Onko tuuli kääntymässä? Turunkin kaksikielisyys kyseenalaistetaan.

[Hillevi Henanen]

https://yle.fi/a/7-850108

Närpes nostaa verokantaa ensi vuonna 20,5 prosentista 21 prosenttiin. Tämä on kaupunginvaltuuston esitys valtuustolle.

Puolen prosenttiyksikön korotus antaisi ensi vuonna käteistä 600 000 euroa lisää. Se ja kaksikielisyysrahat pelastavat Närpiön suurelta vajeelta vuoden 2015 talousarviossa.

– Taloudellisesti meillä on erittäin vaikea ja epävarma tilanne. Jos emme saa kaksikielisyyslisää, olemme siinä todella heikoilla, sanoo hallituksen puheenjohtaja Olav Sjögård (SFP).

Ja vaikka Närpes saa lisän ja nostaa veroa, kaupunki tekee puoli miljoonaa euroa alijäämää.

Tämän vuoden budjetti näyttää jo päättyvän jossain miinus 500 000 ja miinus 700 000 välillä.

– Meillä on tänään kertynyt ylijäämää 2,7 miljoonaa euroa.

Ilman kaksikielistä rahaa se on jo siirretty alijäämäiseksi vuonna 2015. Vuonna 2017 kertyneen alijäämän arvioidaan kasvaneen yli kolmeen miljoonaan.

Näyttää siltä, ​​​​että paljon riippuu kaksikielisestä rahasta?
– Kyllä ne ovat Närpiölle todella elintärkeitä, Sjögård sanoo.

Budjettia käsitellään Närpiön valtuustossa ensi viikolla.

10 vuotta sitten näytti näin kurjalta



Seuraavan syksynä olikin sitten ilmassa suuren urheilujuhlan tuntua

https://svenska.yle.fi/artikel/2015/09/ ... es-ekonomi
Löytyy nykyään osoitteesta
https://svenska.yle.fi/artikel/2015/09/ ... es-ekonomi
Kaksikielisyyslisä pelastaa Närpiön talouden

Oikeusministeri 6.11.2014 istunnossa jossa rukattiin lakeja sopiviksi että kolme ruotsinkielistä kuntaa pääsi osallisiksi kaksikielisyysrahoista (yksi tosin vuoden viiveellä)
Katsokaa, miten kaksikieliset kunnat pärjäävät tilastoissa, miten siellä on työttömyysluvut ja niin edelleen. Siellä on yleensä sosiaalinen vahva pääoma, siellä yleensä ihmiset voivat hiukan paremmin ja niin edelleen. Se on vahvuus, ja se on rikkaus, se ei ole keneltäkään pois, vaan se on tosiasia, että näin on tilanne.

[Hillevi Henanen]

viewtopic.php?f=13&t=4162&p=31792&hilit ... omi#p31792
täältä löytyy kommentointi arikkelista tvåspråkighetstillägg rädda Närpes ekonimi eli kaksikielisyyslisä pelastaa Närpesin talouden.
https://yle.fi/a/7-978156
Ottakaa näistä katoavista jutuista talteen hyvä hakulauseita tms kun linkeillä näkyy olevan taipumuksena kadota. Taidetaan olla kolmannella kierroksella. Svenska ylenkin pakkomaksajina meillä on ilmeisesti kuitenkin lupa jahdata meitä kiinnostavia artikkeleita, ja pakkoruotsia voi sitten käyttää juttujen lukemiseen.

[Hillevi Henanen]

Pitäisi myös järjestää riippumaton selvitys siitä, mihin tuota kaksikielisyysavustusta on käytetty kussakin kunnassa, mihin sitä on maksettu. Ei ollut korvamerkittyä juu, mutta siitä nousisi varmasti äläkkä muualla maassa, kun toisaalla sitä ollaan tasa-arvoisempia. Taas tulee Eläinten vallankumous mieleen.

