Kaksikielisyyden raja

[NRR]

New Brunswick (ransk. Nouveau-Brunswick) on Kanadan ainoa virallisesti kaksikielinen provinssi (englanti ja ranska). Ranskankielisiä on alueella n. 35%. Tämä lienee aika luonteva alaraja kaksikielisyydelle.

Yli kolmekymmentä prosenttia ruotsinkielisiä sisältäviä kuntia Suomen mantereella:
Hanko, Inkoo, Kemiönsaari, Raasepori, Siuntio,
Loviisa, Porvoo, Sipoo, Lapinjärvi,
Luoto, Maalahti, Korsholm, Mustasaari, Närpiö, Pietarsaari, Pedersöre, Uusikaarlepyy, Vöyri

[Hillevi Henanen]

Tarkastellaanpa tätä 30 prosentin rajaa asukasmäärien kautta ja leivotaan mukaan kuntien koot.
35% pudottaisi vielä puolet pois, joten tyydytään 30%:iin että jää edes jotain vertailtavaa.

Viime vuonna 30 tai enemmän prosentin kuntia oli:
Hanko 7721 (42,3%)
Kauniainen 10270 (30,4%)
Lapinjärvi 2449 (30,0%)
Loviisa 14458 (39,0%)
Loviisa on siis Suomen suurin kunta jossa täyttyy tämä kansainvälinen kaksikielisyysraja
Yhteensä 34898 asukasta eli 0,63% Manner-Suomen asukkaista asuu oikeasti kaksikielisissä kunnisssa.

Näiden kuntien pinta-ala koko Manner-Suomesta (302430 km2)
Hanko 117,6 km2
Kauniainen 5,89 km2
Lapinjärvi 329,89 km2
Loviisa 820.06 km2
Yhteensä 1273,44 km2
eli 0,42% eli taas ollaan tässä neljässä promillessa tällä kertaa oikeasti kaksikielisissä alueissa Manner-Suomen pinta-alasta.
Aikaisemmin se on tullut vastaan suomenkielisten kuntien asukasmäärän ruotsinkielisissä.

Tähän päälle tietty ruotsienemmistöiset kunnat, joita on 15 ja niissä asukkaita yhteensä 153805.

[Hillevi Henanen]

Tässä sitten ruotsienemmistöiset kunnat
Tämän kuntaryhmän alla on 3,2% Suomen maapinta-alasta ja sillä asuu 2,74% Suomen väestöstä

Suomienemmistöisten "kaksikielisten" kuntien (asukkaita 1,76 milj.) ruotsinkielisten määrä on viimeisten kymmenen vuoden aikana vähentynyt 954 kappaleella ja ruotsienemmistöisten (asukkaita 0,15 miljoonaa) 5192 kappaleella.

Inkoo.......5379...350.85 km2
Kemiö......6462...687.13 km2
Korsnäs...2015...236.27 km2
Kristiina....6199...683.25 km2
Kruunup...6368...712.85 km2
Luoto........5843...142.78 km2
Maalahti...5456...522 km2
Mustas...19763...849.50 km2
Närpiö......9621...977.77 km2
Parainen.14999...884.04 km2
Pedersöre.11225...794.24 m2
Pietars.......19475...88.52 km2
Raasepori..27209...1152.14 km2
Uusikaarl....7500...732.86 km2
Vöyri...........6291...782.14 km2
Yht .........153805 asukasta (osuus 2,74% väestöstä)
Pinta-ala 9596 km2

Suomienemmistöisissä kaksikielisissä kunnissa on ruotsinkielisten osuus pudonnut siis 7,9 prosenttiin.

[Hillevi Henanen]

Jos siis maakuntatasolla olisi rajana 30% Kanadan malliin, jäisi haaviin pelkkä Pohjanmaa.
Sitten olis rajaa pudotettava vielä reilut 20% ennen kuin tulisi vastaan seuraava, eli Keski-Pohjanmaa alle kymmenellä prosentillaan.

[NRR]

Olet upea lukujen kuningatar, HH! Kiitos!

Siis jos kaksikielisyyden raja on 30%, kaksikielisiä mutta enemmistöltään suomenkielisiä kuntia on Suomessa vain Hanko, Kauniainen, Lapinjärvi ja Loviisa. Näiden kuntien osuus koko Manner-Suomen asukkaista on 0,63%.

