Kielistrategia 20.12.2012 - missä otsikot?
Re: Kielistrategia 20.12.2012 - missä otsikot?
Kielistrategia:
"pilottihankkeet ja muut kokeilut eivät saa vaarantaa lasten mahdollisuuksia oppia äidinkieltään tai toista kansalliskieltä"
Tarkoittaneeko tämä nyt sitä, että kielistrategiassa on jo kielletty kaikki sellaiset kokeilut ja erikoisluvat, joilla jossakin päin Suomea olisi voinut vaihtaa ruotsin johonkin muuhun kieleen?
"pilottihankkeet ja muut kokeilut eivät saa vaarantaa lasten mahdollisuuksia oppia äidinkieltään tai toista kansalliskieltä"
Tarkoittaneeko tämä nyt sitä, että kielistrategiassa on jo kielletty kaikki sellaiset kokeilut ja erikoisluvat, joilla jossakin päin Suomea olisi voinut vaihtaa ruotsin johonkin muuhun kieleen?
Re: Kielistrategia 20.12.2012 - missä otsikot?
Hah hah, tämähän on laajan kielitaidon kehittämisen ESTÄMIS-strategia..Sees kirjoitti:Kielistrategia:
"pilottihankkeet ja muut kokeilut eivät saa vaarantaa lasten mahdollisuuksia oppia äidinkieltään tai toista kansalliskieltä"
Tarkoittaneeko tämä nyt sitä, että kielistrategiassa on jo kielletty kaikki sellaiset kokeilut ja erikoisluvat, joilla jossakin päin Suomea olisi voinut vaihtaa ruotsin johonkin muuhun kieleen?
Eli porukka on miettinyt pää punaisena, miten estetään kaikki uudistukset!
Kohta siellä varmaan lukee, että eduskunta ei saa käsitellä kansalaisaloitetta, jolla halutaan lisätä monipuolista kielitaitoa!
Re: Kielistrategia 20.12.2012 - missä otsikot?
Nimenomaan näin on tehty.dejavu kirjoitti: Eli porukka on miettinyt pää punaisena, miten estetään kaikki uudistukset!
Järjettömät perustelut ja uuskieli (pakko = oikeus, mahdollisuus, rikkaus) ovat vain toimenpideohjelman perustelua.
Varsinaisessa toimenpideohjelmassa luodaan lujat käytännöt, joilla pakkoruotsia varjellaan vuosikymmeniä. Mm. Jokainen ministeriö nimittää johdon tueksi "kansalliskielihenkilön" ja näistä muodostuu valtioneuvoston "kansalliskieliyhdyshenkilöverkosto". --- Kansalliskieliyhdyshenkilöiden nimittämistä suositellaan myös kaksikielisille kunnille ja kuntayhtymille. Luodaan valvontajärjestelmä henkilöstön kielitaidolle, sen mittaamiselle ja ylläpidolle. Tässä työllistetään niin paljon pakkoruotsista palkkansa saavia, ettei sellaista rakennelmaa pureta noin vain.
Re: Kielistrategia 20.12.2012 - missä otsikot?
On kyllä väkisin väännettyä turinaa. Jos arvioiminen olisi mahdotonta, silloinhan ei ruotsiakaan voitaisi määrätä pakolliseksi - asia pitäisi jättää kellumaan eli jokaisen itse valittavaksi.Sees kirjoitti:Esitetään jopa kysymys "viekö kahden pienehkön kansalliskielen opetus aikaa toisten kielten opetukselta", mutta ei vastata tähän vaan aletaan puhua siitä, että kielitarpeita on "mahdoton arvioida" ja vätetään, että "kansalliskielten oppiminen luo edellytyksiä muiden kielten oppimiselle". Kuka raukka tätäkin tekstiä joutunut sorvaamaan: "On kuitenkin mahdotonta arvioida, mitä kieltä tai kieliä yksilö tulevaisuudessa mahdollisesti tarvitsee. Opetuksen valtakunnallisia tavoitteita ei tästä syystä voi rakentaa esimerkiksi vain myöhemmässä työelämässä mahdollisesti tarvittavien kielien varaan." Mutta on siis tarpeen rakentaa useimmille tarpeettoman kielen varaan...
