Miksi suomenruotsalaiset käyttävät energiansa kiusaamiseen ?

[JV Lehtonen]

Ankkalammessa on suuria ongelmia: Silti he käyttävät energiaansa enemmistön kiusaamiseen pakkoruotsilla,
vaikka omassa nuorisossa on pahempia ongelmia! Miksi he eivät keskity ratkaisemaan omia ongelmiaan ?

Nio månaders skolgång. Så mycket efter sina finskspråkiga kamrater är de svenskspråkiga niorna i den senaste Pisamätningen då det gäller läsförståelse.

Då det kommer till de svenskspråkiga pojkarna är klyftan ännu större. De släpar efter med över ett år efter.

– Om föräldrarna har högre utbildning klarar sig barnen vanligen bra i skolan, men för de svenskspråkiga barnen stämmer inte det här.

Så säger forskaren Satya Brink. Hon har arbetat med Pisaundersökningarna bland annat i sitt hemland Kanada. Nu har hon analyserat resultaten för Svenska kulturfonden speciellt med tanke på de svenska skolorna.

Suomenruotsalaisten oppilaiden oppimistulokset laahaavat suomenkielisiin oppilaisiin verrattuna. Kansainvälisessä Pisa-tutkimuksessa ruotsinkieliset oppilaat jäävät selvästi suomenkielisten oppilaiden jälkeen. Piste-ero vastaa tutkija Satya Brinkin mukaan yhdeksän kuukauden koulutyötä.

Brinkin mukaan kouluissa pitäisi panostaa henkilökohtaiseen opetukseen ja opetusmateriaaliin, jonka oppilaat kokevat merkitykselliseksi.

– Tietyssä iässä erityisesti pojat kaipaavat roolimalleja. He haluavat kokea, että opittua tietoa voi hyödyntää, Brink sanoo.
http://www.aamulehti.fi/Kotimaa/1194836 ... aavat.html

[Hannu Jussi]

Vasabladet kirjoitti samaa - myös huolestuneesta aidistä, joka oli laittanut toisen lapsistaan ruotsinkieliseen kouluun. Tämä surukoulun kävijä oli oppimistuloksissa 1½ vuotta sisarustansa jäljessä (ilmeisesti kaksoset).
Kuitenkin nämä huonosti oppineet/motivoituneet ovat meillä kansakunnan kaapin päällä - kiintiöjuristit jne.

[jlo]

Ankkalammessa on suuria ongelmia: Silti he käyttävät energiaansa enemmistön kiusaamiseen pakkoruotsilla,
vaikka omassa nuorisossa on pahempia ongelmia! Miksi he eivät keskity ratkaisemaan omia ongelmiaan ?

Tuo nimenomaan on ratkaisu. Oma menestys, myös koulumenestys, määräytyy suhteesta verrokkiryhmään. Jos siis voi huonontaa muiden tuloksia, oma suhteellinen asema paranee. Vähän sama kilpa-ajoissakin: laitat kaverille kapuloita rattaisiin niin voitat.

[Jan-Erik Andelin]

Jos vähemmistön koulutustaso jossakin maassa ratkaisevasti on alenemassa, mitä valtion teidän mielestänne pitäisi tehdä?

[NRR]

Jos vähemmistön koulutustaso jossakin maassa ratkaisevasti on alenemassa, mitä valtion teidän mielestänne pitäisi tehdä?

Se mikä nostaa suomenkielisten koulujen tasoa ei mielestäni ole huippuopet ja huippumatskut tms. Se on kova kilpailu jatkopaikoista, mikä on tehnyt suomalaisesta peruskoulusta kovan koulun. Toisaalta oppilashuolto ja erityisopetus toimii nykyisin paljon paremmin kuin aikaisemmin, joten pudokkaita ei niin paljon tule. Näin kaikkien keskimääräinen suoritus nousee.

