Pakkoruotsi ei ole joko-tai-kysymys

Tämä alue on avoin kaikille rekisteröityneille käyttäjille. Muille alueille voivat kirjoittaa vain yhdistyksen jäsenet.
Viesti
Julkaisija
Jaska
Viestit: 1119
Liittynyt: 27.02.2011 15:43
Viesti:

Re: Pakkoruotsi ei ole joko-tai-kysymys

#31 Lukematon viesti Kirjoittaja Jaska » 29.08.2013 04:45

masa99 kirjoitti:
Jaska kirjoitti:Se on sinun näkemyksesi. Närpiöläinen ummikkomummo on varmasti eri mieltä suomen kielen liittymisestä hänen suomalaisuuteensa. Oman identiteetin määrääminen muille on juuri sitä, mistä pakkoruotsittajia syytetään, ja nyt sinä teet samaa.
Mutta eihän närpiöläinen ummikkomummo olekaan suomalainen, vaan "suomenmaalainen"? ;) Ja hymiöstä huolimatta tuossa on totta toinen puoli...

Sen sijaan jos ruotsia puhuva suomalainen kokee itsensä vahvasti suomalaiseksi, niin aivan varmasti hän ymmärtää suomen kielen merkityksen ja pitää itsestäänselvyytenä, että se kieli näyttelee suurta osaa suomalaisuudessa. Ja tästähän toimii elävänä todisteena esimerkiksi juuri se seikka, että suurin osa ruotsinkielisistä puhuu vähintään ok suomea, useimmiten erinomaista. Miksi he vaivautuisivat panostamaan siihen kieleen, ellei se kieli olisi erittäin tärkeä Suomessa... Joo, pakkosuomi, mutta eihän pakkokieli mene jakeluun ellei sille oikeasti ole tarvetta, senhän meistä suomenkielisistä on melkein jokainen omakohtaisesti kokenut...
Kansalaisuus on eri kuin kansallisuus. Ruotsinkielinen ummikkomummo on "suomalainen" vain ensimmäisessä merkityksessä.

Toki suomen kieli on tärkeä alueilla, joilla on paljon suomenkielisiä. Se ei kuitenkaan ole automaattisesti tärkeä esim. Larsmossa, Korsholmassa tai Närpiössä, jotka ovat hyvin elinvoimaisia ylivoimaiselta enemmistöltään ruotsinkielisiä kuntia. Sinulla on toki oikeus ajatella, että suomi on tärkeä kieli ihan vain siksi, että se on maan enemmistön kieli, mutta tämä ei ole välttämättä totuus.
masa99 kirjoitti:
Jaska kirjoitti:Miten kielen merkitys tai arvo riippuisi sen puhujamäärästä? Islantilaisia on saman verran kuin suomenruotsalaisia – tekeekö se islannin kielestä merkityksettömän? Islannin esimerkki päinvastoin osoittaa, että ruotsinkielinen vähemmistömme on riittävän suuri ylläpitämään elinvoimaista kieliyhteisöä.
Aika paljonkin riippuu puhujamäärästä, tai siis täysin juuri siitä. Siitäkin voi olla montaa mieltä, onko islannin kielen merkitys tässä maailmassa kovin suuri... Onhan niitä pienempiäkin kieliä maailmassa, ja osa säilyy hengissä, osa kuolee pois jos on kuollakseen, mitäs näistä.
En edelleenkään ymmärrä logiikkaasi - miten kielen suuri puhujamäärä tekisi kielestä jotenkin automaattisesti tärkeämmän?
Suomen kieli on sinusta siis vähemmän tärkeä kuin esim. seuraavat "laajalti maailmalla tunnetut" kielet:
- hindi-urdu 240 milj.
- bengali 205 milj.
- punjabi 100 milj.
- jaava 82 milj.
- wu 80 milj.
- malaiji 77 milj.
- telugu 76 milj.
- vietnam 76 milj.
- korea 76 milj.
- marathi 73 milj.
- tamili 70 milj.
- persia 65 milj.
- thai 56 milj.
- gujarati 49 milj.
- jin 48 milj.
- min nan 47 milj.
- pashto 39 milj.
- kannada 38 milj.
- xiang 38 milj.
...
- azeri 30 milj.
- uzbekki 18,5 milj.
- kazakki 12 milj.
- uiguuri 10 milj.
- tataari 6,5 milj.
- turkmeeni 6,4 milj.
jne...
http://en.wikipedia.org/wiki/list_of_la ... e_speakers
masa99 kirjoitti: Suomen ruotsinkieliset on jonkin kokoinen vähemmistö, mutta heidän tilanteessaan on tosi hämäävää se, että suurin osa heistä puhuu erinomaista suomea, ja näin ollen on vaikea sanoa, kuinka "tosissaan" he ovat ruotsinkielisiä.
Yleistät nyt kaksikielisten perheiden tilanteen kaikkiin ruotsinkielisiin.
masa99 kirjoitti: Joka tapauksessa puhutaan tosi pikkuriikkisestä joukosta Suomen mittakaavassa, ja lisäksi ruotsinkielisten suhteellinen osuus vain pienenee koko ajan. Ei ruotsin kielellä oikeasti ole mitään todellista merkitystä Suomelle, ainoastaan kielipoliittista merkitystä. Suomi on hyvin vahvasti suomenkielinen maa, kaikki muut kielet ovat marginaalisia kuriositeetteja. Tottakai jokaisella on oikeus puhua mitä haluaa, mutta ei se muuta sitä miksikään, että Suomi on hyvin suomenkielinen maa.
Suomalaisten suuri enemmistö on kyllä suomenkielisiä, entä sitten? Meillä on vanhoja alueellisia vähemmistökieliä, joista ruotsi on edelleen enemmistökieli viidessätoista kunnassa (aivan viimeaikaisia liitoksia ei laskettu) ja joista saame oli vielä hiljattain enemmistökieli koko pohjoisessa Lapissa.
masa99 kirjoitti:
Jaska kirjoitti:Ruotsin kielelle on tarvetta alueilla, missä on ruotsinkielinen enemmistö.
Lähinnä kielipoliittista tarvetta, eikä niinkään todellista tarvetta, koska yhteinen kieli luultavasti löytyy ilman ruotsin osaamistakin. Tai löytyisi, jos se halutaan löytää eikä käydä vittuilemaan. "Suomenmaalaisten" mummojen vanhainkodit voi olla asia erikseen.

