Aalto-yliopistosta englanninkielinen yliopisto?

[TK]

Uutisia on tihkunut, joiden mukaan Aalto-yliopistossa suunniteltaisiin maisterintutkinnon muuttamista kokonaan englanninkieliseksi. Haluttaisiin luoda aidosti kansainvälinen yliopisto, joka houkuttelee ulkomaalaisia opiskelijoita ja tutkijoita. Jos näin tapahtuu, niin silloin myös Suomen koulujen kieltenopetuksen on seurattava tätä muutosta.

Käytännössä tämän pitäisi tarkoittaa sitä, että pakkoruotsi lakkautetaan koululaitoksen kaikilta asteilta (mukaan lukien virkamiespakkoruotsi) ja tilalle otetaan pakollinen englanti. Suomenkielisten tärkeimmäksi vieraaksi kieleksi kouluissa tulee englanti.

[thmas]

Käytännössä tämän pitäisi tarkoittaa sitä, että pakkoruotsi lakkautetaan koululaitoksen kaikilta asteilta (mukaan lukien virkamiespakkoruotsi) ja tilalle otetaan pakollinen englanti. Suomenkielisten tärkeimmäksi vieraaksi kieleksi kouluissa tulee englanti.

Eikö englanti ole jo tärkein kieli koulussa? Ylivoimainen enemmistö suomenkielisistä aloittaa englannin kolmannella luokalla A1-kielenä ja loputkin viimeistään viidennellä luokalla A2-kielenä. Sukolin tilastojen mukaan 98,1 % oppilaista lukee englantia ala-asteelta lähtien. Englanti voidaan tietysti määrätä pakolliseksi mutta se ei ole välttämätöntä koska lähes kaikki valitsevat sen muutenkin.

Yhdysvalloissa ei ole virallista kieltä lainkaan. Englannin asema on niin itsestään selvä ettei sitä ole tarvinnut säätää lailla.

Pitää paikkansa että muissakin suomalaisissa yliopistoissa osa koulutusohjelmista on englanniksi ja kaikki kyltit, ruokalistat jne ovat myös englanniksi. Mielestäni nykytilanne englannin osaamisen kannalta on riittävä. Lähes kaikki yliopistoon pyrkivät lukevat englantia ala-asteelta lukioon mikä antaa heille riittävät valmiudet opiskeluun englannin kielellä.

Se että pitääkö ruotsin olla pakollinen on hyvin kyseenalaista. Nykyään oppilaat osaavat hyvin englantia mutta eivät kunnolla mitään muuta kieltä.

[Hansa]

Vieraita kieliä puhuvat uussuomalaiset merkitsevät tervetullutta luonnollista lisäystä maamme kielivarantoon.

Toisaalta tulevaisuudessa suomalaiset joutuvat varmaankin vielä puolustamaan suomen kielen asemaa korkeakouluopetuksessa, kun maamme monikielistyy hurjaa vauhtia ja uudet kasvavat kielivähemmistöt mahdollisesti vaativat omakielistä tai englanninkielistä korkeinta opetusta.

Maamme päättäjien ei pitäisi olla turhan sinisilmäisiä tuon kehityksen edessä. Jos me suomenkieliset emme puolusta kielemme asemaa ja vahdi, ettei kielemme ja kulttuurimme etuja nakerreta, kukaan muu ei tee sitä puolestamme.