Tässä hesarin lyhyt ja asiallinen faktaruutu:
- Heitä on vähemmän: vajaat 300 000 liki 5,5 miljoonasta suomalaisesta on ruotsinkielisiä. Suurin osa asuu Uudellamaalla ja Pohjanmaan rannikolla.
- Heillä on korkeampi sosioekonominen asema. Helsingissä ruotsinkielinen ansaitsee keskimäärin 17 prosenttia enemmän kuin suomenkielinen.
- He elävät 2–3 vuotta suomenkielisiä pidempään. Elävät terveinä eivätkä sairastu tauteihin yhtä paljon kuin suomenkieliset. Miesten välinen terveysero on tasoittunut pääkaupunkiseudulla 2000-luvulla.
- Ruotsinkieliset koululaiset menestyvät heikommin Pisa-tutkimuksissa kuin suomenkieliset.
http://www.hs.fi/kotimaa/Miten+suomenru ... 3545677947
HS: Miten suomenruotsalaiset eroavat suomenkielisistä?
Re: HS: Miten suomenruotsalaiset eroavat suomenkielisistä?
Juttusarjassa on myös asiallinen tarina perheestä, joka yrittää kasvattaa lapsensa kaksikielisiksi täysin ruotsinkielisessä ympäristössä:
http://www.hs.fi/haku/?haku=ruotsi&osio=&sivu=2
PS. Luoto on viidentuhannen asukkaan kunta ruotsinkielisellä Pohjanmaalla.
--- Luodon – ruotsiksi Larsmon – kunnassa asukkaista 92 prosenttia on ruotsinkielisiä. Finnilän perhe Luodon Skiffervägenillä näkee vaivaa kasvattaakseen lapsensa kaksikielisiksi. Tehtävä on haastava, sillä kaikkialla ympärillä puhutaan vain ruotsia. Moni ei koskaan opi puhumaan suomea. --- Luodon kunta aloittaa myös suomen kielikylvyt ensi vuonna valmistuvassa 50-paikkaisessa uudessa päiväkodissa. --- "Palkkaamme päiväkotiin myös suomea puhuvia työntekijöitä, jotta 1–2 henkilöä puhuisi jokaisessa työvuorossa lapsille suomea. Pelkästään suomenkielistä ryhmää on vaikea perustaa, koska täällä on liian vähän suomea puhuvia lapsia", sanoo päivähoidon johtaja --- "Koulussa suomen opetus on liian teoreettista. Nuoret eivät opi kunnolla puhekieltä. Siksi suomi halutaan tehdä tutuksi jo päiväkodissa", sanoo Luodon vt. kunnanjohtaja --- Hänen mielestään nuorilla on vaikeuksia muun muassa työnsaannissa, jos he eivät opi käytännön suomea. Löf ei pelkää, että suomen kieli syrjäyttää ruotsin valta-asemaa Luodossa. Suomenruotsalainen kulttuuri on vahva.
http://www.hs.fi/haku/?haku=ruotsi&osio=&sivu=2
PS. Luoto on viidentuhannen asukkaan kunta ruotsinkielisellä Pohjanmaalla.
--- Luodon – ruotsiksi Larsmon – kunnassa asukkaista 92 prosenttia on ruotsinkielisiä. Finnilän perhe Luodon Skiffervägenillä näkee vaivaa kasvattaakseen lapsensa kaksikielisiksi. Tehtävä on haastava, sillä kaikkialla ympärillä puhutaan vain ruotsia. Moni ei koskaan opi puhumaan suomea. --- Luodon kunta aloittaa myös suomen kielikylvyt ensi vuonna valmistuvassa 50-paikkaisessa uudessa päiväkodissa. --- "Palkkaamme päiväkotiin myös suomea puhuvia työntekijöitä, jotta 1–2 henkilöä puhuisi jokaisessa työvuorossa lapsille suomea. Pelkästään suomenkielistä ryhmää on vaikea perustaa, koska täällä on liian vähän suomea puhuvia lapsia", sanoo päivähoidon johtaja --- "Koulussa suomen opetus on liian teoreettista. Nuoret eivät opi kunnolla puhekieltä. Siksi suomi halutaan tehdä tutuksi jo päiväkodissa", sanoo Luodon vt. kunnanjohtaja --- Hänen mielestään nuorilla on vaikeuksia muun muassa työnsaannissa, jos he eivät opi käytännön suomea. Löf ei pelkää, että suomen kieli syrjäyttää ruotsin valta-asemaa Luodossa. Suomenruotsalainen kulttuuri on vahva.
Re: HS: Miten suomenruotsalaiset eroavat suomenkielisistä?
Positiivinen yllätys, että Hesari mainitsi tuon Pisa-eron... Muuten olisi ehkä tullut syytteitä elitismi-rasismista. 
Re: HS: Miten suomenruotsalaiset eroavat suomenkielisistä?
Hesarin artikkeleissa on kovasti yritetty puhua vain suomenruotsalaisuudesta, ei ruotsinopetuksesta eikä varsinkaan pakkoruotsista.
Pakkoruotsihaulla nousee vain ruotsinsuomalaisen räppärin haastattelu, hän kiertää jo kolmatta vuotta kouluja teettämässä nuorilla ruotsinkielistä räppiä:
- Mitä sana pakkoruotsi merkitsee sinulle?
- Minulle se merkitsee albumia, jonka teimme Redraman kanssa. Koko levyn nimen tarkoitus oli muuttaa sanan merkitys, jotta ihmisille tulisi sanasta pakkoruotsi mieleen se albumi, eikä se negatiivinen asia, jota sana itse asiassa tarkoittaa. Ei koulussa ole pakkomatematiikkaakaan tai pakkovälitunteja.
http://www.hs.fi/ihmiset/R%C3%A4pp%C3%A ... 3632108602
Näin siis pakkomatematiikka-retoriikka jatkuu. Vahingossakaan ei sanota, että oikeastaan, eihän muillakaan mailla ole näitä pakkopikkuvähemmistökieliä, Suomessakin voitaisiin luottaa siihen, että ruotsia valitaan vapaaehtoisesti. Mutta ei. Pakko yrittää vähätellä pakkoa ja vertauttaa sitä matematiikkaan.
Pakkoruotsihaulla nousee vain ruotsinsuomalaisen räppärin haastattelu, hän kiertää jo kolmatta vuotta kouluja teettämässä nuorilla ruotsinkielistä räppiä:
- Mitä sana pakkoruotsi merkitsee sinulle?
- Minulle se merkitsee albumia, jonka teimme Redraman kanssa. Koko levyn nimen tarkoitus oli muuttaa sanan merkitys, jotta ihmisille tulisi sanasta pakkoruotsi mieleen se albumi, eikä se negatiivinen asia, jota sana itse asiassa tarkoittaa. Ei koulussa ole pakkomatematiikkaakaan tai pakkovälitunteja.
http://www.hs.fi/ihmiset/R%C3%A4pp%C3%A ... 3632108602
Näin siis pakkomatematiikka-retoriikka jatkuu. Vahingossakaan ei sanota, että oikeastaan, eihän muillakaan mailla ole näitä pakkopikkuvähemmistökieliä, Suomessakin voitaisiin luottaa siihen, että ruotsia valitaan vapaaehtoisesti. Mutta ei. Pakko yrittää vähätellä pakkoa ja vertauttaa sitä matematiikkaan.