Nyt virallisesti kaksikielisiä (prosenteista viis) mutta enemmistöltään ruotsinkielisiä kuntia on Manner-Suomessa 15, Inkoo, Kemiö, Korsnäs, Kristiina, Kruunupyy, Luoto, Maalahti, Mustasaari, Närpiö, Parainen, Pedersöre, Pietarsaari, Raasepori, Uusikaarlepyy, Vöyri. Näiden kuntien osuus koko Manner-Suomen asukkaista on alle 3% (2,74%)

Siis Manner-Suomessa alle 4% (3,67%) väestöstä asuu kunnissa, joissa ruotsilla on yli 30%:n osuus.

Ja ruotsinkielisiä koko Manner-Suomessa on vain 4,7%.

Maakunnista vain Pohjanmaalla on yli 30% ruotsinkielisiä.

[Hillevi Henanen]

Kiitos NRR! Numerot on mun juttuni.
Olen ehtoopäivän käyttänyt kaksikielisyyden perushinnan 2025 etsimiseen, koska kiinnostaa vallan valtavasti, että vieläkö kehtaavat nostaa sitä niin paljon, että kokonaissumma nousee.

Laskelma ensi vuodelle tehdään viime vuoden surujen määrän mukaan, jossa määräpudotus oli uusi ennätys -1183 surua.

Toissa vuonna jopa suomenkieliset kunnat olivat pikku miinuksella surumäärissä, mutta viime vuonna taas (tosin keskimääräistä pienemmällä) plussalla
Edellisvuoden pudotus oli -945 surua,mutta ei se ainakaan estänyt summaa nousemasta yli kolmella miljoonalla.

[Hillevi Henanen]

Ja ruotsinkielisiä koko Manner-Suomessa on vain 4,7%.

Maakunnista vain Pohjanmaalla on yli 30% ruotsinkielisiä.

Lisäksi Keski-Suomessa ruotsi yhdeksänneksi (9!) puhutuin kieli, ja Pohjois-Karjalassa ja Kainuussa sijalla 8.

Maakuntien pinta-ala
Pohjanmaa 7403 km2 vastaan nämä kolme maakuntaa 55035 km2, joissa jokaisessa on vähintään 7 ruotsia puhutumpaa kieltä.

Asukkaita Pohjanmaalla 175816 ja näissä kolmessa lähes kolminkertainen määrä 508472

"Kielirahaa" ohjattu Pohjanmaalle näihin 13 kuntaan 10 vuodessa, n 300 miljoonaa, eli n. 3400 €/suru Keski-Suomeen, Pohjois-Karjalaan ja Kainuuseen + yli kahteensataan muuhun suomekieliseen kuntaan 0 €

Oikeusministeri 6.11.2014 istunnossa jossa rukattiin lakeja sopiviksi että kolme ruotsinkielistä kuntaa pääsi osallisiksi kaksikielisyysrahoista (yksi tosin vuoden viiveellä)
Katsokaa, miten kaksikieliset kunnat pärjäävät tilastoissa, miten siellä on työttömyysluvut ja niin edelleen. Siellä on yleensä sosiaalinen vahva pääoma, siellä yleensä ihmiset voivat hiukan paremmin ja niin edelleen. Se on vahvuus, ja se on rikkaus, se ei ole keneltäkään pois, vaan se on tosiasia, että näin on tilanne.

[Hillevi Henanen]

Tämä AI pistää mielikuvitukseni laukalle.
Tässä ruotsinkielisten määräkehitys 1900-luvulla.

Kukaan ei voi tuosta tilastosta erehtyä luulemaan, että äidit ovat yht'äkkiä ruvenneet kirjaamaan pienokaisiaan suruiksi (virallinen selitys) kun kasvanut ryhmä Tilastokeskuksen mukaan on enimmäkseen 18-29-vuotiaat. Olen aiemmin kuvannut tätä ryhmää kolpakkoon synnytetyiksi. Tämä tilasto on julkaistu huhtikuun ensimmäisenä arkipäivänä 2011.
Silti folktinget palkitsi rinta rottingilla marraskuussa 2011 tihutyön tekijät 8000 uudesta surusta.

2000 -847
2001 -1039
2002 -659
2003 -406
2004 -148
2005 -193
2006 -114
2007 -93
2008 +247
2009 +281
2010 +618
2011 -122
2012 -278
2013 -96
2014 -270
2015 -579
2016 -689
2017 -599
2018 -797
2019 -460
2020 -207
2021 -57
2022 -833
2023 -1062

Tässä vielä ikäryhmittäin väkimäärät. Eivät ole äidit siirtäneet pienokaisiaan suruihin, vaan ehkä kolpakkoihin synnyttäneet niitä?

