Blogissa Irlannin pakkoiiristä

[NRR]

Irlantilaistunut bloggari kuvaa tuoreessa kirjoituksessaan eroja pakkoruotsi ja pakkoiirin välillä. Tämä ei ole kielipoliittinen puheenvuoro, enemmänkin ulkosuomalaisen matkakertomus kahden maan asukkaana.

Pakkoruotsi on hänen mielestään toki hiukan hyödyllinen, mutta niin pakkoruotsi kuin pakkoiiri unohdetaan pian koulun jälkeen. Pakkoiiri taas kantaa kansallista identiteettiä ja uhattua omaleimaisuutta.


Pakko mikä pakko?

http://arkeairlannissa.blogspot.fi/2013 ... pakko.html

Olen seurannut mielenkiinnolla keskustelua pakkoruotsista. Täällä Irlannissahan iirin kieli on pakollinen oppiaine jo Junior Infants -luokalta lähtien, eli 4-5 -vuotiaat oppivat jo perusfraaseja ja simppeliä sanastoa.

Täällä myös väitellään koko homman järkevyydestä: miksi tuhlata arvokkaita oppitunteja puolikuolleen kielen opetteluun; kielen, jota puhutaan vain An Gaeltacht -alueilla lähinnä saarivaltion peränurkissa? Tässä asiaa iirin kielen nykytilanteesta: http://en.wikipedia.org/wiki/Status_of_ ... h_language

Aivan kuten Suomessakin, täälläkin huudellaan valinnaisuuden perään. Halutaan lisää eurooppalaisia käyttökieliä, tiedeaineita, liikuntaa, jne. Iirin kielen säilymiseen tarvitaan valtavaa panostusta kouluilta; ilman pakkoiiriä tavallisissa, englanninkielisissä alakouluissa ja kokonaan iirinkielisissa kouluissa (joiden suosio on kasvanut viime vuosina) koko kieli todennäköisesti kuolisi lähivuosikymmenten kuluessa pois. Kukin valitsee väittelyssä puolensa omien arvojensa mukaisesti: hyödylliset tiedeaineet ja kielet vs. osa kansallista identiteettiä ja historiaa. Ei ole helppo valinta.

Pakkoruotsilla ja pakkoiirillä onkin eroja, mutta myös mielenkiintoisia yhtäläisyyksiä:

1. Ruotsi on tunnetusti erittäin elinvoimainen kieli, jota puhuu useampi miljoona ihmistä. Iiriä puhuu arvion mukaan noin 3 % koko Irlannin väestöstä, hekin kaikki kaksikielisiä joka tapauksessa.

2. Iiri on irlannin alkuperäinen kieli (kuten suomi), jonka brittiläiset siirtomaaherrat pyrkivät tuhoamaan. Pakkoruotsi on "valloittajan" kieli, jota alkuperäisväestö opettelee pienen kielivähemmistön vuoksi. Mutta. Koska ruotsin kieli on kuitenkin erittäin elinvoimainen toisin kuin iiri, on sen oppimisesta hyötyä esimerkiksi työelämässä ja matkusteltaessa Pohjoismaissa. Iirin kielestä saa lähinnä keskiluokkaista kulttuuripääomaa ja mahdollisuuden päästä opiskelemaan hyvämaineisiin kouluihin (vrt. ruotsi). Vaikka sitä vaaditaan tietyissä työtehtävissä, todellisuudessa sitä ei juurikaan käytetä arkielämässä, koska englannin ylivalta on itsestäänselvyys.

Suomen kielen säilyttäminen elinvoimaisena olikin helpompaa siinä mielessä, ettei meidän ole tarvinnut taistella englannin kielen kaltaista ilmiötä vastaan. Vaikka englannin kielestä tuli globaali yleiskieli vasta viime vuosikymmenten aikana, oli sen merkitys Irlannissa valtava jo 1800 -luvulla: köyhästä maasta paettiin miljoonittain vuosikymmenten ajan englanninkielisiin naapurimaihin, eli Britteihin ja USA:han. Vankilaivat kuljettivat toiset pari miljoonaa Australiaan ja Uuteen Seelantiin.