Ruotsinkielinen Obs. 15.12.2011 käsitteli ruotsinkielisten opiskelijoiden "alisuoriutumista". Keskustelun aloittajana toimii turkulainen geologian professori, joka opettaa sekä Åbo Akademissa että Turun yliopistossa, ruotsiksi ja suomeksi. Hänen kokemuksensa mukaan ero kieliryhmien välillä opiskelijoina on suuri:
- Suomenkieliset opiskelijat ovat määrätietoisia ja aloittavat opinnot ripeästi. Heidän tuloksensa asettuvat Gaussin käyrän mukaan: vähän heikkoja, paljon keskitasoisia, vähän huippuja.
- Ruotsinkielisten puolella Gaussin käyrä on kääntynyt päälaelleen: paljon heikkoja, vähän keskitasoa ja taas paljon hyviä.
- Ohjelmassa pohdittiin, mistä ero voisi johtua. Ruotsinkieliset opiskelijat eivät tunnistaneet eroa, mutta pitivät mahdollisena, että nimenomaan helppous päästä jatkoon ruotsinkielisellä puolella vähentää motivaatiota opiskella - paikka, jonka puolesta ei ole tehty paljon töitä, ei houkuta panostamaan. Opiskelijat myös puhuivat, että opiskelijaelämä ruotsiksi on erilaista kuin suomeksi, laajemmat joukot ovat aktiivisia ja tämä rokottaa opiskelua.
- Professori itse puhuu alisuoriutumisesta. Hän ei halua puhua laiskuudesta vaan toivoo sosiologien tarttuvan aiheeseen. Hän tunnistaa itsekin olleensa tietoisesti alisuoriutuva opiskelija aluksi, panosti musiikkiin opiskelun sijaan.

[rationalisti]

Ei kai tämä ole mikään varsinainen ongelma? Lukion aikana ruotsinkieliset eivät ainoastaan kuro eroa kiinni, vaan jopa menevät kirkkaasti suomalaisia edelle, kun tarkastellaan korkeakouluun päässeiden suhteellisia osuuksia.

Noh, vitsailu sikseen. Voisikohan syynä olla se, että suomen kielen lausuminen on niin lähellä kirjoitusasua, että se antaa edun. Tosin kyllähän suomenruotsi on lähes tasavertainen tällä osa-alueella, mutta taitavat olla heidän puhutut kielensä kauempana kirjakielestään kuin meillä. Toinen mahdollisuus, joka tulee mieleen, on Freudenthalin oikeassa oleminen; koostumme kahdesta kansasta, jotka eivät älynlahjoiltaan ole samanvertaiset.

[NRR]

JEA, kun kysyin, miksi meidän lastemme tulisi jatkaa pakkoruotsilla, vastasit: "Koska olemme yhtä ja muodostamme kansakunnan, jossa kannamme toistemme taakkoja. Meilläpäin opiskellaan yhtä lailla yhtä maailman erikoisimpia ja vaikeimpia kieliä, suomea, mukisematta. Ruuhka-Suomessa asuvina me osallistumme tämän hajanaisesti ja epätaloudellisesti asutetun maan ylläpitoon, ja toivomme Utsjoelle lisää poliiseja, vaikka voisimme perustaa oman Svenskfinland-kanttoonin, jossa voisimme pitää enemmän varallisuudestamme ja taloudestamme itseämme varten. Valinta selittää lapsellesi mikä kouluaine on kärsimystä, ja mikä taas on muuten vain vaikea ja ikävä realiteetti on sinun omasi."

Nyt odotat, että minun tulisi olla huolestunut siitä, mikä on ruotsinkielisten koulujen oppilaiden keskimääräinen suoritus verrattuna suomenkielisten koulujen oppilaisiin, vaikka heillä on kuitenkin turvattu jatko-opintopolku. Samaan aikaan suhtaudut täysin välinpitämättömästi siihen, että oma lapseni voi joutua jättämään koulut kesken pakkoruotsin takia.

Tässä kanavassa on nyt kovasti kohinaa.

[Noustenmaa]

PISA-tutkimus ei vertaa opiskelijoita yksilö kerrallaan eikä ryhmitä oppilaita kielen mukaan suomen- ja ruotsinkielisiin.
Vertailu tehdään oppilaitoksittain ja ikäryhmittäin.

Tästä ei ole tutkittua tietoa mutta väitän että
Suomen- ja ruotsinkieliset oppilaat oppivat OMANKIELISESSÄ koulussa aivan yhtä hyvin.
Syy ei siis olisi oppilas-aineksessa eikä kielessä.