Jos haluttaisiin noudattaa tasa-arvoa, niin väärin käytetyt avustukset perittäisiin takaisin, mieluiten korkojen kera. Siinä sitä tulisikin niille koulukirjoille ihan oikeasti hintaa.

Olin juuri etsimässä vanhoja perusteellisia juttujani aiheesta kun linkit lakkasivat toimimasta. Närpiö kun on tehnyt kiitettävästi selvityksiä siitä mitä niillä rahoilla on tehty.

[Hillevi Henanen]

http://svenska.yle.fi/artikel/2015/01/1 ... och-bidrag

Närpiössä meni budjetti uusiksi kun kunta jäi ilman valtionapuja 2015. Tätä uutta budjettiehdotusta käsitellään Närpiössä 27.1.
Tästä ehdotuksesta näkyy mihin olisi Närpiössä "kaksikielisyys"rahat oikeasti käytetty:

Kommittén godtog bland annat ett förslag om att minska på bidragen med 30 procent för icke lagstadgad verksamhet, som till exempel för sommarunderhåll på enskilda vägar, samt andra föreningsbidrag till tredje sektorn.
30%:n vähennys avustuksista jotka eivät ole lakisääteisiä, kuten yksityisteiden kesäkunnossapito ja kolmannen sektorin yhdistysavustukset. Ei summaa.

Inom bildningssektorn kunde inbesparingarna på nästan 70 00 euro förverkligas genom minskade timresurser, som i sin tur innebär större undervisningsgrupper. Dessutom föreslås minskade resurser för stödundervisning.
Koulutussektorilla säästötavoite 70 000 (luulisin kun jutussa on 70 00) tuntiresursseja pienentämällä = isommat opetusryhmät ja tukiopetuksen vähentäminen

Vård- och omsorgsnämnden måste spara på utgifter för barnskydd och anslag för utbildning för att nå sitt sparkrav på 50 000 euro.
Perusturvalautakunnan osuus 50 000 otettaisiin lastensuojelusta ja koulutuksesta

Närpes måste minska 40 000 euro inom den fria bildningen, 80 000 euro från firitidsnämndens budget och från musikinstitutet Legato minskar anslaget med drygt 30 000 euro.
Närpiön pitäisi karsia lisäksi 40 000 vapaasta koulutuksesta, 80 000 vapaa-aikalautakunnan budjetista ja musiikki-instituutilta 30 000.

Investeringsbudgeten ska minska med cirka 1 miljon, som inneäbr att saneringar och nybyggnation inleds senare. Det gäller till exempel för ombyggnaden av hälsovårdscentralen.
Investointibudjetti supistuisi 1 miljoonalla, kun saneerauksia ja uudisrakentamisen aloitusta siirrettäisiin myöhempään ajankohtaan.

Kaksikielisyyskin tässä budjettiehdotuksessa sentään mainitaan!
De utgifter som automatiskt faller bort från budgeten är de 200 000 euro som reserverades för tvåspråkiga vägskyltar 100 000 euro för översättning. De här utgiftsposterna blir inte kvar, eftersom Närpes inte blev tvåspråkig.
Ei niin pahaa, että ei jotain hyvääkin. Vaikka 2,16 miljoonan menetys kirpaiseekin, niin säästöäkin sentään syntyy 300 000 kun kaksikielisyyden vaatimat tiekyltit ja käännöstyöt eivät toteudu.

280 000 euro ska bort från personalutgifterna. Där förs samarbetsförhandlingar som bäst och det avtal som erbjudits personalföreningarna är att personalen avstår 20 procent av sin semesterpeng samt att de får två extra betlada semesterdagar.
280 000 säästöä henkilöstökuluista. YT-neuvotteluissa tarjolla -20% lomarahoista ja kaksi ylimääräistä maksettua lomapäivää.

