Järkevät ruotsinkieliset

Viesti

#16 Lukematon viesti Kirjoittaja **Pro et contra** » 26.10.2009 21:54

Michel Ekman viittasi HBL:n kannaotossaan ensin ruotsinkielisellä taholla yleiseen käsitykseen, että ruotsinkielisten hankalan tilanteen pääsyinä ovat suomenkielisten tietämättömyys heistä ja verkossa esiiyntyvä massiivinen "vihapropaganda". Hän epäilee onko tässä koko totuus. Hän jatkaa:

"Melkein kaikilla suomalaisilla on ainakin yksi kokemus ruotsista: koulujen pakkoruotsi. Sillä ei ole mitään vaikutusta käytännön ruotsin kielen taitoon. kuten helposti voidaan todeta liikkumalla tämän päivän Suomessa. Sen sosioekonominen merkitys on vain murto-osa siitä mitä se oli esim. 50 vuotta sitten. Pakkoruotsi on vaativaa sille, jolla ei ole siihen kiinnostusta eikä näe ympäristössään motivaatiota oppia sitä, mikä pätee suomalaisten enemmistöön.

Tähän pakkoruotsiin suomenruotsalainen poliittinen establishmet on sitoutunut tiukasti ... Tämä takertuminen pakkoruotsiin on mielestäni oire jostain muusta. Pieni suomenruotsalainen establishment näyttää elävän kuplassa, jossa heidän käsityksensä siitä mikä tapahtuu yhteiskunnassa on vääristynyt. Suuri osa energiasta menee vaivalloiseen taisteluun omasta statuksesta.Selvin oire tästä on epätoivoinen kiinnipitäminen ajatuksesta, että Suomessa on kaksi teoreettisesti ja käytännöllisesti tasa-arvoista kansanryhmää ja kaksi kansalliskieltä. Miksi suomalaiset (finnarna) pitemmän päälle suostuisivat tähän, jos se merkitsee heille haittoja, kun he omin silmin näkevät, että ruotsin rooli sekä omassa maassa että kansainvälisessä politiikassa ja taloudessa koko ajan vähenee?

Ajatus kahdesta tasa-arvoisesta kieliryhmästä, joista toinen on hyvin suuri ja toinen hyvin pieni, on tullut tiensä päähän. Tarvitsemme identiteettimme uudelleen määrittelyn vähemmistöidentiteetiksi ja suomenruotsalaisen politiikan sopeuttamisen vähemmistöpolitiikaksi, jolla - tarvittaessa kompromissittomasti - puolustamme sellaista joka on välttämätöntä kulttuuriselle ja kielelliselle henkiinjäämisellemme. Vanhoista tottumuksista ja abstrakteista ihanteista, jotka syntyivät silloin kun suomenruotsalaisten rahat hallitsivat suurta osaa maan taloutta, meillä on tuskin mitään apua saatavissa. Sen sijaan on kansainvälisesti käypiä periaatteita vähemmistöjen suojelusta, joista ehkä saamme tukea. itse meidän ei pidä puuttua suomenkielisten kielipoliittisiin päätöksiin niin kaúan kuin ne eivät johda vähemmistön sortoon.

Ongelma on se, että koko suomenruotsalainen poliittinen establishment vaikuttaa olevan lukkiutunut vanhaan malliin, joka tekee ruotsinkielisistä päättäjistä yhtä tärkeitä ja arvostettuja kuin suomenkielisistä kollegoista - niin kauan kuin he pitävät suunsa kiinni suomenruotsalaisille elintärkeistä kysymyksistä. Taloudellisia resursseja, joita suomenruotsalaisilla on, pitäisi käyttää radikaalisti uusien poliittisten vähemmistöstrategioiden työstämiseen. Mutta kuka sen tekee? Se edellyttäisi, että tänään tärkeillä paikoilla istuvat kiireesti päivittävät kivettyneet vakaumuksensa,"

#17 Lukematon viesti Kirjoittaja **Sees** » 27.10.2009 06:37

Pro et contra: "Michel Ekman viittasi HBL:n kannaotossaan ensin ruotsinkielisellä taholla yleiseen käsitykseen, että ruotsinkielisten hankalan tilanteen pääsyinä ovat suomenkielisten tietämättömyys heistä ja verkossa esiiyntyvä massiivinen "vihapropaganda". Hän epäilee onko tässä koko totuus. Hän jatkaa...."