Kehäpäätelmä: eihän suinkaan olisi mikään pakko järjestää koko Suomeen kaksikielistä palvelua."Myös korkeakoulututkintoon sisältyy sekä äidinkielen että toisen kotimaisen kielen opintoja ja niitä koskeva koe. Tämä on perusteltua, sillä suomi ja ruotsi ovat ne kielet, joita säännönmukaisesti voi käyttää viranomaisissa asioidessa ja joilla julkista palvelua järjestetään."
AAAAHHAHHAH!!!"Kielillä on tästä syystä yhteiskunnan samankaltaisiin rakenteisiin ja ilmiöihin liittyvä eräänlainen semanttinen sukulaisuus, joka tarkoittaa sitä, että ne monin tavoin muistuttavat toisiaan. Tästä seuraa se, että suomenkielinen osaa tietämättäänkin jo paljon ruotsinkielisiä sanoja ja sanontatapoja. Hän pystyy siten helpommin omaksumaan tai ainakin lukemaan ruotsia ja toisia pohjoismaisia kieliä kuin mitä eri kieliryhmiin kuuluvien kielten kohdalla yleensä voisi olettaa. Näin ollen kansalliskielet ainakin osittain tukevat toisiaan."



Tämä alkaa jo absurdiudessaan hipoa Pohjois-Korean propagandaa.
Jos tuolle linjalle mennään, niin minkä tahansa todellisen sukukielemme pakollisuus olisi monin verroin paremmin perusteltu kuin tämän "semanttisen sukukielemme" pakollisuus. Helsingissä esimerkiksi kuulee paljon enemmän viroa kuin ruotsia, ja viro on kaikilla tasoilla läheinen sukukieli - sen siis kuuluisi olla pakollinen. Ajatelkaapa, miten hyvin viron opiskelu tukisi suomea! Kuinka tällainen mahdollisuus on voitu tuhlata?
P.S. Poistin Iron sky -elokuvaan liittyvän Pohjois-Korea-rinnastuksen, joka oli ymmärrettävissä väärin.
Re: Kielistrategia 20.12.2012 - missä otsikot?
Minua todella kiinnostaisi tietää, ketkä näitä pakkoruotsiperusteluja laativat ja miten nämä menevät läpi kaikista lausuntokierroksista, joissa lukijoina täytyy olla mukana fiksua, kieliin erikoistunutta porukkaa.Jaska kirjoitti:AAAAHHAHHAH!!!"Kielillä on tästä syystä yhteiskunnan samankaltaisiin rakenteisiin ja ilmiöihin liittyvä eräänlainen semanttinen sukulaisuus, joka tarkoittaa sitä, että ne monin tavoin muistuttavat toisiaan. Tästä seuraa se, että suomenkielinen osaa tietämättäänkin jo paljon ruotsinkielisiä sanoja ja sanontatapoja. Hän pystyy siten helpommin omaksumaan tai ainakin lukemaan ruotsia ja toisia pohjoismaisia kieliä kuin mitä eri kieliryhmiin kuuluvien kielten kohdalla yleensä voisi olettaa. Näin ollen kansalliskielet ainakin osittain tukevat toisiaan."![]()
![]()
![]()
Tämä alkaa jo absurdiudessaan hipoa Pohjois-Korean propagandaa.
Jos tuolle linjalle mennään, niin minkä tahansa todellisen sukukielemme pakollisuus olisi monin verroin paremmin perusteltu kuin tämän "semanttisen sukukielemme" pakollisuus.
Miltä tuntuu olla mukana luomassa Pohjois-Korean propagandan kanssa kilpailevaa propagandaa? Miten sellaisen voi selittää itselleen?
Re: Kielistrategia 20.12.2012 - missä otsikot?