Näistä tulee yhteensä noin 1,55 miljoonaa euroa, joten kun kaksikielisyyteen arvioidut 300 000 euroa otetaan huomioon, olisi vielä jäänyt n. 300 000 euroa noihin ei-lakisääteisiin menoihin tai niihin jumalattoman kalliisiin oppikirjoihin, joihin nyt kovasti vedotaan. Paljonkohan Närpiössä on ruotsinkielisiä peruskoululaisia joille yhteiskunta oppikirjat kustantaa? 0-14 -vuotiaita siellä on 13,8%.

[TK]

Uusi kielipolitiikka on oikeassa siinä, että leikki-kaksikielisyyden maassa (Manner-Suomessa ruotsinkielisiksi rekisteröityneitä 4,7 % väestöstä) on naurettavaa maksella kuntien keinotekoisia kaksikielisyyskuluja valtion verovaroista. Suurta rahantuhlausta. Suurta epätasa-arvoa yksikielisiä suomenkielisiä kuntia kohtaan.

Toisaalta olisi suurta edistystä nykytilanteeseen nähden sekin, jos saataisiin edes jokin prosenttiraja, esim. 20 %, rajoittamaan leikki-kaksikielisten kuntien määrää.

Surut luonnollisesti nousevat takajaloilleen huutamaan yhteen ääneen, että perustuslaki, perustuslaki, kansalliskieli, kansalliskieli... ja samaa vanhaa liirumlaarumpia. Mutta siitä ei pidä välittää. Onhan tähänkin naurettavuuteen jo totuttu.

Tämä asia pitäisi saada jotenkin julkiseen keskusteluun. Jotenkin saatava mediakynnys ylitettyä.

Kuka kansanedustaja voisi ottaa asiaa jotenkin esille?

[Hillevi Henanen]

Ja sitten vielä silmäys Närpiön nykytilaan.

https://yle.fi/a/3-12457030

Närpiön tilinpäätös on vahvasti plusmerkkinen – ylijäämää 4,3 miljoonaa budjetoitua enemmän

Närpiön kaupunginvaltuusto käsittelee vuoden 2021 tilinpäätöksen maanantaina 23.5. Talouden kehityssuunta on edelleen ylöspäin, ja ylijäämää on tilinpäätöksen jälkeen peräti reilut 17 miljoonaa euroa.
Närpes stad.

Närpiön valtuustossa on maanantaina 23.5. käsittelyssä viime vuoden tilinpäätös.
Närpiöllä menee taloudellsiesti hyvin. Ylijäämää kertyi lähes 5,9 miljjonaa euroa, mikä on peräti 4,3 miljoonaa budjetoitua enemmän.
Talousjohtaja Kent-Ole Qvisén toteaa toimintakertomuksessa, että kaupungin talous jatkaa hyvää kehityssuuntaa.
– 4,2prosentin nettokustannusten lisäys lienee maan keskiarvon alapuolella, ja sekä verokertymä että valtionosuudet kehittyvät myönteisesti, jos jätetään valtionosuuksiin vuonna 2020 sisältynyt tilapäinen koronatuki huomioimatta.
Verotuotot nousivat yhteensä 37,2 miljoonaan euroon, mikä on 2,9 miljoonaa euroa enemmän kuin talousarviossa.
Viime vuoden suurin investointikohde oli uuden yläasteen rakentaminen, joka maksoi 6,4 miljoonaa euroa. Myös Mosebacke koulua laajennettiin ja kuunnostettiin 4, 4 miljoonan euron edestä.
Lainakanta kasvoi vuoden aikana 9,3 miljoonalla eurolla, eli 2,7 miljoonaa euroa muutettua talousarviota vähemmän.
Tilinpäätös vahvisti kaupungin taloudellista tasapainoa ja kasvatti kertyneen ylijäämän 17,2 miljoonaan euroon.

Lisäsin suruttomia kuntia käsittelevään ruutuun ko kuntien nimet!

[Hillevi Henanen]

https://svenska.yle.fi/a/7-10056909
Onnea matkaan teille!
Oikeaan suuntaan ollaan menossa.