Syy on siinä että ruotsinkielisissä kouluissa on usein monta suomenkielistä lasta.
Osa näistä lapsista ei ole niin kaksikielisiä kun vanhemmat haluavat uskoa.
Kielen heikkouksien vuoksi he vievät enemmän opettajan aikaa ja siten jarruttavat kaikkien oppimista.
Koulu saa sitten huonot pisteet tutkimuksessa ja saa ruotsinkieliset näyttämään heikommilta kun he todellisuudessa ovat.
Todellinen syy on siten lapsensa kaksikielisiksi haluavissa vanhemmissa jotka eivät tunnista tai tunnusta että heidän pilttinsä ei olekaan kielellisesti lahjakas.

[NRR]

--- ruotsinkielisissä kouluissa on usein monta suomenkielistä lasta.
Osa näistä lapsista ei ole niin kaksikielisiä kun vanhemmat haluavat uskoa.
Kielen heikkouksien vuoksi he vievät enemmän opettajan aikaa ja siten jarruttavat kaikkien oppimista.
Koulu saa sitten huonot pisteet tutkimuksessa ja saa ruotsinkieliset näyttämään heikommilta kun he todellisuudessa ovat.

Tämä on varmaan totta. Tosin yhä enemmän tuo sama tilanne on myös ainakin suurempien kaupunkien suomenkielisissä lähiökouluissa, missä maahanmuuttajien osuus on yli 20%, joillakin luokilla jo yli puolet. Varsinkin pienten oppilaiden kohdalla tällainen ryhmä ei enää pysty ylläpitämään oikeakielisyyttä ja kielivirheet leviävät koko luokkaan. Tästä voi tulla ongelmia osalle pitkän matkaa koulutiellä. Samalla erityisopetus kohdentuu nimenomaan kaikkein puolikielisimpiin ja ns. tavalliset erityisoppilaat jäävät vähemmälle huomiolle.

Ruotsinkielisellä puolella ongelma voi olla myös aito kaksikielisyys. Päivi Storgård on äidin roolissa antanut varsin järkeviä kommentteja (Slaget efter tolv - dagens debatt: 15.09.10 Tvåspråkig identitet?). Hän on kuvannut aitoa kaksikielisyyttä, jonka hän koki valinneensa lastensa syntyessä. Yllättäen Storgård nosti esiin ruotsinkieliseltä Pohjanmaalta kotoisin olevien opettajien vaikeuden ymmärtää kaksikielisten lasten kielen kehitystä, heidän kapeampaa sanavarastoaan, sen vaatimaa kehittämistä, kielivirheitä ja kirjoitusvirheitä lapsen tehtävissä jne. Hän toivoi tutkimusta nimenomaan kaksikielisyyden ohjaamisessa! Keskustelussa hän sivusi myös ruotsinkielisten sisäistä arvohierarkiaa – on tilanteita, joissa kaksikieliset lapset ovat ”andra klassens svenskspråkiga eller halvfinnar”. Ymmärsin, että tähän liittyy tunteita, jotka meiltä suomenkielisiltä pidetään piilossa. Jopa kaksikielisen lapsen oikeus käyttää suomea ei olekaan itsestään selvä monissa tilanteissa.

[Jan-Erik Andelin]

Piti jo poistua syystauolle, ja heitimme jo hyvästit, mutta sanon vielä tämän.

Toki on varmasti niin, että ruotsinkielinen opetusjärjestelmä ei vaadi oppilaalta samalla tavalla asioita kuin suomenkielinen, josta varmaan myös seuraa nämä jo useammin todistetut huonommat tulokset koulussa. Tämä julkistettu tutkimus on kuitenkin mielestäni hyvä esimerkki siitä, miten vähemmistön oma sivistys- ja kompetenssivaranto ei ole riittävä. Tarvitaan myös ulkoa tulevia ruotsinkielentaitoisia ammattitaitoisia ihmisiä ja virkahenkilöitä. Yleensä niitä virkamiehiä näissä foorumeissa mielletään joiksi vastaanottovirkailijoiksi, jotka päivystävät jonotusnumerolaitteidensa takana. Mutta myös koulun opettaja, rehtori, sivistystoimenjohtajat, kuten myös kasvatustieteellisen tiedekunnan opettajat ovat virkamiehiä.