Useimmat kyltit ja merkit ovat Irlannissa kahdella kielellä, aivan kuten Suomessakin. Kun poistut pikkukaupugista tai -kylästä, toivottaa kyltti tienreunassa: " Slan Abhaile", turvallista kotimatkaa. Useimmat irlantilaiset tuntevatkin lähinnä vain näitä satunnaisia fraaseja, eivätkä puhu iiriä muuten lainkaan.

Irlannin itsenäistyttyä iirin kieli nostettiin kunnia-asemaan ja sitä alettiin opettaa peruskouluissa. Alakoulun opettajien on osattava iiriä sujuvasti, samoin myös (teoriassa) kaikkien valtion virkamiesten. Tv -kanavista yksi on omistettu pelkästään iirinkielisille ohjelmille, samoin radiossa. Gaelscoileanna, iirinkieliset koulut ovat saavuttaneet suuren suosion varsinkin keskiluokkaisten irlantilaisten keskuudessa, samoin iirinkieliset lasten nimet pitävät pintansa top ten -listoilla vuodesta toiseen. Lasteni koulukavereistakin löytyy mm. Caoimhe, Aoife, Sinead, Daragh, Oonagh, Sean, Aine, Grainne, Aoibhinn ja Ailbe. Siitä vaan lausumaan!

Rahaa on pumpattu jo vuosikymmenien ajan iirin kielen aseman säilyttämiseen elinvoimaisena englannin rinnalla, osin menestyksellisesti, kuten iirinkielisten alakoulujen suosio osoittaa. Ikävä kyllä kielitaito kuitenkin hiipuu useimmilta viimeistään aikuisena.

Useimpien koululaisten (englannin kielisissä kouluissa) keskuudessa pakkoiiri on ihan yhtä suosittu oppiaine kuin pakkoruotsikin. Eturivin hikarit rakastavat sitä, muut heittävät sillä välin paperitolloilla eturivin hikareita.

Brittien siirtomaavallan aikana englannista muodostui saaren yleiskieli, joka on tunnetusti jatkanut pysäyttämätöntä voittokulkuaan siitä lähtien, mutta alkuperäisen irlantilaisen kulttuurin ja kielen merkitys on edelleen voimakas ihmisten mielissä: tämä on meidän juttu, ei englantilaisten. Kansalliseen identiteettiin kuuluu myös olennaisena osana musiikki. Irish dancing onkin edelleen hyvin suosittu harrastus.

Tyystin toisin kuin Suomessa, missä lukivaikeus tai maahanmuuttotausta ei oikeuta vapautukseen pakkoruotsista, Irlannissa tunnustetaan realiteeti: "Irlannissa on nyt jo tuhansia maahanmuuttajia, jotka eivät opettele iiriä eli saavat siitä vapautuksen, kuten monet ns. erityisoppilaatkin (esim. lukihäiriöiset)" (kommenteissa)

[NRR]

Irlannin ja Suomen historiaa pikana

8000 eaa.
Ensimmäiset asukkaat sekä Irlannin että Suomen alueille.

500-0
Irlanti: Keltit saapuvat Irlantiin. Druidit tulkitsivat unia ja uskoivat jälleensyntymiseen. Iirin kieli muovautui.
Suomi: Saamen ja suomen kielten puhujat olivat kenties juuri saapuneet Suomeen. Tietäjät.

0-500
Irlanti: Ehkä kauppiaat tai Roomasta palaavat orjat toivat kristinuskon ja luku- ja kirjoitustaidon. Pieniä kilpailevia kuningaskuntia.
Suomi: ?

500-1000
Irlanti: Viikingit ryöstivät Irlantia. Norjalaiset ja irlantilaiset sekoittuivat toisiinsa.
Suomi: Heimojen maa - suomalaiset, hämäläiset, savolaiset, karjalaiset. Viikingit eivät asetu Suomen alueelle. Kristinusko tulee sekä idästä että lännestä.

1000-1500
Irlanti: Paavillisen käskyn oikeuttamana englantilaiset valloittivat Irlannin 1100-luvulla.
Suomi: Ruotsi tekee paavin oikeuttamana ristiretken Suomeen 1200-luvulla. Suomen alue liitetään muodostumassa olevaan Ruotsin valtioon.

