Keskustelu jumissa vuodesta 2013 - Jokainen saa kehittää pakon perusteensa itse?
Keskustelu jumissa vuodesta 2013 - Jokainen saa kehittää pakon perusteensa itse?
Tämä aloitus on vuodelta 2013:
Eniten minua edelleen askarruttavat pakkoruotsin perusteet. Ne olisi oleellista tuntea, jotta keskustelussa ja vuoropuhelussa olisi mieltä! Silti ne jäävät uupumaan.
Epäilen, ettei niitä kertakaikkiaan ole! Pakon taustalla on minusta pelkkä pakkoruotsin ystävien lähipiirin edunvalvonta, jota virallisesti perustellaan vaihtelevilla näkemyksillä kaksikielisestä Suomesta. Viime kädessä jokainen pakon ymmärtäjä joutuu keksimään perustelut itse ja sen näkee perustelujen kirjavuudesta ja tasosta.
Eniten minua edelleen askarruttavat pakkoruotsin perusteet. Ne olisi oleellista tuntea, jotta keskustelussa ja vuoropuhelussa olisi mieltä! Silti ne jäävät uupumaan.
Epäilen, ettei niitä kertakaikkiaan ole! Pakon taustalla on minusta pelkkä pakkoruotsin ystävien lähipiirin edunvalvonta, jota virallisesti perustellaan vaihtelevilla näkemyksillä kaksikielisestä Suomesta. Viime kädessä jokainen pakon ymmärtäjä joutuu keksimään perustelut itse ja sen näkee perustelujen kirjavuudesta ja tasosta.
Viimeksi muokannut NRR, 18.11.2018 10:39. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
Re: Jokainen saa kehittää pakon perusteensa itse?
Vuonna 2011 kokosin pakkoruotsin perusteluja:
"Suomalaisen yleissivistykseen kuuluu sekä suomen että ruotsin osaaminen."
Jyrki Katainen
"kouluissa opiskellaan myös pakkomatematiikkaa ja pakkoliikuntaa"
Stefan Wallin
"En kannata pakkoja --- arvostan vain molempia kotimaisiamme."
Fatbardhe Hetemaj
"Ruotsin kielen merkitys pohjoismaisen identiteetin rakennusaineena on keskeinen."
Martti Ahtisaari
"Ruotsalaisen perinnön unohtaminen tuhoaa Suomen kansallisen identiteetin."
Paavo Lipponen
"Kaksikielisessä maassa, jossa monien pitää työelämässä osata molempia kieliä, on tärkeää että keneltäkään ei suljeta nuorena pois tällaisia uramahdollisuuksia. "
Ville Niinistö
"Kysymys on koulutuksellisesta tasa-arvosta. Meillä ei saa olla koulutuksessa umpiperiä, mahdollisuutta ainevalinnoilla sulkea tulevaisuuden työ- tai opiskelumahdollisuuksia pois."
Paavo Arhinmäki
"On luonnollista , että maassamme jossa on kaksi virallista kansalliskieltä, myös jossain vaiheessa tutustutaan toiseen kotimaiseen kieleen ja kulttuuriin. Pohjoismainen ulottovuus on tärkeä Suomelle, ja kielet avaavat ovia. Tarvitsemme enemmän kielitaitoa tulevaisuudessa, ei vähemmän."
Anna-Maja Henriksson
Missään ei siis puhuta suoraan palvelusta. Näen, että tässä on yksi niistä tilanteista, joissa puhutaan yhtä ruotsiksi ja toista suomeksi.
Henrikssonin perustelut näkyvät nyt kansalliskielistrategiassa:
"--- [Pakko] on perusteltua, sillä suomi ja ruotsi ovat ne kielet, joita säännönmukaisesti voi käyttää viranomaisissa asioidessa ja joilla julkista palvelua järjestetään. Järjestelyn tarkoituksena on varmistaa, että jokaisella on mahdollisuus tutustua maan niin suomen- kuin ruotsinkieliseen kulttuuriin. --- Ruotsinkielisille on etu osata maan valtakieltä, jota käytetään lähes kaikissa osissa maata. Ruotsin kielen oppiminen puolestaan liittää suomenkielisetkin suomalaiset yhteisen kielen myötä tiiviimmin Suomelle monin tavoin läheiseen pohjoismaiseen yhteisöön. ---"
Tämän lähemmäs virallista perustelua emme varmaan tällä hetkellä pääse. Aiemmin opetusministeriön tekstissä asia tiivistettiin sanoihin "historialliset ja kulttuuriset syyt".
