Vastatarjous

[Jan-Erik Andelin]

Ja nyt sitten Andelinin näkemys tähän. Onko kyse vain palveluista ja ovatko ne turvattavissa näin "lähes vapaaehtoisuuden" pohjalta?

Sitä kumpikaan meistä ei taida tietää, ovatko turvattavissa.

[Jan-Erik Andelin]

Eräänlainen virtuaalikunta toimii jo pääkaupunkiseudulla. Ruotsinkieliset saavat riippumatta kotikunnastaan valita terveyskeskuspalveluja koko Suur-Helsngin alueelta, jos he haluavat palvelua äidinkielellään.

Tämä ei kuitenkaan ole samaa kuin terveyspalvelujen "vapautuminen", eli set että suomalainen saa sitoutuvasti vähintään vuodeksi ottaa terveyspalveluja toisesta kunnasta - pk-seudulla ruotsinkieliset "vieraissa käymiset" ovat käyntikohtaisestikin sallittuja.

[NRR]

Ja nyt sitten Andelinin näkemys tähän. Onko kyse vain palveluista ja ovatko ne turvattavissa näin "lähes vapaaehtoisuuden" pohjalta?

Sitä kumpikaan meistä ei taida tietää, ovatko turvattavissa.

Nyt en voi olla sanomatta, että kyllä minä tiedän, ettei tuo riitä palvelujen "turvaamiseen", koska ruotsinkielisten palvelut ovat kaikkia ei-ruotsinkielisiä läpi koulu-uran koskevasta pakkoruotsista, ruotsinkielisistä virkamiehistä ja folktingetistä ja kaikesta kohkaamisesta huolimatta olleet aina huonossa jamassa ja noottia on ollut jatkuvasti matkalla EN:n vähemmistökielten vastaaville.

Ei tuollainen perinne katkea millään.

[JV Lehtonen]

Ja nyt sitten Andelinin näkemys tähän. Onko kyse vain palveluista ja ovatko ne turvattavissa näin "lähes vapaaehtoisuuden" pohjalta?

Sitä kumpikaan meistä ei taida tietää, ovatko turvattavissa.

Nyt en voi olla sanomatta, että kyllä minä tiedän, ettei tuo riitä palvelujen "turvaamiseen", koska ruotsinkielisten palvelut ovat kaikkia ei-ruotsinkielisiä läpi koulu-uran koskevasta pakkoruotsista, ruotsinkielisistä virkamiehistä ja folktingetistä ja kaikesta kohkaamisesta huolimatta olleet aina huonossa jamassa ja noottia on ollut jatkuvasti matkalla EN:n vähemmistökielten vastaaville.

Ei tuollainen perinne katkea millään.

Ruotsin kouluopetus ja ruotsinkieliset palvelut tulee irrottaa kokonaan "kohtalonyhteydestään"
Eihän ruotsinkielinenkään opiskele suomea, jotta voi palvella suomenkielisiä!

[JV Lehtonen]

http://juleslehtonen.puheenvuoro.uusisu ... pa-svenska

[NRR]

Ja nyt sitten Andelinin näkemys tähän. Onko kyse vain palveluista ja ovatko ne turvattavissa näin "lähes vapaaehtoisuuden" pohjalta?

Sitä kumpikaan meistä ei taida tietää, ovatko turvattavissa.

Nyt en voi olla sanomatta, että kyllä minä tiedän, ettei tuo riitä palvelujen "turvaamiseen", koska ruotsinkielisten palvelut ovat kaikkia ei-ruotsinkielisiä läpi koulu-uran koskevasta pakkoruotsista, ruotsinkielisistä virkamiehistä ja folktingetistä ja kaikesta kohkaamisesta huolimatta olleet aina huonossa jamassa ja noottia on ollut jatkuvasti matkalla EN:n vähemmistökielten vastaaville.

Ei tuollainen perinne katkea millään.

Ruotsin kouluopetus ja ruotsinkieliset palvelut tulee irrottaa kokonaan "kohtalonyhteydestään"
Eihän ruotsinkielinenkään opiskele suomea, jotta voi palvella suomenkielisiä!

Olen samaa mieltä.

Pakkoruotsin perusteena ei voi käyttää palveluvelvoitetta.

[JV Lehtonen]

http://juleslehtonen.puheenvuoro.uusisu ... nt-1985434

5.2.2013 21:41

Keskustelu näemmä sujuu hyvin Vapaa kielivalinta ry:n sivuilla.