1500-1700
Irlanti: 1500-luvulla kuningas Henrik (viisi vaimoa) vei kirkon varat ja teki maasta protestanttisen (anglikaani) mutta irlantilaiset jäivät katolisiksi. Iirin kieli jäi rahvaan kieleksi, sitä ei enää kirjoitettu.
Suomi: 1500-luvulla kuningas Kustaa Vaasa vei kirkon varat ja teki maasta luterilaisen. Agricola teki suomen kirjakielen, suomea alettiin kirjoittamaan. Suomi idän ja lännen välissä. Sotia ja nälkiä. Suuret kuolonvuodet 1695–1697. Arvellaan, että neljännes tai jopa kolmannes koko väestöstä kuoli tuolloin nälkään ja tauteihin.

1800
Irlanti: Ranskan vallankumous innosti itsenäisyyteen, mutta katoliset ja protestanttiset talonpojat alkoivat tapella keskenään. Suuri nälänhätä 1845-52, kun perunarutto tuhosi perunat eikä viljaa annettu kansalle. Valtava määrä irlantilaisia lähti Amerikkaan.
Suomi: Suomesta tulee autonominen suurruhtinaskunta 1809, suomen kielen hidas vahvistuminen alkaa. Viimeiset suuret nälkävuodet 1866-68 kylmien katovuosien jälkeen.

1900
Irlanti: 1918 sisällissota, jatkui sissisotana. Irlanti ei osallistu toiseen maailmansotaan. 1949 itsenäisyys, mutta Pohjois-Irlanti jäi briteille.
Suomi: 1917 itsenäisyys, 1918 sisällissota. Toinen maailmansota, 1939 talvisota ja 1941 jatkosota, Karjalan menetys 1944.

Tässä näkyy tietty yhtäläisyys, mutta myös erot.

[NRR]

Ajatushautomo Magman tutkimusvastaava Björn Sundell on käsitellyt Iiriä omassa osuudessaan Magman sivuilla, tässä aikaisempaa keskustelua aiheesta näillä sivuilla:

http://www.magma.fi/bjorn-sundell/hur-b ... ende-sprak

Irlannissahan Brittien vallan aikana maan oma kieli ehti lähes kadota ja sitä yritetään nyt elvyttää.

Mielenkiintoista kyllä, artikkelissa rinnastetaan ruotsin asema Suomessa iirin asemaan Irlannissa.

Jäin miettimään, katsonko asiaa jotenkin aivan väärästä näkökulmasta, kun itselleni ainoa mahdollinen rinnastus on suomen ja iirin välillä ja lopputulos se, että onneksi suomelle ei ehtinyt käydä kuten iirille, vaikka ennen autonomian aikaa suunta oli sama.

Joka tapauksessa artikkelissa painotetaan, että vähemmistökielen kohdalla voitaisiin asettaa tavoitteet säilymisen sijaan elpymiseen kuten Irlannissa. Siellä tavoitteena on
- kolminkertaistaa säännöllisesti iiriä käyttävien lukumäärä.
- tehdä yhä useammasta irlantilaisesta kaksikielinen (kaksikielisyys, kun toisena kielenä on englanti, on ehkä hiukan erilaista kuin kaksikielisyys kahdella harvinaisemmalla kielellä).
Jos suomenruotsalaisten nykymäärä kolminkertaistettaisiin, ruotsinkielisiä olisi yhtä paljon kuin heitä oli Suomessa enimmillään 1600-luvun lopussa.

Artikkelissa myös listataan ne mainiot toimet, joilla iiriä vahvistetaan Irlannissa:
- poliittiset päätökset eivät saa olla ristiriidassa perustuslain iirille antaman suojan kanssa
- mahdollisuutta käyttää iiriä viranomaisten kanssa vahvistetaan
- iirinkieliset alueet nauttivat erityistä suojaa ja niille taataan palvelut iiriksi
- pakkoiiri jatkaa kouluissa ja opetukseen annetaan lisää resursseja
- iirinkielinen media saa lisää resursseja
- erityisesti vahvistetaan poliisin ja puolustusvoimien kaksikielisyyttä
- iirin näkyvyyttä katukuvassa, kaksikielisinä kyltteinä lisätään

Artikkelissa muistetaan kyllä mainita, että Irlannista puuttuvat ne yksityiset säätiöt ja rahastot, jotka tukevat ruotsinkielisyyttä Suomessa.

Olen artikkelin luettuani hämmentynyt.
Onko iiri ja sen suosiminen sopiva vertailukohta suomenruotsille?