Puhutaan koko ajan ikään kuin suomen ja ruotsin merkitys pakkokielenä olisi lukijoilleen yhtäläinen ja molempien kielten pakossa kyseessä olisi yhteinen etu.
Minulla on sellainen tunne, että jossakin kokonainen leegio liturgikkoja laatii aina uusia versioita näistä meemeistä, kuten Nevalainen niitä kutsuu, ja sitten niitä toistellaan pakkoruotsikeskustelussa ikään kuin selityksenä, kunnes ne huomataan törpöiksi ja korvataan tuoreemmilla yritelmillä.
"Suomalaisen yleissivistykseen kuuluu sekä suomen että ruotsin osaaminen."
Jyrki Katainen
"kouluissa opiskellaan myös pakkomatematiikkaa ja pakkoliikuntaa"
Stefan Wallin
"En kannata pakkoja --- arvostan vain molempia kotimaisiamme."
Fatbardhe Hetemaj
"Ruotsin kielen merkitys pohjoismaisen identiteetin rakennusaineena on keskeinen."
Martti Ahtisaari
"Ruotsalaisen perinnön unohtaminen tuhoaa Suomen kansallisen identiteetin."
Paavo Lipponen
"Kaksikielisessä maassa, jossa monien pitää työelämässä osata molempia kieliä, on tärkeää että keneltäkään ei suljeta nuorena pois tällaisia uramahdollisuuksia. "
Ville Niinistö
"Kysymys on koulutuksellisesta tasa-arvosta. Meillä ei saa olla koulutuksessa umpiperiä, mahdollisuutta ainevalinnoilla sulkea tulevaisuuden työ- tai opiskelumahdollisuuksia pois."
Paavo Arhinmäki
"On luonnollista , että maassamme jossa on kaksi virallista kansalliskieltä, myös jossain vaiheessa tutustutaan toiseen kotimaiseen kieleen ja kulttuuriin. Pohjoismainen ulottovuus on tärkeä Suomelle, ja kielet avaavat ovia. Tarvitsemme enemmän kielitaitoa tulevaisuudessa, ei vähemmän."
Anna-Maja Henriksson
Missään ei siis puhuta suoraan palvelusta. Näen, että tässä on yksi niistä tilanteista, joissa puhutaan yhtä ruotsiksi ja toista suomeksi.
Henrikssonin perustelut näkyvät nyt kansalliskielistrategiassa:
"--- [Pakko] on perusteltua, sillä suomi ja ruotsi ovat ne kielet, joita säännönmukaisesti voi käyttää viranomaisissa asioidessa ja joilla julkista palvelua järjestetään. Järjestelyn tarkoituksena on varmistaa, että jokaisella on mahdollisuus tutustua maan niin suomen- kuin ruotsinkieliseen kulttuuriin. --- Ruotsinkielisille on etu osata maan valtakieltä, jota käytetään lähes kaikissa osissa maata. Ruotsin kielen oppiminen puolestaan liittää suomenkielisetkin suomalaiset yhteisen kielen myötä tiiviimmin Suomelle monin tavoin läheiseen pohjoismaiseen yhteisöön. ---"
Tämän lähemmäs virallista perustelua emme varmaan tällä hetkellä pääse. Aiemmin opetusministeriön tekstissä asia tiivistettiin sanoihin "historialliset ja kulttuuriset syyt".
Puhutaan koko ajan ikään kuin suomen ja ruotsin merkitys pakkokielenä olisi lukijoilleen yhtäläinen ja molempien kielten pakossa kyseessä olisi yhteinen etu.
