Eikö ruotsinkielisillä olekaan kahta pakollista vierasta kie

[JV Lehtonen]

Jan-Erik Andelin: "Närkästyisitkö itse jos sinulle ehdotettaisiin suomen kielen tehokurssia, jotta voisit ilmaista itseäsi paremmin?"

Enpä usko, että närkästyisin. Olenko mielestäsi suomen tehokurssin tarpeessa?

15 % suomenkielisistä nuorista tarvitsisi suomen kielen tehokursseja, jotta eivät syrjäytyisi.
Pakkoruotsista vapautuvia resursseja voitaisiin käyttää syrjäytymisen ehkäisemiseen,
opettamalla nuoret pojat ilmaisemaan itseään!

http://yle.fi/uutiset/pakkososiaalisuus ... at/6139728

[Jaska]

Jan-Erik Andelin: "Närkästyisitkö itse jos sinulle ehdotettaisiin suomen kielen tehokurssia, jotta voisit ilmaista itseäsi paremmin?"

Enpä usko, että närkästyisin. Olenko mielestäsi suomen tehokurssin tarpeessa?

15 % suomenkielisistä nuorista tarvitsisi suomen kielen tehokursseja, jotta eivät syrjäytyisi.
Pakkoruotsista vapautuvia resursseja voitaisiin käyttää syrjäytymisen ehkäisemiseen,
opettamalla nuoret pojat ilmaisemaan itseään!

http://yle.fi/uutiset/pakkososiaalisuus ... at/6139728

Kaikkea sitä lukee.
En usko, että mitään psykologisesti hyviä tuloksia saadaan siitä, että ujo ja epäsosiaalinen ihminen PAKOTETAAN pikkupuhumaan tyhjänpäiväisyyksiä - pikemminkin traumoja, ahdistusta ja syrjäytymistä moinen aiheuttaisi. Epäsosiaalisille pitäisi antaa oikeus ja tilaa olla epäsosiaalisia: jos he kokevat tulevansa hyväksytyiksi normaaleina ihmisinä epäsosiaalisuudestaan huolimatta, he eivät ehkä syrjäytyisi niin helposti.

[NRR]

Tässä on nyt niin monitahoinen tilanne, että jokainen voi vetää omat johtopäätöksensä.

Poikien kielellisen kehityksen ongelmat voivat kyllä aiheuttaa muiden hankalien olosuhteiden kanssa vaikka mitä. Tuore väitös kertoo, että "huono kielentaju tekee häirikkönuoresta herkästi rikollisen" - kun pitkäaikaisseurannassa testattiin aluksi häirikkönuorten kielentajua, niin ne jotka saivat huonoimmat tulokset, olivat varmimmin myöhemmin telkien takana. Ja ongelma on erityisesti poikien. Lastenlinnan käytävillä istuu äitejä poikineen silmänkantamattomiin.

Mutta ehkä annetaan tämän olla tällä erää.

[Eero Nevalainen]

Poikien kielellisen kehityksen ongelmat voivat kyllä aiheuttaa muiden hankalien olosuhteiden kanssa vaikka mitä. Tuore väitös kertoo, että "huono kielentaju tekee häirikkönuoresta herkästi rikollisen" - kun pitkäaikaisseurannassa testattiin aluksi häirikkönuorten kielentajua, niin ne jotka saivat huonoimmat tulokset, olivat varmimmin myöhemmin telkien takana. Ja ongelma on erityisesti poikien. Lastenlinnan käytävillä istuu äitejä poikineen silmänkantamattomiin.

Ja vaikka minä olen tämmöinen viisi laudaturia kielistä kirjoittanut häirikkö-nykyään-matemaatikkopoika joka missään nimessä ei ole koskaan ollut itsenäisesti ajatteleva tyttö, niin silti olen sitä mieltä että pakkoruotsi on juuri tässä mielessä väärin kollektiivisesti suomenkielisiä kohtaan, vaikka joku Per Stenbäck kuinka paljon hyvänsä haluaisi syljeskellä "pohjois-karjalaisia mopopoikia" päin naamaa.