Ikä............0 - 17...................................18 - 29
KOKO MAA  
2000........62892..........................38737
2001........62533...-359 ..........38460...-277
2002........62432...-101...........38263...-197
2003........62322...-110 ..........38462...+199
2004........62397... +75...........38376.....-86
2005........62462....+65...........38260..-116
2006........62366.....-96........38372.......+112
2007........62258...-108........38519......+147
2008........62162.....-96........38905......+386
2009........62201.....+39......39264.......+359
2010........62098...-103 .....39699.........+435
2011........61898...-200.....40187......+488
2012........61581...-317.....40435......+248
2013........61340...-241.....40699......+264
2014........61099...-241 ....40898.....+199
2015........60980...-119.....40676.......-222
2016........60954.....-26 ....40325....-351

Hupsista! Jos tämä on sitä mitä kuvittelen, niin nämä ovat muuttuneet maksullisiksi eli MINÄ VOITIN! JESSS!!!!
Tästä eteenpäin eivät niiden luvut ole sentinkään arvoisia muutenkaan. Kaikki on jo sanottu!
Kun ei argumentit riitä, niin näköjään kuitenkin rahat riittää!!!

Tällainen tuli vastaan Tilastokeskuksen sivuilta.
Väestönmuutosten kuukausitiedot

Maksullinen palveluTilastokeskuksen logo

Tilastokeskuksen maksullinen tietokanta (PxWeb), jossa kuukausittain tuoreimmat väestönmuutosten ennakkotiedot.
Väestörakenne

Maksullinen palveluTilastokeskuksen logo

Tilastokeskuksen maksullinen tietokanta (PxWeb), jossa väestö alueittain iän ja sukupuolen sekä kansalaisuuden ja kielen mukaan. Tietoja myös kunnan osa-alueittain.
Väestötilastopalvelu

Maksullinen palveluTilastokeskuksen logo

Tilastokeskuksen maksullinen tilastopalvelu (PxWeb), jossa yksityiskohtaisia väestötilastoja eri aluejaoilla koko maasta. Palvelu muodostuu kahdeksasta itsenäisestä tietokannasta: asunnot, rakennukset ja kesämökit; elinkeinorakenne ja työssäkäynti; muuttaneiden taustatiedot; muuttoliike ja väestönmuutokset; perheet ja asuntokunnat; tulot; väestönmuutosten kuukausitiedot; väestörakenne.

Piski pääsee pihalle piiiitkälle lenkille!!
Siivoan vain ensin tämän virnistyksen naamaltani!

[Hillevi Henanen]

Kirjaudu tietokantaan (tilaajille)
Tietokannan sisältö

Tietokannan taulukot sisältävät tietoa väestöstä mm.

1- ja 5-vuotisikäryhmittäin
sukupuolen mukaaan
siviilisäädyn mukaan
kielen mukaan
kansalaisuuden mukaan
syntymävaltion mukaan
syntyperän mukaan

Onneksi eivät tehneet tätä 10 vuotta sitten, sillä silloin olisi moni kämmi pysynyt poissa julkisuudesta. Nyt on myöhäistä.

[Hillevi Henanen]

Nyt menee todella mielenkiintoiseksi. Muuttuvatko väestötilastot ja esim. niihin pohjautuva vuosittainen reilun sadan miljoonan rahanjako salaisiksi?
Muuttuuko kuntien kielisyys ilmoitusasiaksi ilman että sitä pystyy mistään tarkistamaan? Toki se on saneltu vastoin "kielilain" määräyksiä tähänkin asti, ja rajoja on sumplittu täysin mielivaltaisesti.
Nämä suusanalliset kertomukset esim. ruotsinkielisten osuudesta ovat lukuihin verattuna nytkin olleet sieltä ja syvältä kun esim. suomenkieliset äidit ovat muka yhtä äkkiä ruvenneet ilmoittamaan suurin joukoin lapsukaisiaan ruotsinkielisiksi vaikka alle 18-vuotiaiden tilaston lukujen valossa mitään sen suuntaistakaan liikehdintää ei ole havaittavissa, tai 8000 uutta suruiksi ilmoittautunutta osoittautui reiluksi tuhanneksi tilaston mukaan.
Kahtellaan!