Minulla on sellainen tunne, että jossakin kokonainen leegio liturgikkoja laatii aina uusia versioita näistä meemeistä, kuten Nevalainen niitä kutsuu, ja sitten niitä toistellaan pakkoruotsikeskustelussa ikään kuin selityksenä, kunnes ne huomataan törpöiksi ja korvataan tuoreemmilla yritelmillä.
Viimeksi muokannut NRR, 05.10.2013 09:25. Yhteensä muokattu 2 kertaa.
Re: Jokainen saa kehittää pakon perusteensa itse?
Ja vielä parempaa: yksilöt pyrkivät tuottamaan omat perustelunsa joskus uskomattomankin koukeroisesti ja filosofisesti. Ystäväni, jonka ajattelua olen tottunut arvostamaan, sanoi muutama vuosi sitten kritisoidessani pakkoruotsia, että olen omaksunut ”postmodernin kulttuurikäsityksen”, jossa ”hyödyttömät vapaudet” nostetaan kunniaan, vaikka ne syövät kulttuuria ylläpitävät perinteet ja arvot.
Pakollisen ruotsin kannattajille kielivapauden argumentit näyttivät olevan pelkkä "savuverho", joilla yritettiin peitellä sitä, mitä todella tapahtuisi, jos ruotsista tulisi vapaaehtoinen:
I Ensinkin yhtenäinen suomalaisuus hajoaisi. Suomalaisen kulttuurin kieli ei ole suomi tai ruotsi vaan niiden muodostama yhdistelmä (kulttuuriäidinkieli), joka vain painottuu eri yksilöillä eri tavoin. Ruotsin kieli on kantanut ja kantaa keskeisiä kulttuuriarvoja: pohjoismaisuutta, vanhan ajan sivistyneistön perinteitä, historiallisuutta… Pelkkä suomenkielinen suomalaisuus on vain varjo siitä, mitä suomalaisuus voisi olla.
II Toiseksi menetettäisiin laillisuus. Ikivanhan ruotsinkielisen väestönosan oikeudet ovat laillisuuden mittari, ”perustuslakiarvoja”. Suomalainen, joka jättää täyttämättä velvollisuutensa opiskella ruotsin alkeet, jotta voi joskus jossain edes hätäisesti yrittää ymmärtää suomenruotsia, rikkoo perustuslain henkeä vastaan. Suomi, joka hylkää ikiaikaiset lait ja ikiaikaisen kansanosan, hylkää kenet vain.
III Kolmanneksi koulutus lakkaisi siirtämästä omaa kulttuuriamme ja päädyttäisiin juurettomuuteen. Englanti tulee maahamme "roskakulttuurin" mukana ja kantaa siksi jonkinlaista "kulttuurityhjiötä" mukanaan. Se, että englanti avaa ovia maailmalle, on joutava juttu "kulttuurittomuuden köyhdyttämille" ihmisille ja vain kiihdyttää suomalaisuuden katoamista. Siksi suomalaisille olisi parasta jarruttaa englannin opiskelua ja keskittyä ruotsiin. Suomen ja ruotsin kautta pystytään rakentamaan "omaa suomalaisuutta". Vasta tällaisessa kulttuuriprosessissa mukana oleville lapsille voi muista kielistä olla jotain muutakin kuin haittaa.
Ystäväni kysyi, voisimmeko tehdä äidinkielestä vapaaehtoisen, jos osa kansasta sitä haluaisi. Hän kysyi, miten voi ottaa vakavasti kansan, joka haluaa tehdä äidinkielestään vapaaehtoisen. --- Viimeksi aiheesta keskustellessamme hän sanoi, että keskustelumme ovat vaikuttaneet häneen ja hänen ajatuksensa ovat muuttuneet.
Itselleni oli merkityksellistä nähdä se, että tottumattomammat ajattelijat perustavat pakkoruotsin siihen, että eletään kaksikielisessä maassa ja piste. Taitavat ajattelijat muodostavat aiheesta itselleen upean rakennelman, jolla tuomita toisinajattelijan arvomaailma pinnalliseksi tai nähdä siinä jotain vielä pahempaa.
