Onko keskustelu yli kielirajan mahdollista?

[Sees]

Ovatko kielivapautta kannattavien viestit liian rajuja (verrattuna mihin), jotta niihin otettaisiin kantaa ruotsinkieliseltä puolelta muuten kuin kuittaamalla ne äärimmäisiksi äänenpainoiksi?

Miten tulisi kielivapauden perusteista kirjoittaa, jotta syntyisi keskustelua yli kielirajan?

[Jan-Erik Andelin]

Varmaan ottamalla todesta vastapuolen huoli siitä mitä tapahtuu jos kielipolitiikka muuttuu. Ne jotka jaksavat pohdiskella sitä, että kouluruotsin valinnaistaminen todennäköisesti ei vaikuta ratkaisevasti ruotsin kielen valmiuteen Suomessa ovat jo sillä keskustelun tiellä. Jos vielä jaksettaisiin pohtia miten vähemmistöjen kieliturvaa voidaan taata jollakin toisilla keinoin kuin nykyisillä niin sekin olisi kotiinpäin.

[Hannu Jussi]

Toivon ettei suomenkielisten suomalaisten perusoikeuksilla käydä kauppaa Suomessa v. 2013.

[Sees]

Varmaan ottamalla todesta vastapuolen huoli siitä mitä tapahtuu jos kielipolitiikka muuttuu.

Koen, että oleellista olisi, että nyt otettaisiin tosissaan se, että pakollinen ruotsi ei toimi ja se aiheuttaa todellisia, kipeitä ongelmia, joita ei voi enää pitkittää. Osoituksena sille, että asia otetaan tosissaan, on luopuminen pakon vahvistamisesta ja uuden suunnittelun aloittaminen.

Nyt vain yritetään vahvistaa vanhaa pakkoruotsiin perustuvaa järjestelmää ohittamalla kritiikki liioitteluna ja panostamalla täysillä pakon varhaistamiseen, lisäämiseen, luokanopettajien koulutukseen ruotsinopettajiksi, uusien ruotsin asemaa vahtivien virkamiesten saamiseen, ...

RKP:llä on avainpaikat tämän kannalta.

Jos vielä jaksettaisiin pohtia miten vähemmistöjen kieliturvaa voidaan taata jollakin toisilla keinoin kuin nykyisillä niin sekin olisi kotiinpäin.

Eikö vähemmistön/vähemmistöjen pitäisi itse ryhtyä pohtimaan tätä? Tuntuu aika mahdottomalta suunnitella korvaavaa järjestelmää, kun ei ole itse kielivähemmistössä.

Pitäisi myös avata tämä, mitkä ovat ruotsinkielisten, saamenkielisten ja uussuomalaisten oikeudet. Missä niiden kuuluu erota?

[Jan-Erik Andelin]

Eikö vähemmistön/vähemmistöjen pitäisi itse ryhtyä pohtimaan tätä?

Ei mielestäni. Siinähän tilanteessa olemme nyt, jolloin enemmistöä vaivaa se, että vähemmistö sanelee miten enemmistön kuuluisi toimia.

Noh, toisaalta ruotsinkielisten keskuudessa pohditaan kyllä miten esim. pk-seudulla voidaan järjestää ruotsinkielisiä palveluja mm. koordinoivien it-ratkaisujen avulla, tai sallimalla sen, että pk-seudun ruotsinkieliset voivat saada omankielisiä palveluja esim. naapurikunnasta. Magman raportti siitä on tässä. Valitettavasti siinä ei, käytännöstä poiketen, ole suomenkielista yhteenvetoa.

Koen, että oleellista olisi, että nyt otettaisiin tosissaan se, että pakollinen ruotsi ei toimi ja se aiheuttaa todellisia, kipeitä ongelmia,

Nyt on ihan niin kuin en olisi pari päivää sitten kirjoittanut täällä, että 50 vuotta on kulunut Johannes Virolaisen Suomesta, jolloin ruotsi tehtiin pakolliseksi oppiaineeksi kouluissa. Nyt on tilanne ja maailma toinen, ja kieltä pitää voida valita optimaalisesti omiin tarpeisiinsa. [...] oma lähtökohtani on, ettei ole minun asiani mitä te haluatte teidän kouluissanne opiskella.