Kova vollotus tuolla siitä että hätäkeskuksessa ei puhuta ruotsia.
Ruotsinkielisethän koulutetaan Ruotsiin - Suomen piikkiin.

[Hillevi Henanen]

Svikare eller pragmatiker? Tvåspråkigheten i Karleby sticker ut på många sätt och vis
Pettäjä vai pragmaatikko? Karlebyn kaksikielisyys erottuu monin tavoin

Ruotsinkieliseen yhteisöön kuulumista ei yleensä pidetä Kokkolassa yhtä tärkeänä kuin muilla kaksikielisillä paikkakunnilla. Ruotsia pidetään tärkeänä yksilöllisenä taitona, mutta se ei ole tärkeä kollektiivisen identiteetin luojana

[SJONS]

Tutustukaa Suomen kielilakiin ja kielisopimuksiin! Kaikissa vähemmistökielen raja on 20%. Tosin kaikissa sopimuksissa ei mainita sanaa vähemmistökieli vaan alueellinen kieli, jota ruotsin kieli Suomessa edustaa. On yksikielisiä kuntia ja kaksikielisiä kuntia, mutta kielilaki ei velvoita meitä missään palvelemaan eli tarjoamaan palveluja ruotsiksi!

Suomen oma kielilaki sallii tulkkien käytön myös silloin, kun ruotsinkelinen tai siis suomenruotsalainen tarvitsee palveluja omalla kielellään.

Ruotsin kielen vaatimukset ovat koulutuslainsäädännössä ja virkavaatimuksissa. Perustuslaki ei, kuten kaikki tietävät, määrää kielivaatimuksista mitään meille suomenkielisille!!!

Asia on yksinkertaisesti taputeltu, jos Kesksuta suostuu nykyisten puolueiden kanssa hallitukseen ja RKP siirretää syrjään päätöksenteosta! Siinäpä sitä sitten ollaankin eli jos, jos, jos!!!

[Hillevi Henanen]

SJONS, olet ihan oikeassa, mutta uutta oikeusministeriä tulee todella sääli.
Hän on perinyt varsinaisen kielilakien tunkion.

Viimeisinä kymmenenä vuotena Suomen rahoja on silloisen oikeusministerin johdolla jaettu miljardi eli 3558 €/suru, vaikka heillä on jo käytössään kohtuuton osuus Suomen kansallisomaisuudesta.

Jos olisi todella pidetty kiinni oikeudenmukaisuudesta, olisi muille ryhmille jaettu rahaa vähintään sama määrä/hlö seuraavasti:
Saamelaiset 7,3 miljoonaa
Kieliryhmä muut 2 miljardia, eikä edes riitä, koska heillä on riesana kaksikielisten alueiden ulkopuolella 4 promillen turha pakkoruotsi
Suomenkieliset 19 miljardia ja myös heillä on riesana 95%:n alueella maasta 4 promillen turha pakkoruotsi.

[Hillevi Henanen]

No nyt menee mielenkiintoiseksi.
https://yle.fi/a/74-20097508

Hallitusohjelmassa mainitaan muutamia lääkkeitä teemaan. Hallitus on lisäämässä kahdesta kolmeen vuosiviikkotuntia alakoulun opetuksessa nimenomaan luku-, kirjoitus- ja laskutaidon hiomiseen.

Hitto! Unohtuiko pakkoruotsin lisätunnit?

Ratkaiseva ote videohaastattelusta:
Pitäisikö ruotsin kielen opiskelu kaikilla kouluasteilla muuttaa vapaaehtoiseksi?
"Ei, eikä suomenkaan."