Jossain Ruotsissa täysin vastaavat tapaukset saavat panostaa asioihin jotka heitä edistävät, olivat he sitten ongelmanuoria tai huippututkijoita. Mutta Suomessa tilanne on, ikävä kyllä, se että Olav Melinin halujen takia tilanteen on oltava se että kukaan ei voi olla ikinä mitään ilman ruotsia, jotta hän voi sanoa että näin on. Tämä tarkoittaa sitä että ruotsalaiset ovat suhteessa meihin aina ja ikuisesti ihmisiä jotka saavuttavat tilastollisesti asioita joita me emme koskaan saa saavuttaa ellemme ensin lue ruotsia, vaikka kykyä sinänsä olisi vaikka miten paljon hyvänsä.

[TK]

Suomen valtion tärkeimmän tehtävän kielipolitiikan alueella tulisi olla suomen kielen hyvinvoinnista huolehtiminen. Mikään muu maa maailmassa ei hoida tätä tehtävää. Lisäksi valtion tulisi huolehtia riittävästä suomen kielen opetuksen järjestämisestä kaikille kieliryhmille. Kaikille Suomen kansalaisille tulisi taata vähintään tyydyttävä suomen kielen osaaminen taso.

Kielivähemmistöjen asioista pitää huolehtia, mutta se on vasta toissijainen tehtävä. Tällä hetkellä on suorastaan naurettavaa, millaisia satsauksia, suomenkielisten pakkoruotsituksen ohella, käytetään ruotsin kielen ja ruotsinkielisten asioiden hoitoon kaikilla tasoilla. Kun naapurina on Ruotsi, joka varmasti ja hyvin huolehtii ruotsin kielen hyvinvoinnista, niin Suomen on turha ottaa siitä itselleen huolta.

Vaikka ruotsi edelleen on virallinen kieli Suomessa, niin olisi otettava järki käteen tässä asiassa, sillä suomi on Suomen ehdoton ja selvä pääkieli. Ruotsinkielisten suomen kielen oppimiseen voitaisiin kyllä ohjata nykyistä enemmän voimavaroja.

[Tapsa]

Mitäs jos sanottaisiin, että se on "yks hailee" mitä ruotsinkielisiksi ilmoittautuvat henkilöt kokevat ja kuinka he milloin missäkin viihtyvät. Ei meidän suomenkielisten tarpeista olla kiinnostuneita missään skandinaavipiireissä eikä niissä Norden-ympyröissäkään, ei edes oman maamme joissakin osissa.

Suomessa olen tuntenut eri vaiheissa ikäisiäni ruotsinkielisiksi rekisteröityneitä lapsia, nuoria ja aikuisia, ja heidän kanssaan ei ole tarvinnut joutua mihinkään vastakkainaseteluun, vaan he ovat nauttineet olostaan, eivätkä he ole tarvinneet meidän suomenkielisten huolenpitoa.

[Jaska]

Kielivähemmistöjen asioista pitää huolehtia, mutta se on vasta toissijainen tehtävä. Tällä hetkellä on suorastaan naurettavaa, millaisia satsauksia, suomenkielisten pakkoruotsituksen ohella, käytetään ruotsin kielen ja ruotsinkielisten asioiden hoitoon kaikilla tasoilla. Kun naapurina on Ruotsi, joka varmasti ja hyvin huolehtii ruotsin kielen hyvinvoinnista, niin Suomen on turha ottaa siitä itselleen huolta.

Millä ihmeen perusteilla Suomen kieliryhmästä huolehtiminen voitaisiin ulkoistaa Ruotsille? Kyllä suomenruotsalaisista huolehtiminen on Suomen asia.

Vaikka ruotsi edelleen on virallinen kieli Suomessa, niin olisi otettava järki käteen tässä asiassa, sillä suomi on Suomen ehdoton ja selvä pääkieli. Ruotsinkielisten suomen kielen oppimiseen voitaisiin kyllä ohjata nykyistä enemmän voimavaroja.