Itse kuuntelin uutisissa presidentti Niinistön puhetta,
ja toiveeni heräsi siitä,
että meille kaksikielisyysunelmasta kieltäytyvillekin vihdoinkin annettaisiin omantunnon- ja identiteetinvapaus.

"Niinistö totesi, että suomalainen demokratia ja yhteiskunnan eheys ovat suuria arvoja, jotka eivät rakennu samanlaisuudelle,
vaan toisen yksilön ihmisyyden ja ajatusten kunnioittamiselle."

Mutta pakkoruotsiin ei anneta mitään poikkeuksia, herra presidentti.

Milloin meidän suomenkielisten toisinajattelijoiden
ajatuksia aletaan kunnioittaa ? Milloin meille annetaan omantunnonvapaus,
vapaus elää oman identiteettimme mukaisesti ?
Identiteettiin pakottaminen on henkistä väkivaltaa.

http://yle.fi/uutiset/niinisto_vetosi_vakivallatto...

http://www.vapaakielivalinta.fi/

Mutta noista palveluista:

Terveydenhuolto, vanhustenhoito, koulutus.
Siinä kolme tärkeintä, joihin tulisi kiinnittää huomiota.

Huomattavan pieni määrä siihen nähden, että kaikki joutuvat lukemaan pakkoruotsin, jotta ruotsinkieliset saisivat nämä peruspalvelut..

Koulutus hoituu ruotsinkielisten omin voimin
(ja muiden vähemmistöjen omin voimin)

Terveydenhuollossa vaje on vain suorittavan portaan ruotsintaidossa.
Lääkäreitä tulee kiintiökoulutuksesta.

Suorittavan portaan vaje voidaan korjata houkuttelemalla
ruotsinkielisiä hoitoalalle...
Siinä ovat avainasemassa ruotsinkieliset ammattikorkeakoulut eli koulutukseen me tässäkin palaamme.

Muuten palvelut tulee olla saatavissa enemmistön kielellä.

Apropo prosenttirajat: 30 % tuntuu olevan ainakin Kroatiassa käytössä,
joillekin sekin on liian alhainen..
"
Noin 20 000 ihmistä on osoittanut mieltään kyrillisiä kylttejä vastaan Kroatiassa, Vukovarin kaupungissa. Kaupungin asukkaat vastustavat hallituksen suunnitelmia sallia virallisissa kylteissä kyrilliset kirjaimet, jos alueen asukkaista yli kolmannes on serbejä."

"Laki määrää, että vähemmistökansoilla on oikeus käyttää omaa kieltään virallisissa yhteyksissä, jos vähemmistö muodostaa yli kolmanneksen alueen asukkaista. Esimerkiksi kadunnimet ja virastojen nimet tulisi ilmaista tällöin myös vähemmistökielellä."

http://yle.fi/uutiset/kroatiassa_osoitettiin_mielt...

Katso ehjät linkit alkuperäisestä blogista.

[masa]

Eräänlainen virtuaalikunta toimii jo pääkaupunkiseudulla. Ruotsinkieliset saavat riippumatta kotikunnastaan valita terveyskeskuspalveluja koko Suur-Helsngin alueelta, jos he haluavat palvelua äidinkielellään.

Tämä ei kuitenkaan ole samaa kuin terveyspalvelujen "vapautuminen", eli set että suomalainen saa sitoutuvasti vähintään vuodeksi ottaa terveyspalveluja toisesta kunnasta - pk-seudulla ruotsinkieliset "vieraissa käymiset" ovat käyntikohtaisestikin sallittuja.

Vinoiletko tarkoituksella valtaväestölle ja kaikille muille Pääkaupunkiseudun vähemmistöille kuin äidinkielenään ruotsia puhuville, vai etkö ymmärrä, mitä yllä siteeraamani viestisi tarkoittaa: Pääkaupunkiseudulla, alueella jolla on yhteensä reilut 1milj asukasta, elää n.65.000 hengen vähemmistö, jolle on duunattu yhteiskunnan toimesta ihan omat lääkärinpalvelut! Näin vaikka leijonanosa sanotusta 65.000 henkilöstä osaa aivan riittävästi suomea käydäkseen ihan tavallisissa terveyskeskuksissa, joka tapauksessa enemmän kuin valtaosa maahanmuuttajista.

Sitten vielä kyselet , miten vähemmistönne palvelut tulisi järjestää, jahka pakko- ja virkamiesruotsi on lakkautettu. On toki ymmärrettävää, että etuoikeuksien lakkaaminen ottaa kipeää - mutta niin se vaan on maassa, jossa julkisensektorin kestävyysvaje on 10mrd€ luokkaa.