Eräässä keskustelussa hyvin ruotsia osaava kirjoittaja arvioi kielistrategiatekstiä näin: "Strategia on laadittu ruotsiksi ja käännetty sitten suomeksi. Ruotsinkielinen teksti on sujuvaa, suomenkielinen ei ole, vaan se on surkeaa kapulakieltä."
Osaako kukaan täällä arvioida strategiatekstejä tästä näkökulmasta?
Osaako kukaan täällä arvioida strategiatekstejä tästä näkökulmasta?
Re: Kielistrategia 20.12.2012 - missä otsikot?
Tälle hiljaisuudelle suomalainen kielipolitiikka perustuu. Media ei kerro, toimittajat eivät lue ja pohdi, poliitikot ovat hiljaa. Kielistrategia vaietaan - ei kuoliaaksi vaan antaen vapaat kädet hallinnolle toteuttaa sitä kenenkään kyseenalaistamatta tekstin epäloogisuutta ja toimenpiteiden hintaa ja järkevyyttä monikielistyvän maan kohdalla.
Ainakaan minun silmiini ei ole tullut yhtään suomenkielistä artikkelia aiheesta, ainoastaan tuo Hesarin pääkirjoittajan hymistely, josta ei saa edes selvää siitä, mistä asiakirjasta on kysymys.
Ainakaan minun silmiini ei ole tullut yhtään suomenkielistä artikkelia aiheesta, ainoastaan tuo Hesarin pääkirjoittajan hymistely, josta ei saa edes selvää siitä, mistä asiakirjasta on kysymys.
Re: Kielistrategia 20.12.2012 - missä otsikot?
Näin kommentoi Näkökulma-palstalla nimimerkki mks:"Kansalliskielistrategian tavoitteena on luoda yhteiskunta,
joka ei sulje keneltäkään pois oikeutta ja mahdollisuutta
oppia maan molempia kansalliskieliä"
Jos jokainen koululainen määrättäisiin kaksi tuntia viikossa seisomaan opetusministeriön edessä kantaen kylttiä "Olen onnellinen tietäessäni, että tulevaisuuteni auvon takeena on jumalallisen viisas opetusminsteri" ja laulamaan Hoosiannaa kunnes pätevä opestuministerin ylistyslausu saadaan valmiiksi, niin tuon määräyksen perusteluissa epäilemättä lukisi:
- "tavoitteena on luoda yhteiskunta, joka ei sulje keneltäkään pois oikeutta ja mahdollisuutta antaa kiitosta sille, jolle kiitollinen on"
Jumalauta tätä uuskielisyyttä, jonka Orwell jo yli puoli vuositataa siten kuvasi!
Re: Kielistrategia 20.12.2012 - missä otsikot?
Näkökulma-palstalla nimimerkki Pajazzo kommentoi näin:Esitetään jopa kysymys "viekö kahden pienehkön kansalliskielen opetus aikaa toisten kielten opetukselta"
Ahaa. Kun kyseessä on "pienehkö" kieli sen oppiminen onkin ministeriön mielestä helpompaa. Luodaan vaikutelma, että kaksi pientä kieltä olisi opittavissa samalla vaivalla kuin yksi iso. Englanti on ilmeisesti suuri kieli, joten sen vaatimilla resursseilla voisi oppia tusinan verran hyvin pieniä kieliä.
Re: Kielistrategia 20.12.2012 - missä otsikot?
Näkökulma-palstalla nimimerkki Gingston kuvailee tilannetta näin:ketkä näitä pakkoruotsiperusteluja laativat ja miten nämä menevät läpi kaikista lausuntokierroksista
Rkp:ssä on paljon fiksuja poliitikkoja, mutta sitten kun kysytään pakollisesta ruotsista niin on havaittavissa selvä degeneraatio, jolloin huonotkin argumentit kelpaavat ja pyritään vaientamaan epäilijät. Ärtymys ei johdu siitä että joku kehtaa kyseenalaistaa pakkoruotsia vaan siitä että tietävät itsekin kuinka heikkoja heidän argumenttinsa ovat. Suomenkielisiä pakkoruotsin kannattajia asia ei ärsytä koska he eivät tajua ja olettavat vain antavansa itsestään fiksun kuvan.