Entäs suomalaisten ruotsin oppimiseen ruotsinkielisillä alueilla? Suomi kun ei muutu pääkieleksi ruotsinkielis-enemmistöisillä alueilla vaikka miten jankutat.

[Tapsa]

Suomen kieli on pääkieli Suomessa de facto, mutta lainsäädännön mukaan pyritään siihen, että meillä on kaksi pääkieltä, mikä on fiktiivistä, ja tätä uskonkappaletta ja jankutusta me nyt saamme kuunnella hallelujaa. Ahvenanmaalla ei kuitenkaan noudateta Suomen perustuslakia eikä kielilakia, ja jos sen ulkopuolella Suomessa on ruotsinkielisenemmistöinen alue, niin se ei pysty muuttamaan sitä tosiasiaa, että suomi on maan pääkieli todellisuudessa.

[NRR]

Suomen valtion tärkeimmän tehtävän kielipolitiikan alueella tulisi olla suomen kielen hyvinvoinnista huolehtiminen.

Ainakin se on hyvin tärkeää.

Tärkeää kielipolitiikassa on myös sellaisten rakenteiden luominen, jossa huolehditaan, ettei ihmisten kielellisiä tarpeita poljeta - kuten pakkoruotsi polkee suomenkielisten ja uussuomalaisten tarpeita.

Tärkeää on, ettei rakenneta illuusioita, jotka vain tuottavat pettyneitä ihmisiä ja eripuraa.

Tärkeää on varmistaa, ettei Helsingin yössä pala autoja.

[Jaska]

Suomen kieli on pääkieli Suomessa de facto, mutta lainsäädännön mukaan pyritään siihen, että meillä on kaksi pääkieltä, mikä on fiktiivistä, ja tätä uskonkappaletta ja jankutusta me nyt saamme kuunnella hallelujaa.

Ei kansalliskielen asema merkitse, että ruotsia pidettäisiin toisena pääkielenä, jos pääkielellä tarkoitetaan puhujien lukumäärää. Kansalliskieli, virallinen eli palvelukieli ja pakkokieli ovat eri tasoja.

[Jan-Erik Andelin]

Mitäs jos sanottaisiin, että se on "yks hailee" mitä ruotsinkielisiksi ilmoittautuvat henkilöt kokevat ja kuinka he milloin missäkin viihtyvät.

Millä ihmeen perusteilla Suomen kieliryhmästä huolehtiminen voitaisiin ulkoistaa Ruotsille? Kyllä suomenruotsalaisista huolehtiminen on Suomen asia.

Joskus tuntuu, että Tapsan lähtökohta onkin ihan oikea. Ei meidän suomenruotsalaisten tuntomme ja kokemuksemme ole niin oleellisia, kunhan meitä sallitaan ilmaista ne. Tärkeämpää ovat meidän oikeutemme. Suomenruotsalaiset ovat Suomen kansalaisia, joilla on oikeus tasavertaiseen arkeen valtaväestön kanssa. Sitten on toinen asia millä tämä asia järjestetään, ja onko koko kansan peruskouluttaminen ruotsin alkeisiin oikea tapa taata tämä valmius. Toinen hyvä kysymys on missä näitä palveluja todellakin tarvitaan, ja missä se on lähemminkin viihtyvyyttä lisäävä optio, joka jätetään käyttämättä.

Hyvä että Jaska sätter ner foten tässä kohtaa, ettei tätä juttua voi ulkomaille ulkoistaa. Tähän tultaisiin, jos missään ei voisi vaatia joidenkin myös suomenkielisten kouluttautuvan niihin tehtäviin, jotka liittyvät mm. suomenruotsalaiseen vähemmistöön, esim. kielivaatimuksina kouluissa, yliopistoissa tai virkoja haettaessa. Halutaanko oikeasti samaa tilannetta kuin historiankirjoissa, että jotkut virkamiehet tulevat oikeasti Ruotsista Suomeen hoitamaan asioita?!

