetta heidän omista (yksilöllisistä) tarpeistaan globalisoituvassa maailmassa ja maahanmuuton kautta monikielistyvässä Suomessa.

Pakkoruotsi on hyvinvointitappio meille suomenkielisille ja uussuomalaisille - tämä on tulevaisuuden suunnittelun todellinen lähtökohta. Ruotsinkielisestä kuplasta voidaan heitellä "roskapuhetta" kommentteja ja herkistellä omaa "sinivalkoista sielua", koska ei kyetä näkemään muiden maailmaa - eikä sitä näe moni kaksikielisyyskuplaan eksynyt "rasti ruutuun"-suomenkielinenkään, joka on omaksunut eduskunnassa lymyilevän "moukkatankero" -ajattelun.

"Moukkatankerot" eivät häpeä enää. "Tyhmyyden divisioonat" ja "pimeyden puuhamiehet", naisista puhumattakaan, eivät häpeä enää puhua omasta todellisuudestaan ja lastensa oikeuksista. Turha vähätella ja nimitellä meitä, jotka haluamme kasvattaa lapsemme hyväsydämisiksi ja osaaviksi ihmisiksi ilman kuplia ja liturgioita. Me tunnemme esivanhempamme, itsemme ja lapsemme paremmin - vain me voimme päättää lastemme kieliopinnoista - kuten ihmiset päättävät lastensa kieliopinnoista muualla maailmassa. Tämä oleellista, tästä lähdetään.

[jänkäkoira]

Tuosta palveluvelvoitteesta:

Kemiönsaari houkuttelee lääkäreitä laskemalla kielitaitovaatimuksia: http://www.sss.fi/uutiset/632277.html

"Lautakunta esittää hallitukselle, että vastedes muille kuin johtavalle terveyskeskuslääkärille ja johtavalle hammaslääkärille sallitaan toisen kotimaisen hyvä ja toisen tyydyttävä taito. Nykyään Kemiönsaari vaatii lääkäreiltä toisen kotimaisen erinomaista ja toisen hyvää kielitaitoa."
Ymmärrän kyllä sen, että lääkärissä asioidessa on mukavaa saada palvelut äidinkielellä, mutta jos kielipolitiikka menee terveydenhuollon edelle, niin on se vähän jo kummaa touhua mielestäni... vai onko huonosti ruotsia puhuva lääkäri muka huonompi asia kuin ei lääkäriä ollenkaan?

("kaksi yhden hinnalla" bonus uutinen Kemiönsaarelta: http://www.sss.fi/uutiset/632071.html
Kemiönsaaren sivistyslautakunta aikoo etsiä keinoja perustaa kaksikielinen lukio. Se ryhtyy selvittämään, miten kunta voisi tarjota suomenkielisille nuorille mahdollisuuden suorittaa lukio-opintonsa kotikunnassaan.)

[JV Lehtonen]

pakko ei ole useimpien suomenkielisten tai uussuomalaisten etu. Jonkun siitä on kuitenkin hyödyttävä. Tälle pohdinnalle voi tehdä oman ketjunsa.

"Hyötyjiä" ei ole koskaan ilmoittautunutt, kun olen kysynyt..
"Holhoojia" sitäkin enemmän!

"Hyötyjiä ei ole",
mutta holhousvietti on vallannut yksilönvapauspuolueetkin.

Hyötyjän kanssa olisi helpompi keskustella kuin holhousviettisen kanssa!

Keneltä vapaaehtoinen ruotsi on pois ?
Vertaa:

Keneltä uskonnonvapaus on pois ?
Keneltä siviilipalvelu on pois ?
Keneltä yleinen ja yhtäläinen äänioikeus on pois ?

Näitä nykyään luonnollisina pidettyjä omantunnonoikeuksia ja yhdenvertaisuutta
on vastustettu historiassa rajusti.

Esim. RKP vastusti yhtäläistä äänioikeutta loppuun asti!