Siis jos Ruotsissa voi asua ja pärjätä erinomaisesti osaamalla vain englantia, niin luulisi, että sama onnistuu Ankkalammikon kylissäkin, joissa puhutaan lisäksi melko hyvää suomea... ;)
Finlandssvensk samlingin silloinen puheenjohtaja Juha Janhunen ehdotti jo 2008, että pakkokielistä voitaisiin luopua ja maamme kieliryhmät voisivat kommunikoida englanniksi:
http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Prof ... 5240305335
"Findlandssvensk samlingia Janhunen on johtanut keväästä lähtien. Yhdistys on laukonut räväköitä aiemminkin.
Vuonna 2005 varapuheenjohtaja Ida Asplund totesi, ettei pelkkä kieli tee suomenruotsalaista.
Lausunnon jälkeen Rkp tituleerasi yhdistyksen suomenruotsalaisuuden pahimmaksi viholliseksi. Toiset puhuivat Taleban-ruotsalaisista."
Vähemmistö vähemmistön sisällä? No, ei sentään natsittelua vaan talebanittelua... :D
"Helsinkiläinen suomenruotsalaisuus on vain ruotsinkielistä suomalaisuutta. Useimmat Helsingin suomenruotsalaisista puhuvat paremmin suomea", Janhunen toteaa.
"Rkp taas on puolue, jonka tarkoitus on pitää yllä itseään. Sen vuoksi se ei voi puhua epämiellyttävistä totuuksista."
Viime aikoina ei ole taidettu ainakaan uutisiin päästää vastaavia lausuntoja tältä yhdistykseltä.

NRR
Viestit: 9999
Liittynyt: 10.02.2013 15:38

Re: Pakkoruotsi ei ole joko-tai-kysymys

#32 Lukematon viesti Kirjoittaja NRR » 29.08.2013 05:16

Jaska, sopiiko kielimalliisi ajatus, että ruotsivaltaisen kunnan tasolla voidaan tehdä päätös siitä, että suomenkielisissä kouluissa tarjotaan kaikille B1-kieleksi ruotsia, mutta olisi samaan aikaan mahdollista, että perheen lapsi perustellusta syystä (esim. perheen oma kielitilanne, tuleva asuinpaikka, oppimisvaikeudet tms.) lukee koulussa opetettavan ruotsin sijaan kotona opetettavaa kieltä, mikäli tälle kielelle on olemassa kokeet, joilla seurata opintojen edistymistä, tai saa vapautuksen B1-kielestä?

Millainen lainsäädäntö tähän tarvittaisiin? Riittääkö ohjeen tasolla, että on suositeltavaa pitää ruotsi/suomi pakollisena, mikäli kielen puhujia on kunnassa esimerkiksi yli 30%, mutta jättää ehdoton prosenttiluku kirjaamatta?

Svenskfinlandin määrittelykiistaan en nimittäin haluaisi joutua valtakunnan tasolla mukaan.

Ja edelleenkin oleellista olisi minusta tietää, mitä ruotsinkielisellä puolella vaaditaan - onko tässä riittävästi takeita palvelulle ja itsetunnolle.

Vastaa Viestiin