[Jan-Erik Andelin]

Kiitos mielenkiintoisesta palautteesta (säikeessä kokonaisuutena). Itse lähtisin summaamaan kuviota JLo:n vastauksesta, että ratkaisu ruotsin kielen tarjonnasta siirrettäisiin demokraattiseen käsittelyyn kunnissa.

Onko joku vastatarjous sitten tämä?:

- nykyinen pakko poistuu koko Suomesta (vaihtoehtona Häkkisen ajatus, että yksikielisissä kunnissa olisi edelleen pakko-toinen kotimainen)
- kunta päättää missä laajuudessa ruotsia tarjotaan
- kunnan on pakko tarjota ruotsia neljän muun kielen ohessa
- sellainen tilanne, että tarjotaan tietylle vuosikurssille vain ruotsia ilman muuta kieltä vaihtoehtona on sallittu
- ruotsinkielisiä palveluja pitää lähtökohtaisesti käsitellä erikseen koulujen kielitarjonnasta
- jos kunta kuitenkin arvioi kouluopetuksen vaikuttavan paikallisesti tarjottaviin palveluihin, voidaan esim. kehittää virtuaalikuntapalveluja yli kuntarajojen

Käsittelin tuossa nyt asioita vain ruotsin kielen opetuksen kannalta, vaikka puheena olikin koko kielipaletti.

EDIT: unohtui JV Lehtosen pointti:

- koulussa on EU:n tavoitteiden mukaisesti opittava vähintään kahta vierasta kieltä; ruotsia pidetään vieraana kielenä

[masa]

Sitten vielä kyselet , miten vähemmistönne palvelut tulisi järjestää, jahka pakko- ja virkamiesruotsi on lakkautettu. On toki ymmärrettävää, että etuoikeuksien lakkaaminen ottaa kipeää - mutta niin se vaan on maassa, jossa julkisensektorin kestävyysvaje on 10mrd€ luokkaa.

Jos joku ei ymmärtänyt kantaani niin selvennän vielä sitä: ruotsinkieliset terveyskeskuspalvelut Pääkaupunkiseudulla eivät ole palveluita, jotka mielestäni tulisi säilyttää. Toisin kuin vastaavat palvelut Tammisaaressa, Hangossa, Pietarsaaressa yms, joissa toki täytyy jatkossakin löytyä toimivat ruotsinkieliset terveyskeskuspalvelut

[Ohramies]

- kunnan on pakko tarjota ruotsia neljän muun kielen ohessa
- sellainen tilanne, että tarjotaan tietylle vuosikurssille vain ruotsia ilman muuta kieltä vaihtoehtona on sallittu

Eikös tämä ole nyt vähän ristiriitaista..

[NRR]

- kunnan on pakko tarjota ruotsia neljän muun kielen ohessa
- sellainen tilanne, että tarjotaan tietylle vuosikurssille vain ruotsia ilman muuta kieltä vaihtoehtona on sallittu

Eikös tässä ole ristiriita?
Tarjotaanko neljää kieltä joka toinen vuosi ja pelkkää ruotsia joka toinen?

[Jan-Erik Andelin]

Mitenkö sen pitäisi olla? Summasin tuonne vain muitten ajatuksia.

[Eero Nevalainen]

Vinoiletko tarkoituksella valtaväestölle ja kaikille muille Pääkaupunkiseudun vähemmistöille kuin äidinkielenään ruotsia puhuville, vai etkö ymmärrä, mitä yllä siteeraamani viestisi tarkoittaa: Pääkaupunkiseudulla, alueella jolla on yhteensä reilut 1milj asukasta, elää n.65.000 hengen vähemmistö, jolle on duunattu yhteiskunnan toimesta ihan omat lääkärinpalvelut!

Minä näkisin tämän kyllä niin että mitä enemmän ihmisiä, sitä helpompaa on järjestää ne erilliset ruotsinkieliset lääkäripalvelut. Ja tämähän vielä helpottaa pakkoruotsikuviota, koska yksi merkittäviä meidän teesejämme on se, että ruotsinkieliset pystyvät kyllä palvelemaan itseäänkin. Eiköhän se kuitenkin jossain pääkaupunkiseudulla nimenomaan toteudu kaikkein helpoiten. Vai pitäisikö ruotsinkielisiä kieltää pystyttämästä omia terveyskeskuksiaan?

[NRR]

Mitenkö sen pitäisi olla? Summasin tuonne vain muitten ajatuksia.

Miksi olisi oleellista päättää nyt, onko tarjolla kaksi vai neljä kieltä?