Helispuron blogissa voi keskustella tästä: "Eduskunnan sivistysvaliokunta on päättänyt aloittaa pakollisen ruotsin kielen opiskelun eli pakkoruotsin lopettamista ajavan kansalaisaloitteen käsittelyn. Sivistysvaliokunnan pj. Raija Vahasalo (kok) on sanonut että jos löytyy joku muu tapa, jolla ruotsinkieliset palvelut turvataan, niin kyllä vapaaehtoisuus silloin käy, mutta sellaista ei ole nyt näköpiirissä. Onhan. Kielilaki. Siinähän ei nimenomaan vaadita kaikilta pakkoruotsia vaan laissa vaaditaan että viranomaisissa pitää osoittaa, missä saa ruotsinkielistä palvelua. Myös se, miten se järjestetään, on jätetty harkinnan varaan. Nyt on vain menty poliittisella päätöksellä vaikeimman, raskaimman ja todistetusti heikoimman ratkaisun kautta."
http://jarihelispuro.puheenvuoro.uusisu ... n%E2%80%9D
Miten järjestää ruotsinkielisten palveleminen?
Re: Miten järjestää ruotsinkielisten palveleminen?
Helispuron blogissa hyvä kommentti:
Kertoiko Sivistysvaliokunnan puheenjohtaja minkälaisia ruotsinkielisiä palveluita ja kuinka paljon tarvitaan kunnissa joissa ei asu yhtään ruotsinkielistä tai kunnissa joissa heidän määränsä on alle 1/100 väestöstä (suurin osa Suomen kuntia)?
Kun tämä tarvittavien päivystävien palvelijoiden toimenkuva on saatu selville, voimme kyllä kertoa, miten asia hoidetaan. Samalla tavalla pystymme luovuutta käyttäen tuottamaan myös esimerkiksi terveyspalvelut, vaikka emme kouluta jokaista kunnan asukasta lääketieteen lisensiaatiksi.
Kertoiko Sivistysvaliokunnan puheenjohtaja minkälaisia ruotsinkielisiä palveluita ja kuinka paljon tarvitaan kunnissa joissa ei asu yhtään ruotsinkielistä tai kunnissa joissa heidän määränsä on alle 1/100 väestöstä (suurin osa Suomen kuntia)?
Kun tämä tarvittavien päivystävien palvelijoiden toimenkuva on saatu selville, voimme kyllä kertoa, miten asia hoidetaan. Samalla tavalla pystymme luovuutta käyttäen tuottamaan myös esimerkiksi terveyspalvelut, vaikka emme kouluta jokaista kunnan asukasta lääketieteen lisensiaatiksi.
-
Hannu Jussi
- Viestit: 1108
- Liittynyt: 02.04.2011 19:32
Re: Miten järjestää ruotsinkielisten palveleminen?
Helispuron blogissa elävää tekstiä
"Ajatus siitä, että Suomella olisi jonkinlainen velvollisuus huolehtia Ruotsin ja Norja työllisyydestä ihan kielikoulutusta myöten on minusta jo pikkuisen enemmän hätävarjelun liiottelua kuin lääkäri määrää. Sinänsä sellainen pakko-, hukka-, riesa-, rituaali-, ryöstöruotsin perustesarjaan kuuluva argumentti on tietysti idiotismi.
Suosittelen muuten ilmaisua ryöstöruotsi. Nythän ryöstöruotsi ryöstää tai vähintään kovasti vaikeuttaa suomenkielisten oppilaiden mahdollisuuksia oppia vapaaehtoisina isoja hyötykieliä ja se on tietysti väärin perustuslainkin kannalta, jos mikä.
Tarkkaan ajatellen ryöstöruotsilla siis loukataan perustuslakia. Siellähän ei sanota, että yhdenkään suomalaisen on opiskeltava pakolla suomea tai ruotsia.
Perustuslain 17 § kuuluu näin.
Oikeus omaan kieleen ja kulttuuriin
Suomen kansalliskielet ovat suomi ja ruotsi.
Jokaisen oikeus käyttää tuomioistuimessa ja muussa viranomaisessa asiassaan omaa kieltään, joko suomea tai ruotsia, sekä saada toimituskirjansa tällä kielellä turvataan lailla. Julkisen vallan on huolehdittava maan suomen-ja ruotsinkielisen väestön sivistyksellisistä ja yhteiskunnallisista tarpeista samanlaisten perusteiden mukaan.
Pykälä jatkaa viittauksella saamelaisiin, romaneihin, viittomakielisiin jne.
Perusopetuslakia peruskouluun 1968 sorvattessa kävi silloisen lakiin liittyvän asiantuntijakomitean jäsenen, opetusneuvos Asseri Joutsimäen mukaan näin. Sillä hetkellä kouluhallituksen ruotsinkielisen osaston ja RKP:n ainoa peruste pakkoruotsille oli seuraava: "katsokaapas nyt, kun suomenruotsalaisilla lapsilla on kumminkin pakkosuomi, niin on aivan väärin, että suomenkielisillä lapsilla ei ole mitään sitä vastaavaa kiusaa eli siksi heillä on oltava pakkoruotsi.
Perustelijat jatkoivat. Katsokaapas nyt, jos suomenkielisillä lapsilla ei ole mitään pakkosuomea vastaavaa kiusaa,niin hehän voivat opiskella sinä aikana vaikka mitä hyödyllistä, lisää matematiikkaa, englantia tai mitä tahansa ja se on täysin väärin ruotsinkielisiä lapsia kohtaan, sillä he jäävät silloin huonompaan asemaan.