Tähän sopii hyvin esimerkki Elisabeth Nauclér. Moni edes tiedä, että hän on jo toista kautta istuva Suomen kansanedustaja. Hän on Ahvenanmaalle virkamieheksi tullut ruotsalainen, joka sitten kompromissinomaisesti valittiin maakunnan edustajaksi eduskuntaan. Mutta hänen panoksensa suomalaiseen politiikkaan onkin jäänyt kovin etäiseksi ja tuntemattomaksi. Kun moni ahvenanmaalainen edustaja ennen häntä oli useinkin näkyvissä tehtävissä, kuten esim. Gunnar Jansson, Nauclér on monelle täysin tuntematon.

[Jan-Erik Andelin]

Tällä hetkellä on suorastaan naurettavaa, millaisia satsauksia, suomenkielisten pakkoruotsituksen ohella, käytetään ruotsin kielen ja ruotsinkielisten asioiden hoitoon kaikilla tasoilla.

Tämä on kuitenkin myytti, johon usein törmää. Tällaista massiivista koneistoa ei ole, ei kuntien, eikä valtion hallinnoissa. Erillishallintoa on pääosin koulusektorilla. Opetushallituksessa on oma osastonsa ja kuntien virastoissa on erilliset koulu- ja sivistystoimet, jos kunta on kaksikielinen. Mutta jos joku kuvittelee, että esim. puolustusministeriössä olisi tuplat hallinnot maan kaksikielisyyden takia, niin tarkistakoon vielä kerran. Kaikki perustuu siihen, että viranhaltijat ovat tarpeen tuleen kaksikielisiä, ei hallintorakenne. Minusta tämä onkin taloudellinen ja järkevä tapa toimia. Kuinka siihen kaksikielisyyteen päästään, siitä voidaan toki vääntää, että onko yleinen virkamiesruotsi se optimaalisin tapa.

Jospa vertaa vaikka muihin kasvaviin kieliryhmiin, niin onhan toki eduksi jos esim. kunnan maahanmuuttajien vastuuhenkilöksi palkataan henkilö, joka osaa sekä venäjää että viroa, kuin että sinne palkataan kaksi osa-aikaista henkilöä, jotka ottavat vastaan vuoropäivin venäjäksi, vuoropäivin viroksi, tai että koko hallinto paisuu monikieliseksi, eikö totta?

[JV Lehtonen]

Suomen kieli on pääkieli Suomessa de facto, mutta lainsäädännön mukaan pyritään siihen, että meillä on kaksi pääkieltä, mikä on fiktiivistä, ja tätä uskonkappaletta ja jankutusta me nyt saamme kuunnella hallelujaa.

Ei kansalliskielen asema merkitse, että ruotsia pidettäisiin toisena pääkielenä, jos pääkielellä tarkoitetaan puhujien lukumäärää. Kansalliskieli, virallinen eli palvelukieli ja pakkokieli ovat eri tasoja.

Valitettavasti sinun järkiperäiset tulkintasi heitetään roskakoriin, kun politiikka astuu peliin.

Tasavertaisena kansalliskielenä ruotsin kieli on toinen maamme pääkielistä.
Vaikka mihinkään ei ole suoraan kirjoitettu, että ruotsi on virallinen kieli, kansalliskielen voidaan TULKITA tarkoittavan virallisuutta.
Ja kun kansalliskieliset ovat tasavertaisia, ne ovat kuin kaksi päätä..

Suomessa on siis kaksi pääkieltä, vaikka yksikin riittäisi!