Tässä kierretään jo suomenruotsalaisten piirissä kehää, kun kouluosaamiset ovat heikommat, niin pian myös akateeminen tutkimus on heikompaa. On jo osoitettu, että esim. Åbo Akademin kasvatustieteellinen tiedekunta Pedagogiska fakulteten (PF) Vaasassa, joka kouluttaa opettajia, sekin laahaa. Tutkimustuloksia on kuvattu vähäisiksi, ja väitöskirjoja ja tohtoreita tulee vain vähän. Vähemmän sillä jatko-opiskelupaikalla tekee, jos lopputuloksena olet eräänlainen "Uppsalan ekonomi". Väistämättä tämä myös heijastuu kouluihin pedagogisten innovaatioiden vähyytenä.

Tähän virkamiesruotsia tarvitaan - jos pidetään tärkeänä, että myös vähemmistö- tai toiskielisten ryhmien kuuluu olla tasa-arvoisia Suomessa. Tämä ei ole nykyisten kielipakkojen puolustusta, eikä siihen vastentahtoisia ihmisiä tarvita. Eikä NRR:n monesti mainittua lasta; hänelle minä toivotan onnea jollakin toisella elämänsaralla. Tämä on vain selitystä sille, miksi tämä maa tarvitsisi tietyn määrän suomenkielisiä ja ruotsintaitoisia hyvin koulutettuja ihmisiä. No, onhan Vaasan PF:n ylin esimies, Åbo Akademin rehtori, Jorma Mattinen, tosin ihan suomensyntyinen eteläpohojalainen; pätevyydeltään kemian professori.

Jos ja kun vapaa kielivalinta toteutuu Suomessa teikäläisten visioiden mukaisesti, ruotsinkielinen koulujärjestelmä jää laahaamaan vielä entisestään jälkeen. Tämä siis jos on totta, että valinnanvapaus tekee suomenkielisestä koulusta entistä vahvemman. Kielitarjontaa kaavaillaan kasvatettavaksi 6./7. luokalta, jolloin samaan aikaan ruotsinkielisissä kouluissa ei tarjota yhtään mitään, ei pakollista, ei valinnaista kieltä. B1-kieltä ei ruotsinkielisissä kouluissa ole. Kielitarjonta suomenkielisissä kouluissa on jo nyt huikean paljon laajempi kuin mistä ruotsinkielisissä kouluissa voidaan koskaan uneksiakaan. Kiinat ja japanit ja usein myös Välimeren kielet voi yleensä unohtaa.

Ruotsinkieliset voivat varmaan tehdä korjausliikkeitä omien kehnojen koulutulostensa korjaamiseksi. Mutta jos Suomeen syntyy ruotsinkielisiä enklaaveja, jossa koulut jatkavat rappiokierrettään ja tekevät jatkossakin huonoja tuloksia, Suomeenkin, monen muun maan tavoin, syntyy pikkuhiljaa vähemmän koulutettu vähemmistö. Tämähän onkin maailmalla se klassisempi, hankalampi versio. Jos vähemmistölläkin tämän lisäksi on tämä hieno vapaa kielivalinta, niin jotkut lakkaavat opiskelemasta maan valtakieltä, mikä pahentaa tilannetta entisestään. En tiedä haluaako suomenkielinen enemmistö sellaista kehitystä maahan. No, joku tietysti nimenomaan sitä haluaa.

En aio vastata tähän laajasti.

[NRR]

Kielitarjontaa kaavaillaan kasvatettavaksi 6./7. luokalta, jolloin samaan aikaan ruotsinkielisissä kouluissa ei tarjota yhtään mitään, ei pakollista, ei valinnaista kieltä. B1-kieltä ei ruotsinkielisissä kouluissa ole. Kielitarjonta suomenkielisissä kouluissa on jo nyt huikean paljon laajempi kuin mistä ruotsinkielisissä kouluissa voidaan koskaan uneksiakaan. Kiinat ja japanit ja usein myös Välimeren kielet voi yleensä unohtaa

Silti Ahvenanmaalle on rakennettu varsin hieno kielivalinta: alakoulussa englannin oheen suomi/saksa/ranska/espanja ja lukioon vielä venäjä. Ahvenanmaan lukiossa voi lukea pitkän A-kielen aloittaen sen vasta lukiossa.

Silti näissä keskusteluissa ruotsinkieliset muistavat aina mainita, että kyllä heidän lapsensa lukevat montaa vierasta kieltä. Näitä viisikielisiäkin on ollut keskusteluissa useita.