Eli hän rinnastaa viimeisten kymmenen vuoden aikana miljardilla eurolla tuetun omiin tarpeisiinsa maan pääkieltä suomea opiskelevan 286030 henkilön vähemmistön loppuihin suomen kielellä opiskeleviin, eli
558294 muunkielisen, 4,75 miljoonan suomenkielisen ja 2051 saamenkielisen (Yht. 5,3 miljoonan) täysin ilman tukia tarpeettoman pakkoruotsin opiskelun. Jos heille maksettaisiin turhan kielen tuputuksesta saman verran kuin surut saavat/hlö itselleen välttämättömän maan pääkielen opiskelusta olisi summa komeat
-saamelaiset 7,3 miljoonaa
-kieliryhmä muut 2 miljardia
-suomenkieliset 19 miljardia

Mielenkiintoista nähdä miten hän aikoo ottaa haltuun tämän kielilakisotkun, jolla voidaan esim. kaikkein ruotsinkielisimmätkin kunnat taikoa kaksikielisiksi rahan saamiseksi, jolla lakisääteisten rajojen ulkopuolelta pystytään 0,75%:n ruotsinkielisen maakunta määrittämään kaksikieliseksi, jolla suomenkielinen kunta (mieluummin iso) muuttuisi (pysyvästi) kaksikieliseksi kunhan vain ilmoittaisi, että onhan meilläkin ruotsinkielisiä. Luvuista viis, koska se 95%:n suomenkielisellä alueella on 0,4%. Tosin yksikään kunta ei vielä ole ilmoittautunut. Tampere ja Oulu kyllä maistuisivat.
Keski-Suomessa ruotsi oli viime vuonna yhdeksänneksi (9) puhutuin kieli, Pohjois-Karjalassa ja Kainuussa kahdeksanneksi (8) puhutuin kieli. Asukkaita näissä kolmessa maakunnassa viime vuonna 506235 eli lähes kolme kertaa niin paljon kuin Pohjanmaalla (tarkka kerroin 2,87934545)

Ei sitten muuta kuin lycka till!

[Hillevi Henanen]

Olen yhä häikäistynyt uudesta opetusministeristä, mutta hiukan huolettaa että onko hänessä tosipaikassa edellisen saappaiden täyttäjäksi.

Tosin esim. tämä kaksikielisyyskorvaus on nyt niin hyvin varmistettu, että sen kanssa ei pystyisi pahasti mokaamaan vaikka yrittäisi.
Ruotsienemmistöisissä kunnissa oli viimeisimmässä korvauslaskelmassa 105437 surua, joista herui avustusta 32,2 miljoonaa,
ja suomienemmistöisissä kunnissa 139185 joilla tienaisi yli tuplasti sen eli 74,4 miljoonaa.

Tässä tulee vastaan nyt tämän anteliaamman kaavan nerokkuus. Sinne on nyt hupenevien ruotsinkielisten peruskoululaisten tilalle leivottu kuntien KOKO asujamisto vauvasta vaariin kielestä välittämättä, ja SE määrä kasvaa.

Tietenkin ruotsinkielisistä palkitaan erikseen. Suomienemmistöisissä kunnissa heitä oli 139185, joten kerrotaan se luku 0,93:lla ja kaksikielisyyden perushinnalla, saadaan 74,4 miljoonaa.

Vuoden 2015 avustus laskettiin siis 250117 ja tämän vuoden 244622 surun mukaan (-5495).

Jos kehitys jatkuu samanlaisena, tullaanko jossain vaiheessa rajalle, jossa suruja on kertakaikkiaan liian vähän?
Mitä sanoo laskukaava? Saisiko avustuskaava nollasta hepulin ja lakkaisi jakamasta rahaa?
Katsotaan vaikka suomienemmistöisten kuntien tilannetta siinä epätodennäköisessä tilanteessa, että kaikki surut olisivat oppineet maan pääkielen.

Kaavassa näyttää vielä olevan riittävästi osatekijöitä rahan jakoon.
Nykyluvuilla ilman ruotsinkielisiä esim Espoo saisi 6,3 Helsinki 13,8, Turku 1,4 ja Vantaa 5 miljoonaa.
Kaikki suomienemmistöisen ryhmän 18 kuntaa yhteensä 36 milj. Vähän se tietenkin seuraavan miljardin keräämistä hidastaisi jos ei suruja olisi enää ollenkaan, ja tietenkin kertoimia voi aina korjata kuten tähänkin asti.