[Hillevi Henanen]

1991-106
1992 -516
1993-901
1994-473
1995-567
1996 -459
1997 646
1998 -626
1999 -866
Lisäsin vielä nämä edellliset 9 vuotta
2000 -847
2001 -1039
2002 -659
2003 -406
2004 -148
2005 -193
2006 -114
2007 -93
2008 +247 Hurriksi-kampanja
2009 +281 Hurriksi-kampanja
2010 +618 Hurriksi-kampanja
2011 -122
2012 -278
2013 -96
2014 -270
2015 -579
2016 -689
2017 -599
2018 -797
2019 -460
2020 -207
2021 -57
2022 -833
2023 -1062

Julkaistu 07.04.1998 22:58

https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/ruo ... #gs.brqzeg
Ruotsinkielisten määrä nousuun

Päinvastoin kuin tähän saakka on luultu, suomenruotsalaisuus ei sittenkään häviä Suomesta.
Tänään julkistettu tilasto osoittaa, että suomenruotsalaisten määrä pienenee vielä joitakin vuosia mutta sitten tapahtuu käänne. Yhä useammat kaksikieliset, jopa täysin suomenkieliset, vanhemmat haluavat lapsilleen parasta ja laittavat heidät ruotsinkieliseen kouluun. Se merkitsee sitä, että noin viidentoista vuoden kuluttua alkaa ruotsinkielisten määrä tässä maassa kasvaa.

Tämän voisi kai nimetä epätoivoiseksi psyykkausyritykseksi. Noi luvut kertovat sitten tuloksen.

Ulkopuolisen näkemys asiasta
viewtopic.php?t=4019

Tutkimuksen tekijä tukholmalainen konsulttiyhtiö Kairos neuvoo, että koska ruotsi on puhujamäärään nähden yhä enemmän kieli muiden joukossa, niin se on "kaupiteltavava" hyötynä koko Suomelle, ei pelkkänä yksilön tai vähemmistön oikeutena.
(Tätä ei pakkoruotsittajat olisi itse hoksanneet koskaan. Ihmetellevät vaan, että mikä on kun ei pakkolahjaruotsi kelpaa. Tuosta tulee vielä pitkä sana ennen kuin tämä riihi on puituna HH)
https://www.youtube.com/watch?v=rxkcjRNIi0c

https://magma.fi/ruotsinkielisten-maara ... -kasvavan/
Publicerad 8.4.2020
Vauhti sen kun kiihtyy
2020 -207
2021 -57
2022 -833
2023 -1062

Ruotsinkielisten määrän odotetaan Suomessa kasvavan

Suomen ruotsinkielisen väestön odotetaan kasvavan parilla tuhannella hengellä vuoteen 2040 mennessä. Tämä käy ilmi ajatuspaja Magman ja Folktingetin julkaisemasta ennusteesta, jonka on laatinut Åbo Akademin väestötieteen professori Jan Saarela. Siinä tarkastellaan ruotsinkielisen väestön kehitystä 1990–2018 ja luodaan suuntaa antava, kuntatasolle ulottuva ennuste vuoteen 2040 asti.

Tarkastelkaapa todella noiden vuosien kehitystä. Lisäsin sinne pitkän listan alkuun vielä 90-luvun tarkastelun helpottamiseksi.

[Hillevi Henanen]

En saa millään tätä virnistelyä loppumaan!

10 vuotta olen ampunut luvuilla alas valheita ja vääristelyjä. Minun osaamisaluettani eivät ole nämä identiteettijutut ja muut vastaavat eikä minulla ole näkemystä koululaitoksen sisältä. Siihen meillä on osaavampaa porukkaa - onneksi. Kiitos teille siitä!
Minun sarkani alkupäässä taisi olla tämä surujen 3-vuotiskatsaus, jota sittemmin lakattiin julkaisemasta.
Vastapuoli esitti kuollutta.
Sitten Suomen maakuntien kaksikielisyys. 14 maakuntaa 18:sta alle prosentin, kolme seuraavaa alle 10%.
Vastapuoli esitti kuollutta.
Osassa maakuntia oli ruotsi vaarassa pudota kymmenen puhutuimman kielen ulkopuolelle. Maakuntakarttalla suomenkieliset kunnat olivat valkoisia, surureunus jotain tummempaa.
Vastapuoli esitti kuollutta.
Suomenkielisten kuntien (260 kpl) 4 ‰ (promillea) suruja, jonka lopulta Yle Österbotten julkaisi. Tämä oli itselleni "kaksikielisen" maan kansalaisena järisyttävin yllätys, jota en millään meinannut uskaltaa julkistaa, koska se tuntui niin järjettömältä. Ajattelin, että siinä on pakko olla jotain vikaa, kuten tietenkin olikin, mutta ei minun laskelmissani.
Vastapuoli esitti kuollutta.