Suomessa perustuslain 17 § mukaan Suomen kansalliskielet ovat suomi ja ruotsi. Suomessa ei siis ole enää laissa määritetty termiä "virallinen kieli", mutta oikeusministeriön mukaan termi "kansalliskieli" on siihen rinnastettavissa [1]. Vanhassa hallitusmuodossa oli määräys virallisista kielistä. Ruotsin- ja suomenkielisten perustuslaillista oikeutta saada palveluita säädellään kielilaissa [2]. Perustuslaki takaa saamelaisille, romaneille ja muille ryhmille oikeuden ylläpitää omaa kieltään ja kulttuuriaan. Viittomakielisien ja vammaisuuden vuoksi käännösapua tarvitsevien oikeudet turvataan myös lailla. Tarkemmin saamelaisten oikeudesta saada viranomaispalveluita omalla äidinkielellään säädetään saamen kielilaissa

http://fi.wikipedia.org/wiki/Virallinen_kieli

"Kaikki kielipolitiikka ja kielisuunnittelu ei ole tietoista ja suunniteltua eikä
myöskään julkista ja virallisissa dokumenteissa eksplisiittisesti määriteltyä.
Kielipolitiikka ja -suunnittelu voi olla epävirallista ja implisiittistä, jolloin sitä ei ole
määritelty virallisissa dokumenteissa. Kielipolitiikka voi olla käytäntöjä, miten kieleen
liittyvissä kysymyksissä käytännössä toimitaan. Näitä käytäntöjä voidaan toteuttaa sen
kummemmin suunnittelematta. " sivu 9

"Statuksen suunnittelulla tarkoitetaan kielen aseman ja käytön suunnittelua
yhteiskunnassa. Statuksen suunnittelulla pyritään myös vaikuttamaan kielen
käyttöaloihin laajentamalla, rajoittamalla tai säilyttämällä niitä (Sulkala 2010:17).
Statuksen suunnittelua ovat viranomaistason päätökset siitä, mitä kieliä yhteiskunnassa
käytetään mihinkin tarkoitukseen. Statuksen suunnittelua on jonkin kielimuodon valinta
yleiskieleksi, vähemmistökielten aseman virallistaminen tai muulla tavoin edistäminen
sekä pyrkimykset uhanalaisten kielten elinvoimaisuuden parantamiseen. (Käsittelen
uhanalaisten kielten elvytystä enemmän alaluvussa 2.2.) -sivu 10.


https://helda.helsinki.fi/bitstream/han ... elelli.pdf

RUOTSILLA ON PÄÄKIELISTATUS! Juuri sen takia jokainen joutuu lukemaan ruotsia, mutta ei saamea!

[Tapsa]

Kansalliskielen käsite on sekoitettu pääkieli- ja virallisen palvelukieli-käsitteen kanssa ja on keksitty toisen kielen kotimaisuudesta johdettu pakollisuuden motiivi, jossa on puolestaan kaksikielisyys-teesi ilman erittelyä sen suhteen mitä sillä tarkoitetaan (kahden kielen esiintyminen, virallisuus, yksilöitten omaksuma kaksikielisyys jne.).

Kun Ahtisaari myönsi, että olemme jo käytännössä luopuneet kaksikielisyydestä, hän ilmaisi, että yhteiskunta de facto toimii suomeksi, vaikka tuo yllämainittu kaksikielisyyskäsitesekamelska on valtiovallan ylimpänä prinsiippinä. Ja tästä ajatusmaailmasta johdettu pakkokielipolitiikka on joutunut mahdottomuuden eteen.

[NRR]

Hyvä että Jaska sätter ner foten tässä kohtaa, ettei tätä juttua voi ulkomaille ulkoistaa. Tähän tultaisiin, jos missään ei voisi vaatia joidenkin myös suomenkielisten kouluttautuvan niihin tehtäviin, jotka liittyvät mm. suomenruotsalaiseen vähemmistöön, esim. kielivaatimuksina kouluissa, yliopistoissa tai virkoja haettaessa.

Miksi vaatiminen on niin tärkeää ruotsin kohdalla, kun muidenkin vähemmistöjen kohdalla vapaaehtoisuus riittää ja vähemmistjen omista riveistä nousee niitä, jotka antavat omankielistä palvelua.

Mitä tämä nyt tarkoittaa?