Pakollisen ruotsin kannattajille kielivapauden argumentit näyttivät olevan pelkkä "savuverho", joilla yritettiin peitellä sitä, mitä todella tapahtuisi, jos ruotsista tulisi vapaaehtoinen:
I Ensinkin yhtenäinen suomalaisuus hajoaisi. Suomalaisen kulttuurin kieli ei ole suomi tai ruotsi vaan niiden muodostama yhdistelmä (kulttuuriäidinkieli), joka vain painottuu eri yksilöillä eri tavoin. Ruotsin kieli on kantanut ja kantaa keskeisiä kulttuuriarvoja: pohjoismaisuutta, vanhan ajan sivistyneistön perinteitä, historiallisuutta… Pelkkä suomenkielinen suomalaisuus on vain varjo siitä, mitä suomalaisuus voisi olla.
II Toiseksi menetettäisiin laillisuus. Ikivanhan ruotsinkielisen väestönosan oikeudet ovat laillisuuden mittari, ”perustuslakiarvoja”. Suomalainen, joka jättää täyttämättä velvollisuutensa opiskella ruotsin alkeet, jotta voi joskus jossain edes hätäisesti yrittää ymmärtää suomenruotsia, rikkoo perustuslain henkeä vastaan. Suomi, joka hylkää ikiaikaiset lait ja ikiaikaisen kansanosan, hylkää kenet vain.
III Kolmanneksi koulutus lakkaisi siirtämästä omaa kulttuuriamme ja päädyttäisiin juurettomuuteen. Englanti tulee maahamme "roskakulttuurin" mukana ja kantaa siksi jonkinlaista "kulttuurityhjiötä" mukanaan. Se, että englanti avaa ovia maailmalle, on joutava juttu "kulttuurittomuuden köyhdyttämille" ihmisille ja vain kiihdyttää suomalaisuuden katoamista. Siksi suomalaisille olisi parasta jarruttaa englannin opiskelua ja keskittyä ruotsiin. Suomen ja ruotsin kautta pystytään rakentamaan "omaa suomalaisuutta". Vasta tällaisessa kulttuuriprosessissa mukana oleville lapsille voi muista kielistä olla jotain muutakin kuin haittaa.
Ystäväni kysyi, voisimmeko tehdä äidinkielestä vapaaehtoisen, jos osa kansasta sitä haluaisi. Hän kysyi, miten voi ottaa vakavasti kansan, joka haluaa tehdä äidinkielestään vapaaehtoisen. --- Viimeksi aiheesta keskustellessamme hän sanoi, että keskustelumme ovat vaikuttaneet häneen ja hänen ajatuksensa ovat muuttuneet.
Itselleni oli merkityksellistä nähdä se, että tottumattomammat ajattelijat perustavat pakkoruotsin siihen, että eletään kaksikielisessä maassa ja piste. Taitavat ajattelijat muodostavat aiheesta itselleen upean rakennelman, jolla tuomita toisinajattelijan arvomaailma pinnalliseksi tai nähdä siinä jotain vielä pahempaa.
-
- Viestit: 1108
- Liittynyt: 02.04.2011 19:32
Re: Jokainen saa kehittää pakon perusteensa itse?
Tänään HS Arno Kotrolta ilahduttava ajatus:
"Ei pidä puhua pakkoruotsista kun ei puhuta pakkomatematiikastakaan. Kieliä on paljon, ja ruotsi erottuu joukosta pakollisuutensa vuoksi, matematiikkaa on vain yksi."
"Ei pidä puhua pakkoruotsista kun ei puhuta pakkomatematiikastakaan. Kieliä on paljon, ja ruotsi erottuu joukosta pakollisuutensa vuoksi, matematiikkaa on vain yksi."
Re: Jokainen saa kehittää pakon perusteensa itse?
Totta, mutta jos on kehittänyt itselleen käsitteen kulttuuriäidinkieli, silloin ollaan taas uniikin teeman ääressä. Varsinkin, jos vielä näkee, että käsitteen kiistäjät edustavat jotain vähemmän hyvää kuten "kulttuurista tyhjiötä".Hannu Jussi kirjoitti:---Kieliä on paljon, ja ruotsi erottuu joukosta pakollisuutensa vuoksi, matematiikkaa on vain yksi.Ei pidä puhua pakkoruotsista kun ei puhuta pakkomatematiikastakaan.