Olin siin Vapaan kielivalinta ry:n kannalla. Kukaan ei vaan omilta fiksuilta mielipiteiltänsä sitä huomannut, vaan hyökättiin näppiksille kirjoittaa paasaamaan samoista asioista, joista oltaisiin muutenkin paasattu.

On vähän puuduttavaa käydä keskustelua olosuhteissa, jossa vastapuoli ei edes huomaa milloin antaa periksi.

[Sees]

Eikö vähemmistön/vähemmistöjen pitäisi itse ryhtyä pohtimaan tätä?

Ei mielestäni. Siinähän tilanteessa olemme nyt, jolloin enemmistöä vaivaa se, että vähemmistö sanelee miten enemmistön kuuluisi toimia.

Miten niin enemmistön kuuluisi toimia? Kysehän on palvelurakenteista, joiden pitäisi palvella vähemmistöä/vähemmistöjä. Onko siis tarkoitus, että minä alan suunnittelemaan erilaisia ratkaisuja niiden ongelmiin, joiden ongelmia en edes tunne, ja yritän saada jonkun tahon antamaan palautetta?

Entä jos onkin niin, että pakkoruotsin takana ei olekaan mikään palvelutarve vaan ihan muita tarpeita (turvallisuus, omakuva, kansallisuuskäsitys, ...), jotka täyttyvät vain pakkoruotsin jatkuessa. Siis vaikkei pakolle suoranaisesti annettaisikaan tukea, sanotaan vain ettei ole kyllin hyviä vaihtoehtoja?

[Sees]

On vähän puuduttavaa käydä keskustelua olosuhteissa, jossa ---

Et arvaa, miten paljon minulla on kokemusta puutumisesta.

[Jan-Erik Andelin]

Miten niin enemmistön kuuluisi toimia? Kysehän on palvelurakenteista, joiden pitäisi palvella vähemmistöä/vähemmistöjä. Onko siis tarkoitus, että minä alan suunnittelemaan erilaisia ratkaisuja niiden ongelmiin, joiden ongelmia en edes tunne, ja yritän saada jonkun tahon antamaan palautetta?

No, ei sinun henkilökohtaisesti tarvitse mitään suunnitella, jos et koe osaavasi. Mutta valtion tehtävähän se on luoda sellaisia rakenteita, joiden puitteissa vähemmistö voi elää. Nyt väität kahta asiaa samaan aikaan (1) vähemmistön ei pitäisi olla "aina vaatimassa", ja (2) sen pitäisi jotenkin kertoa mitä haluaa.

Entä jos onkin niin, että pakkoruotsin takana ei olekaan mikään palvelutarve vaan ihan muita tarpeita (turvallisuus, omakuva, kansallisuuskäsitys

En usko. Pakollista ruotsia liitetään 99,9 %:isesti siihen, että yhteiskunnassa pitää voida toimia omalla kielellä, jos syystä tai toisesta ei osaa maan pääkieltä. Muut valtafantasiat ovat nimenomaan fantasioita. Turvallisuuskysymyksenä ehkä joku kokee pohjoismaista yhteisöä turvana, ja hyvänä asiana jos sen kulttuuripiirin kieliä ja kulttuuria voi omaksua käymättä englannin puolella.

[Sees]

Miten niin enemmistön kuuluisi toimia? Kysehän on palvelurakenteista, joiden pitäisi palvella vähemmistöä/vähemmistöjä. Onko siis tarkoitus, että minä alan suunnittelemaan erilaisia ratkaisuja niiden ongelmiin, joiden ongelmia en edes tunne, ja yritän saada jonkun tahon antamaan palautetta?