Ja nyt he paljastavat heränneensä! Odotan mielenkiinnolla jatkoa.
Minua ei ole haitannut, että kuntatilastoja ei annettu kuntatyypeittäin esim. kaksikieliset suomienemmistöiset kunnat, kaksikieliset ruotsienemmistöiset kunnat ja suomenkieliset kunnat omana ryhmänään. Olihan minulla Excel, joka hoiti homman, ja heti alkuvuosina ymmärsin senkin miksi näin on kun tällä valkoisella alueella oli pari suurempaa kaupunkia kuin kaikki ruotsienemmistöiset kunnat yhteensä, ja kolmaskin lähestyy hyvää vauhtia. Ei niinkään siksi, että kasvu olisi kovin vauhdikasta, vaan siksi että Pohjanmaan kutistuminen huimaa. On minulla ollut aikaa.

On myös ollut ilmeisen tärkeätä, että jokainen suru tulee huomattua ja siinä siivellä suomenkielisetkin vaikka ei heitä juuri ole tilastossa alle 10 kpl:n määriä . Näille kahdelle on oma tilastonsa, jossa ei ole muita. Muissa tilastoissa ei alle 10 henkilön määriä julkisteta. Tästä on minulle ollut iso apu koko maan väestön tilastoinnissa kun siitä on saanut täydennettyä surut koko maan tilastoon ja siten kaavan kanssa ovat löytyneet saamelaisetkin.

[Hillevi Henanen]

https://www.pohjanmaalukuina.fi/vaesto/vaestorakenne/
(Kärsivällisyyttä! Voi toimia vähän hitaasti)

Kun pääsette tähän, vyöryttäkää seitsemänteen osioon
Väestö kielen mukaan 2023
ja siellä on kaksi vaihtoehtoa Pohjanmaan kunnat ja Maakunnat.
Pohjanmaan kunnat-osiossa on jopa Laihia mukana kun suruprosentti on 49,9.

On ollut vuosia vaikeuksia kääntää tätä tillastokeskustelua maakuntatasolle - miksiköhän?
Selitys löytyy Maakunnat-otsikon takaa.

TYHJÄÄ TÄYNNÄ! suurinta siellä on Ahvenanmaa.

Tuosta maakunnat välilehdestä näkyy tilanteen kieroutuneisuus koko loistossaan.

14 maakunnassa on surujen osuus niin pieni, että kuvaajasta on vaikea osua siihen nollapilkkujotain prosenttiin suomenkielisten ja muunkielisten välissä, eikä päällekkäin ajautuneista numeroista saa selvää.

[Uusi kielipolitiikka]

Kysymys:

Onko kaikki tilastokeskuksen materiaali nykyään maksumuurin takana??

Vai ainoastaan kielipolitiikkaa koskeva?
En ole perehtynyt tähän ketjuun.

[Uusi kielipolitiikka]

New Brunswick (ransk. Nouveau-Brunswick) on Kanadan ainoa virallisesti kaksikielinen provinssi (englanti ja ranska). Ranskankielisiä on alueella n. 35%. Tämä lienee aika luonteva alaraja kaksikielisyydelle.

Yli kolmekymmentä prosenttia ruotsinkielisiä sisältäviä kuntia Suomen mantereella:
Hanko, Inkoo, Kemiönsaari, Raasepori, Siuntio,
Loviisa, Porvoo, Sipoo, Lapinjärvi,
Luoto, Maalahti, Korsholm, Mustasaari, Närpiö, Pietarsaari, Pedersöre, Uusikaarlepyy, Vöyri

30% on Åbo Akademin tutkijan mukaan raja toimivalle kaksikielisyydelle.

Valitettavasti valtapolitiikka laskee rajan käytännössä alle 1%:iin..mikä siis ei edes svekojen itsensä tekemän selvityksen mukaan voi toimia...

Kuinka kauan kansallinen itsepetos
voi jatkua?