Eivät älykkäät ihmiset jätä näitä rakennelmia puolitiehen. Mutta kieltämättä tuo kuvio, joka ajatuksista muodostuu, kun ne kirjoitetaan loppuun asti auki, on aika hätkähdyttävä. Siksi kirjoittamalla ajatteleminen on niin hyödyllistä.
Re: Jokainen saa kehittää pakon perusteensa itse?
Kosovo on muuten kaksikielinen maa (albania ja serbia) vaikka albaaneja on ylivoimainen enemmistö, jopa 92 %. Hetemaj on kotoisin Kosovosta.
Hikipediassa on tietoa joka joskus pitää ainakin jossain määrin paikkansa. Kosovosta kerrotaan näin "Kosovo on joko itsenäinen valtio Länsi-Balkanilla tai Serbian maakunta riippuen siitä, keneltä kysytään" Kyproksesta taas näin "maailmassa on yhä paikkoja, joissa ainoa tapa ratkaista kahden ihmisryhmän ongelmat on rakentaa väliin helkkarin iso muuri. Kypros on tällaisista paikoista toinen."
Hikipediassa on tietoa joka joskus pitää ainakin jossain määrin paikkansa. Kosovosta kerrotaan näin "Kosovo on joko itsenäinen valtio Länsi-Balkanilla tai Serbian maakunta riippuen siitä, keneltä kysytään" Kyproksesta taas näin "maailmassa on yhä paikkoja, joissa ainoa tapa ratkaista kahden ihmisryhmän ongelmat on rakentaa väliin helkkarin iso muuri. Kypros on tällaisista paikoista toinen."
Re: Jokainen saa kehittää pakon perusteensa itse?
Hei, sinähän sen meidän ongelmammekin ratkaisit!thmas kirjoitti:Kosovo on muuten kaksikielinen maa (albania ja serbia) vaikka albaaneja on ylivoimainen enemmistö, jopa 92 %. Hetemaj on kotoisin Kosovosta.
Hikipediassa on tietoa joka joskus pitää ainakin jossain määrin paikkansa. Kosovosta kerrotaan näin "Kosovo on joko itsenäinen valtio Länsi-Balkanilla tai Serbian maakunta riippuen siitä, keneltä kysytään" Kyproksesta taas näin "maailmassa on yhä paikkoja, joissa ainoa tapa ratkaista kahden ihmisryhmän ongelmat on rakentaa väliin helkkarin iso muuri. Kypros on tällaisista paikoista toinen."
Re: Jokainen saa kehittää pakon perusteensa itse?
Lueskelin tuoreita blogeja, jotka löytyivät hakusanoilla "kielten opetus". Yllättäin päädyin poliittisen toimittajan blogiin:
"--- varsinkin arkisessa keskustelussa ihmiset perustelevat näkemyksiään omilla kokemuksillaan. --- 'Vastustan yleistä ruotsin kielen opetusta, koska en itsekään sitä oppinut ja koska siitä ei olisi ollut minulle mitään hyötyä.' --- Yhden henkilön kokemuksella on maailmassa ylipäätään kovin harvoin painavaa todistearvoa. Varsinkaan silloin sitä ei pitäisi olla, kun tehdään laajoja poliittisia päätöksiä asioista, joiden vaikutukset ovat yleisiä."
http://petepakarinen.blogspot.fi/2013/1 ... aista.html
Näin siis päätellään!
Täytyy nyt oikein miettiä, miten päin logiikassa edetään:
Jos asia X on kaikille pakollinen, sitähän nimenomaan tulee kritisoida sillä, että se ei olekaan ollut hyödyksi itselle eikä läheisille - tai mikä pahinta, siitä on ollut haittaa. Sitten lähdetään etsimään muita, joilla on samat fiilikset.
Asian X pakollisuutta taas ei voi puolustaa sillä, että se on ollut hyödyllinen itselle ja läheisille. Sillä voi puolustaa korkeintaan sitä, että tuo asia X olisi tarjolla myös jatkossa. Mutta käytännössä pakkoa perustellaan juuri näin: "Minulle siitä on ollut hyötyä" tai "Minulle siitä ei ole ollut haittaa".