Tosi hyvää tekstiä. Ihan kuin kaveri olisi lukenut vapaan kielivalinnan sivuja!

Miksei tämä teksti löydy HBL:n verkkoversiosta?! Olen etsinyt nimellä, ei löydy. Löytääkö joku muu?

Kiitos, olet tehnyt hienon työn kääntäessäsi tämän. Itse haluaisin lainata joitakin kohtia myöhemmin keskusteluissa, myös ruotsinkielisissä, siksi haluaisin saada käsiini ruotsinkielisen alkuperäistekstin.

#18 Lukematon viesti Kirjoittaja **Pro et contra** » 27.10.2009 10:39

Jos haluat ruotsinkielisen tekstin, sinun on kai kaivettava esiin HBL:n 24.10.paperiversio. Sen voisi tietysti kopioida tänne. Hyvä asia on, että Michel Ekman on arvostettu intellektuelli.

#19 Lukematon viesti Kirjoittaja TK » 27.10.2009 10:39

Pro et contra:
Michel Ekman viittasi HBL:n kannaotossaan...
"Melkein kaikilla suomalaisilla on ainakin yksi kokemus ruotsista: koulujen pakkoruotsi. Sillä ei ole mitään vaikutusta käytännön ruotsin kielen taitoon.
Tähän pakkoruotsiin suomenruotsalainen poliittinen establishmet on sitoutunut tiukasti ... Pieni suomenruotsalainen establishment näyttää elävän kuplassa, jossa heidän käsityksensä siitä mikä tapahtuu yhteiskunnassa on vääristynyt.
Tarvitsemme identiteettimme uudelleen määrittelyn vähemmistöidentiteetiksi ja suomenruotsalaisen politiikan sopeuttamisen vähemmistöpolitiikaksi...
Ongelma on se, että koko suomenruotsalainen poliittinen establishment vaikuttaa olevan lukkiutunut vanhaan malliin..."

Surujen poliitikot ovat vanhan koulun poliitikkoja, jotka eivät enää ymmärrä nykypäivän kielipolitiikan päälle juuri mitään. Pakkoruotsista ja keinotekoisesta kaksikielisyydestä kynsin hampain kiinni pitävät ruotsinkieliset poliitikot elävät vieläkin kylmän sodan aikaa, eivätkä ole tajunneet, että Suomi on EU-jäsenyyden myötä siirtynyt kielipolitiikassa ihan uuteen aikakauteen.

Suomenkieliset nuoret ovat tajunneet muutoksen välttämättömyyden. Useat poliittiset nuorisojärjestöt ovat jo varsin äänekkäästi vaatineet pakkoruotsin poistamista kouluista.

Milloin ruotsinkieliset nuoret heräävät todellisuuteen?

#20 Lukematon viesti Kirjoittaja **Pro et contra** » 04.11.2009 19:45

Marit af Björkentsen pääkirjoituksessaan HBL:ssä 2.11.2009:

"Ruotsin kielellä Suomessa ei ole mahdollisuuksia, ellei suomenkielinen enemmistö koe vaatimuksia relevanteiksi."