No, ei sinun henkilökohtaisesti tarvitse mitään suunnitella, jos et koe osaavasi. Mutta valtion tehtävähän se on luoda sellaisia rakenteita, joiden puitteissa vähemmistö voi elää. Nyt väität kahta asiaa samaan aikaan (1) vähemmistön ei pitäisi olla "aina vaatimassa", ja (2) sen pitäisi jotenkin kertoa mitä haluaa.

En ole mielestäni ikinä sanonut/kirjoittanut, että "vähemmistön ei pitäisi olla aina vaatimassa"??? Olen sanonut, että erilaiset oppijat ja erilaiset ihmiset täytyy ottaa huomioon.

Nähdäkseni pakkoruotsi poikineen on kyllä syntynyt ruotsinkielisten omien suunnitelmien ja toiveiden siirtyessä opetussuunnitelmiin, lakeihin ja asetuksiin. Ei pakolla ole ollut päivääkään suomenkielisten enemmistön kannatusta.

Olisi helpompaa käydä keskustelua pakosta, kun tietäisi, mikä on pakon todellinen syy. Nyt perusteet vaihtelevat puhujan mukaan. Taannoin opetushallitus listasi syiksi "historialliset ja kulttuuriset syyt". Nyt tuoreessa kielistrategiassa asiaa avataan näin:

"Suomessa suomi ja ruotsi kuuluvat koulujen opetusohjelmaan.
Kaikki oppilaat oppivat näin ollen suomea
tai ruotsia äidinkielenä ja toisena kotimaisena kielenä
perusopetuksessa ja ammatillisessa koulutuksessa tai
lukiossa. Myös korkeakoulututkintoon sisältyy sekä
äidinkielen että toisen kotimaisen kielen opintoja ja
niitä koskeva koe. Tämä on perusteltua, sillä suomi ja
ruotsi ovat ne kielet, joita säännönmukaisesti voi
käyttää viranomaisissa asioidessa ja joilla julkista
palvelua järjestetään. Järjestelyn tarkoituksena on
varmistaa, että jokaisella on mahdollisuus tutustua
maan niin suomen- kuin ruotsinkieliseen kulttuuriin"

Onko pakkoruotsi siis olemassa nimenomaan ruotsinkielisten palvelujen vuoksi?

Pääsemmekö pakosta jos ja vain jos pystymme esittämään, miten palvelut voidaan turvata ilman pakkoa, vaikkei pakkokaan ole onnistunut noita palveluja turvaamaan, sillä ihmiset eivät ole kuitenkaan ruotsiaan oppineet tai säilyttäneet ja huonosti ruotsia puhuva tuskin voi palvella sujuvasti kaksikielistä...

Mitä oikeastaan tarkoitat?

[Jan-Erik Andelin]

Pääsemmekö pakosta [...] jos pystymme esittämään, miten palvelut voidaan turvata ilman pakkoa

Kyllä, se veisi asiaa eteenpäin tuntuvasti. Ei tarvitse esittää mitään valmiita ratkaisuja, kunhan lähtee avoimin mielin "rakentamaan asioita uudestaan". Ei kai sinusta ole yhtäkkiä vaikeata keskustella suomenruotsalaisen kanssa, joka ei kannatakaan pakkoruotsia?

[Sees]

Pääsemmekö pakosta [...] jos pystymme esittämään, miten palvelut voidaan turvata ilman pakkoa

Kyllä, se veisi asiaa eteenpäin tuntuvasti. Ei tarvitse esittää mitään valmiita ratkaisuja, kunhan lähtee avoimin mielin "rakentamaan asioita uudestaan". Ei kai sinusta ole yhtäkkiä vaikeata keskustella suomenruotsalaisen kanssa, joka ei kannatakaan pakkoruotsia?

Tuntuuko, että minusta tuntuisi vaikealta?

Kaipaan kyllä sinulta enemmän perusteluja, enemmän konkretiaa.