Pakon kaatamiseen riittää siis osoittaa pakollisuuden hyödyttömyys ja haitat (vaikka vain omalla kohdalla). Pakon ylläpitämiseksi täytyy taas löytää perusteet, jotka kaikki voivat hyväksyä tai sitten perusteet sille, miksi osalle hyödytön ja jopa vahingollinen asia pitää olla pakollinen.
"--- varsinkin arkisessa keskustelussa ihmiset perustelevat näkemyksiään omilla kokemuksillaan. --- 'Vastustan yleistä ruotsin kielen opetusta, koska en itsekään sitä oppinut ja koska siitä ei olisi ollut minulle mitään hyötyä.' --- Yhden henkilön kokemuksella on maailmassa ylipäätään kovin harvoin painavaa todistearvoa. Varsinkaan silloin sitä ei pitäisi olla, kun tehdään laajoja poliittisia päätöksiä asioista, joiden vaikutukset ovat yleisiä."
http://petepakarinen.blogspot.fi/2013/1 ... aista.html
Näin siis päätellään!
Täytyy nyt oikein miettiä, miten päin logiikassa edetään:
Jos asia X on kaikille pakollinen, sitähän nimenomaan tulee kritisoida sillä, että se ei olekaan ollut hyödyksi itselle eikä läheisille - tai mikä pahinta, siitä on ollut haittaa. Sitten lähdetään etsimään muita, joilla on samat fiilikset.
Asian X pakollisuutta taas ei voi puolustaa sillä, että se on ollut hyödyllinen itselle ja läheisille. Sillä voi puolustaa korkeintaan sitä, että tuo asia X olisi tarjolla myös jatkossa. Mutta käytännössä pakkoa perustellaan juuri näin: "Minulle siitä on ollut hyötyä" tai "Minulle siitä ei ole ollut haittaa".
Pakon kaatamiseen riittää siis osoittaa pakollisuuden hyödyttömyys ja haitat (vaikka vain omalla kohdalla). Pakon ylläpitämiseksi täytyy taas löytää perusteet, jotka kaikki voivat hyväksyä tai sitten perusteet sille, miksi osalle hyödytön ja jopa vahingollinen asia pitää olla pakollinen.
Viimeksi muokannut NRR, 18.11.2018 10:58. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
Re: Jokainen saa kehittää pakon perusteensa itse?
Kiitos! Heitin kommentin, odotellaan hyväksyntää.
Re: Jokainen saa kehittää pakon perusteensa itse?
En missään tapauksessa tarkoittanut että Suomessa pitäisi rakentaa muuri erikielisten paikkakuntien väliin. Viittasin Hikipediaan siksi koska sinne on viitattu foorumissa aikaisemminkin ja Kosovon kohdalla tuo lause on totta.Jaska kirjoitti:Hei, sinähän sen meidän ongelmammekin ratkaisit!thmas kirjoitti:Kosovo on muuten kaksikielinen maa (albania ja serbia) vaikka albaaneja on ylivoimainen enemmistö, jopa 92 %. Hetemaj on kotoisin Kosovosta.
Hikipediassa on tietoa joka joskus pitää ainakin jossain määrin paikkansa. Kosovosta kerrotaan näin "Kosovo on joko itsenäinen valtio Länsi-Balkanilla tai Serbian maakunta riippuen siitä, keneltä kysytään" Kyproksesta taas näin "maailmassa on yhä paikkoja, joissa ainoa tapa ratkaista kahden ihmisryhmän ongelmat on rakentaa väliin helkkarin iso muuri. Kypros on tällaisista paikoista toinen."
Sen sijaan Kypros voisi ottaa mallia Suomesta. Kreikankielisille pakkoturkki ja turkinkielisille pakkokreikka. Sekä kristinusko ja islam valtionuskonnoiksi aivan kuten Suomessa on kaksi valtionuskontoa; luterilaisuus ja ortodoksisuus.
Re: Jokainen saa kehittää pakon perusteensa itse?