Ja tähän vastaus:

Onko iiri ja sen suosiminen sopiva vertailukohta suomenruotsille?>>
Ei ole. Iiri-parka joutui samanlaisen aggression
kohteeksi kuin suomen kieli,
mutta vain suomen kieli kesti tuon hyökkäyksen.
Ruotsin kieli ja englanti olivat hyökkääjiä,
iiri ja SUOMI ovat uhreja, eivät englanti ja ruotsi.

Magman artikkeli on hölynpölyä:
Suomenruotsia ei todellakaan
voi verrata iirin kieleen.
Iirin nykyasemaa voisi verrata ehkä saameen tai meänkieleen-
ja tavallaan tietysti suomeen Suomessa.
Suomihan on sorrettu kieli Suomessa,
juuri kukaanhan ei puhu
suomen kielen puolesta.
Vain me suomenkieliset itse
puolustamme kieltämme.
Sen sijaan ruotsin kielen puolesta
jopa pääministeri kirjoittaa kirjeitä
ja kehottaa puhumaan ruotsia..
Samoin opetusministeri haluaa, että
ruotsia opiskellaan jo viidenneltä luokalta.
Mutta suomen kieltä ei puolusta mikään puolue.
------

Muuten, ruotsin kieli ei ole kuolemassa:
Naapurimaassamme Ruotsissa sitä puhuu lähes yhdeksän
miljoonaa ihmistä. Ruotsi on myös säädetty
Ruotsin pääkieleksi.
Milloin Suomen päättäjät tajuavat säätää suomen kielen
Suomen pääkieleksi ? Milloin tajutaan, että
ei olisi Suomen valtiota ilman suomen kieltä ?
Siis, suojeltakoon Suomessa suomen kieltä-
ja Irlannissa iiriä.

---

Pakkoruotsin osalta lyödään ensin tiskiin, että "pakko se nyt vaan on",
ja sen jälkeen aletaan keksiä perusteluita..
Sehän on Magman puppugeneraattorin tehtävä.

Ja meidän tehtävämme on ampua nuo "perustelut" alas.

Keväällä 2011 eräässä ruotsinkielisessä keskustelussa pohdittin, miltä Suomi näyttäisi, mikäli Venäjä ei olisi valloittanut Suomea 1809. Silloin professori Meinander sanoi suoraan, että suomen kielen olisi käynyt kuin iirin. Merkittävä tunnustus ruotsinkielisellä puolella, koska tähän asti julkisesti ruotsinkieliset ovat jopa "luoneet" suomen. Julkipuheissa iirin herättely nostetaan malliksi suomenruotsin vahvistamiselle, mutta pohjimmiltaan ruotsinkieliset asiantuntijat tietävät itsekin, että suomi ja iiri ovat rinnasteisia.

Meinanderin puheesta toisessa ketjussa
http://vapaakielivalinta.fi/forum/viewt ... f=13&t=687

Laitan tähän vielä ne argumentit, joilla Meinander perusteli näkemystään suomen kielen katoamisesta, mikäli Suomi olisi jäänyt osaksi Ruotsia:

- suomi oli pieni vähemmistökieli, vain 22%
- suomea puhuvat asuivat idässä ja pohjoisessa, periferiassa, pääasiassa kaupunkien ulkopuolella
- ruotsin kieli oli alkanut voittaa alaa 1700-luvulla väestönkasvun ja kielenvaihdon kautta
- 1700-luvulla yhä useampi vaihtoi kieltä kirjallisen kulttuurin yleistyessä ja hakeutumalla koulutukseen
- Ruotsi oli tuolloin hyvin keskusjohtoinen valtio, enemmän jopa kuin muut Euroopan valtiot
- kehitys Itämaassa olisi ollut samankaltainen kuin se oli Torniojoenlaaksossa, Skotlannissa tai Irlannissa
- teollistuminen olisi vielä kiihdyttänyt muutosta
- kuinka moni akateemisemme olisi lähtenyt taistelemaan suomen puolesta, kysyy Meinander ja vastaa, ettei monikaan - Tukholman näkökulmasta tällainen suomen kielen vahvistaminen olisi näyttänyt maanpetokselta, sillä Venäjä olisi varmasti yrittänyt käyttää sitä hyväkseen

Aika pätevä päättely minusta.