En ole kovin luottavainen tämän tulkintasi suhteen, että kyse on vain palveluista. Onko tämä luettavissa jostakin?

Mitä tarkoitat, kun sanot "Ei tarvitse esittää mitään valmiita ratkaisuja, kunhan lähtee avoimin mielin ---"? Kenen pitäisi tähän lähteä? Eikö folktinget ole saanut kaiken haluamansa? Jos sieltä pyydettäisiin asiantuntevia tahoja mukaan, eikö tulijoita olisi pilvin pimein?

Pitääkö minun suunnitella ensin ruotsinkieliset palvelut ennen kuin voin toivoa jonkun ottavan vakavasti pakkoruotsin aiheuttamat ongelmat?

[Jan-Erik Andelin]

enemmän perusteluja

Perusteluja mille?

[Sees]

enemmän perusteluja

Perusteluja mille?

Sille, että pakkoruotsin taustalla olisi vain tarve vahvistaa palvelut ruotsiksi. Sanoithan itsekin, että esim. pääkaupunkiseudulla ollaan jo niin kaksikielisiä, ettei ruotsinkielistä palvelua jakseta odottaa, jos suomenkieliseen pääsee nopeammin.

Folktinget saa rahoituksensa valtiolta ja se tilailee Ahtisaariraportteja sen sijaan, että suunnittelisi toimivia palveluja.

Säätiöt ovat rahoittaneet yhtä ja toista, muttei yhtään suunnitelmaa ruotsinkielisten palvelujen tuottamiseksi ilman pakkoruotsia.

Ministeriöt ovat tuottaneet raportteja ja selvityksiä, viimeksi kansalliskieliraportti. Näihin on palkattu asiantuntijoita - työ ei ole ollut ilmaista. Jos ruotsinkielisten palvelujen saatavuus olisi ongelma numero yksi, ei kai näitä pakkoruotsiperusteisia papereita syntyisi palveluselvitysten ja niihin liittyvien suunnitelmien sijaan?

[Sees]

Minusta reiluinta olisi se, että folktinget, joka lakisääteisesti ja yhteiskunnan tuella "edustaa suomenruotsalaisia ja valvoo heidän oikeuksiaan ja etujaan", ottaa rakentaakseen palvelusuunnitelman, joka ei enää nojaa muiden kieliryhmien pakkoruotsille. Siellä on valmiit kontaktit yli puoluekentän ja eri ministeriöiden. Asiantuntijoita löytyy ja lisärahoitusta tarvittaessa myös.

Pakollisella ruotsilla on takanaan uskomaton vyörytysvoima ja paljon ihmisiä, jotka saavat palkkaa nykyisen kielitilanteen ylläpitämisestä ja hienosäädöstä. Meitä vapaan kielivalinnan aktiiveja on pieni joukko ja teemme tätä työtä oman työn ja perheen ohella. Tuntuu järjettömältä, että meidän pitäisi pusata pystyyn ruotsinkielisten palvelujen malli, mikäli mielimme saada vapaamman kielivalinnan. Ja lapsemme kasvavat kaiken aikaa ja heille oudolla kielipoliittisella pakolla aiheutetut ongelmat eivät vähene vaan pahenevat.

[Jan-Erik Andelin]

muttei yhtään suunnitelmaa ruotsinkielisten palvelujen tuottamiseksi ilman pakkoruotsia.

Sinulla on pointti. Olen jo aikaisemmin sanonut, että näitä "plan B"-suunnitelmia olisi hyvä ruveta tekemään. Siitä huolimatta, nämä suunnitelmat tulevat edelleen kohdistamaan odotuksia valtion ja kantaväestön suuntaan. En tiedä päästäänkö koskaan siihen tilanteeseen, etteikö vähemmistö jotakin enemmistöltä vaatisi, joita voidaan sitten populistisesti sanoa "uhrauksiksi" jos niin halutaan.