Michel Ekman HBL:ssä 3.11 vastineessaan Anna Bertillsille:

"Suomenkielinen enemmistö ratkaisee ruotsin kielen tulevaisuuden Suomessa. Tähän saakka suurella osalla heistä on ollut käytännön yhteyksiä ruotsiin ja hyväntahtoinen suhtautuminen siihen. Kannaotossani esittämistäni syistä heidän määränsä vähenee jatkuvasti. Parasta mitä voimme nyt toivoa on välinpitämättömyys ja suvaitsevaisuus. Ruotsin kielen perustuslaillista statusta säätelevän lainsäädännön muuttamiseeen tarvitaan vain kahdet eduskuntavaalit.
Tässä tilanteessa ei tarvita aggressiivista ja hedelmätöntä taistelua, jolla pyritään pakottamaan enemmistölle kielipolitiikka, jota se ei halua. Suomenruotsalaiset ovat jo käytännössä vähemmistö. Poliittiset ja hallinnolliset muutokset, joita nyt näemme, ovat katkeraa sopeuttamista todellisuuteen. Olemme myös nähneet, että RKP:llä on vain vähän mahdollisuuksia vaikuttaa hallituksen politiikkaan. Toivon ennakkoluulutonta strategioiden tarkistamista tässä uudessa tilanteessa.

Päinvastoin kuin Bertills väittää, en ole koskaan kirjoittanut, että vähemmistöasema takaa ruotsin tulevaisuuden Suomessa. Mikään ei takaa sitä."

#21 Lukematon viesti Kirjoittaja **Eero Nevalainen** » 04.11.2009 20:15

Fiksu jätkä. Tiettyä latausta on tuossakin tekstissä kyllä havaittavissa... minäkin olen tyyppi joka suhtautuu Ruotsiin ja ruotsin kieleen ihan positiivisesti, vaikkei minulla mitään yhteyksiä Ruotsiin olekaan, enkä itse ole millään muotoa ruotsinkielinen. En minä vihaa venäläisiäkään tai italialaisia, vaikken kovasti kuluta aikaani heidän kanssaan integroituakseni... ${L_SMILIES_SMILE}$

#22 Lukematon viesti Kirjoittaja TK » 04.11.2009 21:36

Michel Ekmanilla on varsin realistinen käsitys Suomen kieliolosuhteista.
Kuka tämä Ekman oikein on?

#23 Lukematon viesti Kirjoittaja **Pro et contra** » 05.11.2009 10:33

FT Michel Ekman on 1956 syntynyt Svenska Litteratursällsskapet i Finlandin erikoistutkija. Häntä pidetään omaperäisimpänä, ennakkoluulottomimpana ja luovimpana ruotsinkielisenä kirjallisuudentutkijana Suomessa.

#24 Lukematon viesti Kirjoittaja **Pro et contra** » 06.11.2009 13:30

Helsingin Svenska Teaternin ohjlemistoon on tulossa Tshehovin "Kirsikkapuisto". HBL:ssä 3.11. haastateltu ohjaaja Erik Söderblom näkee näytelmän suhteessa suomenruotsalaisuuden nykyiseen kriisiin. Söderblomin mukaan on tultu pisteeseen, josta ei ole paluuta.

"Kirsikkapuisto käsittelee sitä, miten käy kun remontti aloitetaan liian myöhään ja pelokkaasti ilman yleissuunnitelmaa. Katon paikkaamisen asemasta paikataan sanko, johon sadevesi tippuu."

Söderblom haluaa palauttaa keskustelun ruotsinkielisestä Suomesta vuoteen 1809. "Karkeasti yksinkertaistaen voi sanoa, että kun Ruotsi vetäytyi 200 vuotta sitten, ruotsinkieliset sieppasivat itselleen sen osan Ruotsin kansallisomaisuutta, joka jäi maahan. Toivottiin, että rahakirstu jäisi huomaamatta sekä venäläisiltä että suomenkielisiltä. Valittiin myöntyvyyspolitiikan tie, on istuttu kirstun pääkllä ja peräännytty, kunnes nyt seisotaan nenä rantavedessä."