Asseri Joutsimäki korosti ja alleviivasi vielä, että tämä oli silloin pakkoruotsia vaativien ainut peruste. Asia on Asseri Joutsimäen haastattelun pohjalta merkattu myös tohtori Antti Lappalaisen väitöskirjaan HYO-85/28 ja hänen teokseensa Kamppailu peruskoulusta, Opettajien kustannus Oy, Painovuosi 1985.
Opetusneuvos Joutsimäki virnisteli tälle pakkoruotsin kummalliselle tähtitieteelliselle "kvasitasa-arvoperusteelle". Hänen mukaansa se oli samanlainen peruste kuin jos ruotsinkielisellä lapsella on ruumiinvamma, niin suomenkielisellä lapsella pitää olla tismalleen samalainen ruumiinvamma. Olen itse ilmaissut saman hieman värikkäämmin sanoen, että jos suomenruotsalaisella lapsella on paise pyllyssä, niin suomenkielisellä lapsella pitää olla ihan samanlainen paise pyllyssä.
Jos olisin englantilainen, niin sanoisin, että kyseessä on ns. "feeble reason".
Vasta myöhemmin on Asseri Joutsimäen mukaan alettiin keksiä pakkoruotsille muita perusteita."
"Ajatus siitä, että Suomella olisi jonkinlainen velvollisuus huolehtia Ruotsin ja Norja työllisyydestä ihan kielikoulutusta myöten on minusta jo pikkuisen enemmän hätävarjelun liiottelua kuin lääkäri määrää. Sinänsä sellainen pakko-, hukka-, riesa-, rituaali-, ryöstöruotsin perustesarjaan kuuluva argumentti on tietysti idiotismi.
Suosittelen muuten ilmaisua ryöstöruotsi. Nythän ryöstöruotsi ryöstää tai vähintään kovasti vaikeuttaa suomenkielisten oppilaiden mahdollisuuksia oppia vapaaehtoisina isoja hyötykieliä ja se on tietysti väärin perustuslainkin kannalta, jos mikä.
Tarkkaan ajatellen ryöstöruotsilla siis loukataan perustuslakia. Siellähän ei sanota, että yhdenkään suomalaisen on opiskeltava pakolla suomea tai ruotsia.
Perustuslain 17 § kuuluu näin.
Oikeus omaan kieleen ja kulttuuriin
Suomen kansalliskielet ovat suomi ja ruotsi.
Jokaisen oikeus käyttää tuomioistuimessa ja muussa viranomaisessa asiassaan omaa kieltään, joko suomea tai ruotsia, sekä saada toimituskirjansa tällä kielellä turvataan lailla. Julkisen vallan on huolehdittava maan suomen-ja ruotsinkielisen väestön sivistyksellisistä ja yhteiskunnallisista tarpeista samanlaisten perusteiden mukaan.
Pykälä jatkaa viittauksella saamelaisiin, romaneihin, viittomakielisiin jne.
Perusopetuslakia peruskouluun 1968 sorvattessa kävi silloisen lakiin liittyvän asiantuntijakomitean jäsenen, opetusneuvos Asseri Joutsimäen mukaan näin. Sillä hetkellä kouluhallituksen ruotsinkielisen osaston ja RKP:n ainoa peruste pakkoruotsille oli seuraava: "katsokaapas nyt, kun suomenruotsalaisilla lapsilla on kumminkin pakkosuomi, niin on aivan väärin, että suomenkielisillä lapsilla ei ole mitään sitä vastaavaa kiusaa eli siksi heillä on oltava pakkoruotsi.
Perustelijat jatkoivat. Katsokaapas nyt, jos suomenkielisillä lapsilla ei ole mitään pakkosuomea vastaavaa kiusaa,niin hehän voivat opiskella sinä aikana vaikka mitä hyödyllistä, lisää matematiikkaa, englantia tai mitä tahansa ja se on täysin väärin ruotsinkielisiä lapsia kohtaan, sillä he jäävät silloin huonompaan asemaan.
Asseri Joutsimäki korosti ja alleviivasi vielä, että tämä oli silloin pakkoruotsia vaativien ainut peruste. Asia on Asseri Joutsimäen haastattelun pohjalta merkattu myös tohtori Antti Lappalaisen väitöskirjaan HYO-85/28 ja hänen teokseensa Kamppailu peruskoulusta, Opettajien kustannus Oy, Painovuosi 1985.
Opetusneuvos Joutsimäki virnisteli tälle pakkoruotsin kummalliselle tähtitieteelliselle "kvasitasa-arvoperusteelle". Hänen mukaansa se oli samanlainen peruste kuin jos ruotsinkielisellä lapsella on ruumiinvamma, niin suomenkielisellä lapsella pitää olla tismalleen samalainen ruumiinvamma. Olen itse ilmaissut saman hieman värikkäämmin sanoen, että jos suomenruotsalaisella lapsella on paise pyllyssä, niin suomenkielisellä lapsella pitää olla ihan samanlainen paise pyllyssä.
Jos olisin englantilainen, niin sanoisin, että kyseessä on ns. "feeble reason".
Vasta myöhemmin on Asseri Joutsimäen mukaan alettiin keksiä pakkoruotsille muita perusteita."
Re: Miten järjestää ruotsinkielisten palveleminen?
Närpiö vaikuttaa mielenkiintoiselta paikalta. Taidan viimein toteuttaa pitkäaikaisen suunnitelmani ja vierailla paikkakunnalla. Voisin vaikka käydä paikallisella ABC:lla kahvillajos sattuisit vaikka läpikulkumatkalla kellahtaa Närpiön kohdalla.
(kai siellä ABC on, sellainenhan on jokaisessa merkittävässä kunnassa) Tilata en kaffekopp och kanelbulle, ostaa kilon paikallisia tomaatteja ja ajaa takaisin Stadiin.
Ihan vain, että näkisin omin silmin, että paikkakunta nimeltään Närpiö on oikeasti olemassa.