Avustukset 2015 yht. 95,6 miljoonaa (+ pari milliä joka jäi Närppesiltä saamatta 2015) ja tänä vuonna106,6 miljoonaa. Rahan juoksutuksessa nousua 10 vuodessa 11,5%.
Surujen määrässä samassa ajassa 2015 250117 ja 2024 244622 laskua huimat 5495 eli -2,2%.

[pentti]

Kaleva kertoo, että

"Ylivieskassa ollaan säästöjen vuoksi lopettamassa a2-kielen opetus. A2-kieli on 4. luokalla alkava vapaaehtoinen kieli, jota opiskellaan lukion loppuun asti. Ylivieskassa on tarjottu jo lähes 30 vuoden ajan kolmasluokkalaisille a2-kieleksi saksaa, ranskaa, venäjää ja ruotsia, mutta viime vuosina opetus on aloitettu vain eniten valitussa kielessä, joka on ollut ruotsi."

Ruotsinopettajat pöyristyvät.

https://www.kaleva.fi/pelastaako-ruotsi ... n/11387120

[Hillevi Henanen]

 .......................1990........2000.......2010.......2020.......2023        
Ylivieska                   
Yhteensä........13053.....13248.....14067.....15304.....15369
Suomi.............13014.....13190.....13932.....15039.....14999
Ruotsi...................16...........18...........28...........42...........40
Saame....................0.............1.............1.............1.............1
VIERASK. YHT.....23...........39.........106.........222.........329

Viraskielisten määrä oli melko tasoissa ruotsin kanssa vuonna 1990, eli 1.4-kertainen.
Vuonna 2000 2.2-kertainen
Vuonna 2010 3.8-kertainen
Vuonna 2020 5.3-kertainen
Huom! Vain 3 vuotta edellisestä
Vuonna 2023 oli vieraskielisten määrä jo 8.2-kertainen

Ruotsinkielinen väestö
Ylivieska
2023
Ikä........Yhteensä  
0 - 6...........2
7 - 17.......10
18 - 29.......8
30 - 34.......1
35 - 39.......4
40 - 44.......2
45 - 49.......0
50 - 54.......4
55 - 59.......2
60 - 64.......1
65 - 69.......3
70 - 74.......0
75 - 79.......2
80 - 84.......1
85 - 89.......0
90 -............0

[Uusi kielipolitiikka]

Kaleva kertoo, että

"Ylivieskassa ollaan säästöjen vuoksi lopettamassa a2-kielen opetus. A2-kieli on 4. luokalla alkava vapaaehtoinen kieli, jota opiskellaan lukion loppuun asti. Ylivieskassa on tarjottu jo lähes 30 vuoden ajan kolmasluokkalaisille a2-kieleksi saksaa, ranskaa, venäjää ja ruotsia, mutta viime vuosina opetus on aloitettu vain eniten valitussa kielessä, joka on ollut ruotsi."

Ruotsinopettajat pöyristyvät.

https://www.kaleva.fi/pelastaako-ruotsi ... n/11387120

Ruotsinopettajat ovat röyhkeitä ja ahneita, aivan kuten heidän edunvalvontapuolueensa RKP.

RKP lisäsi kaikkien suomalaisten pakkoruotsia Henrikssonin venkoilulla jo viime hallituskaudella.

On naurettavaa valittaa loogisesta johtopäätöksestä:

Pakkoruotsi on RKP:n ja ruotsinopettajien vaatimuksesta aikaistettu alkamaan jo alakoulussa ja tuntimäärää on lisätty, joten mihin tarvitaan erikseen vapaaehtoista ruotsia, kun pakkoruotsia on lisätty ihan jokaikisen lapsen taakaksi?

Jokin raja ruotsinopettajienkin ahneudelle!