Opetussuunnitelmat muuttuvat nyt kaikissa kouluissa, myös ruotsinkielisissä. Nyt on siis mahdollisuus keskittyä kehittämään ruotsinkielisten koulujen kielitarjontaa.

[NRR]

Tässä kierretään jo suomenruotsalaisten piirissä kehää, kun kouluosaamiset ovat heikommat, niin pian myös akateeminen tutkimus on heikompaa.

Ei kai sentään koko Nordenissa. Eikö tämän pakkoruotsinkin taustalla ole ajatus, että ruotsin kielen kautta linkittyisimme Nordenin tasokkaaseen tiedemaailmaan ja pedagogisiin innovaatioihin? Miksi nyt puhutaan suomenruotsalaisista kuin islantilaisista ilman tanskaa?

[NRR]

jos Suomeen syntyy ruotsinkielisiä enklaaveja, jossa koulut jatkavat rappiokierrettään ja tekevät jatkossakin huonoja tuloksia, Suomeenkin, monen muun maan tavoin, syntyy pikkuhiljaa vähemmän koulutettu vähemmistö. Tämähän onkin maailmalla se klassisempi, hankalampi versio. Jos vähemmistölläkin tämän lisäksi on tämä hieno vapaa kielivalinta, niin jotkut lakkaavat opiskelemasta maan valtakieltä, mikä pahentaa tilannetta entisestään.

Meillä on kyllä ihan omat pudokkaamme ja ongelmamme suomenkielisellä puolella. Niissä riittää töitä. En ollenkaan usko, että ensimmäiset autot palavat ruotsinkielisillä paikkakunnilla.

Jos ruotsinkieliset katsovat, että vapaa kielivalinta heidän kouluissaan onkin vaaran paikka, niin nyt on se hetki sanoa, että kieliä voidaan tässä kohtaa kohdella eri tavoin ja suomi voi jäädä pakolliseksi - muutetaan vaikka perustuslakia. Uskon, että enemmistö antaa tässä myöden.

[JV Lehtonen]

Jos vähemmistön koulutustaso jossakin maassa ratkaisevasti on alenemassa, mitä valtion teidän mielestänne pitäisi tehdä?

Jos ruotsalaisuutta halutaan tässä maassa tukea, resursseja tulee suunnata nimenomaan vähemmistökieliseen koulutukseen,
Niitä resursseja voi irrottaa turhasta kaksikielisyysbyrokratiasta ja suomalaisten pakkoruotsittamisesta.
Tärkeämpiä kuin kaksikielinen hallinto ovat ruotsinkieliset koulut!
Suomeen riittää suomenkielinen hallinto.

Oman kielellisen identiteetin korostaminen on ensiarvoisen tärkeää, oman kulttuurin ylläpitoa ja sen omaleimaisuuden vaalimista on tuettava.
Se tehdään koulussa, ei konttorissa.
Siksi todella ihmettelen, miksi omakieliseen kouluun panostamisen sijasta RKP ajaa enemmistölle pakkokieltä ja rakentaa
kaksikielisyysbyrokratiaa Kuopioon ja Kouvolaan ?

Minä en tue kaksikielisiä kouluja kuten kokoomus. Minusta ruotsalaisuutta tulee vahvistaa ruotsinkielisissä instituutioissa,
siis ruotsalaisuutta osana suomalaisen kulttuurin moninaisuutta, ei päällepäsmärinä ja pomottajana!

Koulu on tärkein instituutio kulttuurin ylläpidossa, muu on valtapolitiikkaa.

Kaksikielisyys rakenteena ja järjestelmänä on kupla, joka on rakennettu jopa perustuslain hengen vastaisesti.
Ei perustuslaissa mainita kaksikielisyyttä lainkaan!

Perustuslain 17§ toteutuu parhaiten, jos ruotsin kielestä tehdään rehellinen eli virallinen vähemmistökieli ja sitten tuetaan tätä vähemmistökieltä.

Kun joku ihmettelee, kuka keksi "pakkoruotsin", minä ihmettelen kuka keksi "kaksikielisyyden" ?

[JV Lehtonen]

Sanonpahan vielä: TATAARIT! Kulttuuri on säilynyt uskonnon ansiosta..
Uskonnon korvaa ruotsinkielisillä omat koulut,.
Ei tarvita virkamiesruotsia suomenkielisille!