Olisikohan yhteinen englanti ja toive sekularisoitumisesta sentään realistisempithmas kirjoitti:Kypros voisi ottaa mallia Suomesta. Kreikankielisille pakkoturkki ja turkinkielisille pakkokreikka. Sekä kristinusko ja islam valtionuskonnoiksi aivan kuten Suomessa on kaksi valtionuskontoa; luterilaisuus ja ortodoksisuus.
Re: Jokainen saa kehittää pakon perusteensa itse?
thmas: "Sen sijaan Kypros voisi ottaa mallia Suomesta. Kreikankielisille pakkoturkki ja turkinkielisille pakkokreikka. Sekä kristinusko ja islam valtionuskonnoiksi aivan kuten Suomessa on kaksi valtionuskontoa; luterilaisuus ja ortodoksisuus."
Thmas, ihailetko pakkoruotsia niin paljon, että haluaisit pakkoruotsin kaltaisesta systeemistä ihan vientituotteen Suomelle??
Thmas, ihailetko pakkoruotsia niin paljon, että haluaisit pakkoruotsin kaltaisesta systeemistä ihan vientituotteen Suomelle??
Re: Jokainen saa kehittää pakon perusteensa itse?
En ihaile pakkoruotsia mutta on pakko todeta että Suomessa ihmiset tulevat hyvin toimeen keskenään verrattuna moneen muuhun maailman kolkkaan. Esimerkiksi juuri Kyproksella kaksi ihmisryhmää ei tule toimeen keskenään. Ahvenmaa on myös huomattavasti parempi paikka kuin Tšetšenia. Ahvenanmaan malli voisi hyvinkin sopia vientituotteeksi, vaikkapa Georgiaan. Georgia ei suostu tunnustamaan Abhasiaa eikä Etelä-Ossetiaa eivätkä nuo alueet halua palata Georgian yhteyteen. Kompromissiratkaisu voisi olla demilitarisoitu itsehallintoalue jossa ainoa virallinen kieli olisi osseetti tai abhaasi ja ulkopuolisilta vaadittaisiin kotiseutuoikeus kiinteän omaisuuden omistamiseen.TK kirjoitti:thmas: "Sen sijaan Kypros voisi ottaa mallia Suomesta. Kreikankielisille pakkoturkki ja turkinkielisille pakkokreikka. Sekä kristinusko ja islam valtionuskonnoiksi aivan kuten Suomessa on kaksi valtionuskontoa; luterilaisuus ja ortodoksisuus."
Thmas, ihailetko pakkoruotsia niin paljon, että haluaisit pakkoruotsin kaltaisesta systeemistä ihan vientituotteen Suomelle??
Re: Jokainen saa kehittää pakon perusteensa itse?
Tulivat jo ennen pakkoruotsia ja tulevat nytkin, vaikka pakkoruotsista huolimatta ruotsia ei opita.thmas kirjoitti:pakko todeta että Suomessa ihmiset tulevat hyvin toimeen keskenään
Ehkä tässä ei ole mitään syy- ja seuraussuhdetta pakon ja sovun välillä
-
- Viestit: 186
- Liittynyt: 11.02.2013 10:46
Re: Jokainen saa kehittää pakon perusteensa itse?
Tässähän vaan puhutaan toistemme ohi. En minä vastusta yleistä ruotsin kielen opetusta. Itseasiassa minusta olisi hienoa, jos toiminnan järkeistämisen jälkeenkin ruotsi olisi tarjolla opiskeluvaihtoehdoksi jokaisessa Suomen koulussa. Se mitä vastustan on pakkoruotsi.NRR kirjoitti:"--- varsinkin arkisessa keskustelussa ihmiset perustelevat näkemyksiään omilla kokemuksillaan. --- 'Vastustan yleistä ruotsin kielen opetusta, koska en itsekään sitä oppinut ja koska siitä ei olisi ollut minulle mitään hyötyä.' --- Yhden henkilön kokemuksella on maailmassa ylipäätään kovin harvoin painavaa todistearvoa. Varsinkaan silloin sitä ei pitäisi olla, kun tehdään laajoja poliittisia päätöksiä asioista, joiden vaikutukset ovat yleisiä."
http://petepakarinen.blogspot.fi/2013/1 ... aista.html