Re: Kielistrategia 20.12.2012 - missä otsikot?
Vielä yksi kommentti Näkökulma-palstalta, nyt nimimerkiltä Laika:
Pakkoruotsin puolustelijat lankeavat siihen itsepetokseen, ettei nykyinen kielipolitiikka olisi resursiivinen kysymys, että kaikkea saa mahtumaan lautaselle ottamatta mitään pois. Siksi puhutaan vähemmistöjen ja kaksikielisyyden rikkaudesta. Esimerkiksi itäsuomessa kaivattaisiin venäjänkieltä, pohjoisessa saamea osaavia. Vaikka aina jotkut opiskelevat monituisia kieliä, sellaisen monikielisyyden edellyttäminen kantaväestöltä yleisesti palautuu itsepetokseen. Ruotsin pakollinen opetus on pois muista kielivalinnoista, koska harva lapsi todellisuudessa ryhtyy opiskelemaan ruotsin ja englannin (joista englanti on oikeasti hyödyllinen kaikille) lisäksi vielä kolmatta vierasta kieltä päälle, ja jos rupeaakin, vievät ruotsin opinnot ajan kenties neljännen oppilaalle hyödyllisemmän kielen oppimiselta. Kuvaavaa on, että keksisin heti päästäni neljä, viisi hyödyllisempää kieltä vaikkapa omien tarpeideni kannalta. Nyt katsotaan paremmaksi sivuuttaa oppilaiden aidot tarpeet, ja keskittyä sanelemaan ylhäältä, mitä kieliä itäsuomalainen, pohjoissuomalainen tai länsisuomalainen lapsi tarvitsee. Meillä vallitsee esimerkin ottaakseni krooninen pula venäjänkielentaitoisista, mutta sitä taas ei pidetä kielipolitiikkamme oloissa ongelmana saati aiheutettuna ongelmana.
Joten se siitä kielten rikkauden vaalimisesta.
Pakkoruotsin puolustelijat lankeavat siihen itsepetokseen, ettei nykyinen kielipolitiikka olisi resursiivinen kysymys, että kaikkea saa mahtumaan lautaselle ottamatta mitään pois. Siksi puhutaan vähemmistöjen ja kaksikielisyyden rikkaudesta. Esimerkiksi itäsuomessa kaivattaisiin venäjänkieltä, pohjoisessa saamea osaavia. Vaikka aina jotkut opiskelevat monituisia kieliä, sellaisen monikielisyyden edellyttäminen kantaväestöltä yleisesti palautuu itsepetokseen. Ruotsin pakollinen opetus on pois muista kielivalinnoista, koska harva lapsi todellisuudessa ryhtyy opiskelemaan ruotsin ja englannin (joista englanti on oikeasti hyödyllinen kaikille) lisäksi vielä kolmatta vierasta kieltä päälle, ja jos rupeaakin, vievät ruotsin opinnot ajan kenties neljännen oppilaalle hyödyllisemmän kielen oppimiselta. Kuvaavaa on, että keksisin heti päästäni neljä, viisi hyödyllisempää kieltä vaikkapa omien tarpeideni kannalta. Nyt katsotaan paremmaksi sivuuttaa oppilaiden aidot tarpeet, ja keskittyä sanelemaan ylhäältä, mitä kieliä itäsuomalainen, pohjoissuomalainen tai länsisuomalainen lapsi tarvitsee. Meillä vallitsee esimerkin ottaakseni krooninen pula venäjänkielentaitoisista, mutta sitä taas ei pidetä kielipolitiikkamme oloissa ongelmana saati aiheutettuna ongelmana.
Joten se siitä kielten rikkauden vaalimisesta.