Söderblom sanoo, että "Kirsikkapuiston" tuhosta ei voi tehdä näytelmää. "Dramatiikan vuoksi tarvitaan rakkaustarinoita ja ihmisiä, jotka jäävät junasta. Pohjimmiltaan näytelmässä on kysymys tarpeesta tulla rakastetuksi ja nähdyksi." Tässä hän ehkä vetää yhteen suomenruotsalaisuuden nykyisen tilanteen ytimen,

#25 Lukematon viesti Kirjoittaja **Eero Nevalainen** » 06.11.2009 14:08

Mitäkähän tuokin nyt tuolla sitten oikein tarkoittaa. Eli suomenruotsalaisten ei olisi pitänyt harjoittaa "myöntyväisyyspolitiikkaa" vaan käyttää tätä heille kuuluvaa "Ruotsin kansallisomaisuutta" suomenkielisten maksimaaliseen kyykyttämiseen, jotta heitä rakastettaisiin mahdollisimman paljon? ${L_SMILIES_SAD}$

#26 Lukematon viesti Kirjoittaja TK » 06.11.2009 17:07

Ehkei surujen kaikkia aivoituksia tarvitsekaan ymmärtää pohjamutia myöten. Pääasia olisi, että surut tajuaisivat, että nyt aika normalisoida ruotsin kielen asema Suomessa eli tehdä ruotsista virallisesti vähemmistökieli. Jos Kirsikkapuisto auttaa suruja ymmärtämään kielipolitiikan todellisuutta, niin hyvä niin.

#27 Lukematon viesti Kirjoittaja **Suomalainen** » 06.11.2009 18:30

Pro et contra: "Karkeasti yksinkertaistaen voi sanoa, että kun Ruotsi vetäytyi 200 vuotta sitten, ruotsinkieliset sieppasivat itselleen sen osan Ruotsin kansallisomaisuutta, joka jäi maahan. Toivottiin, että rahakirstu jäisi huomaamatta sekä venäläisiltä että suomenkielisiltä. Valittiin myöntyvyyspolitiikan tie, on istuttu kirstun pääkllä ja peräännytty, kunnes nyt seisotaan nenä rantavedessä."

Kyllä tuo vaikuttaa aivan loogiselta kolonisaation jatkumiselta vaikka valloittajamaa välillä vaihtuikin ja "itsenäisyyskin" lopulta saavutettiin. Rahakirstun tilalle muutetaan "valta", niin huomataan ettei valta ole koskaan poistunut ruotsalaisilta, vaikkakin ruotsalaisuuden määrittelemisen ehdot Suomessa ovat muuttuneet jo moneen kertaan, eikä enää ole värilläkään väliä. Oleellista on vain äänestäjäkunta joka antaa demokraattisen statuksen, lopusta huolehtii säätiöt sen kirstun sisällön kerryttämällä varallisuudella ja pidetään huoli ettei eturyhmän koko kasva liian suureksi, mikä on pieni pelko kun suomalaisista on kyse.

#28 Lukematon viesti Kirjoittaja **Pro et contra** » 06.11.2009 20:15

En minäkään tiedä, mitä Söderblomin "myöntyvyyspolitiikka" tarkoittaa. Kriiispuheen ymmärrän ja myös se, että asioita on hyvä tarkastella 200 vuoden perspektiivissä.

#29 Lukematon viesti Kirjoittaja **Pro et contra** » 11.11.2009 13:33

Järkeviksi ruotsinkielisiksi voi varmaan sanoa myös niitä henkilöitä, jotka viime päivinä HBL:ssä ovat ehdottaneet RKP:n nimen muuttamista S u o m e n ruotsalaiseksi kansanpuolueeksi ja ruotsalaisuuden päivän siirtämistä pois valloittajakuningas Kustaa II Aadolfin kuolinpäivästä. Mutta näissä on kysymys kielipolitiikkaa palvelevasta imagon rakennuksesta, ei asiasta itsestään.

#30 Lukematon viesti Kirjoittaja **Pro et contra** » 19.11.2009 19:33

Bettina Sågbom esitti eilen (18.11) HBL:ssä kritiikkiä siitä, miten kielikysymystä käsitellään ruotsinkielisellä taholla. "Teemme siitä aivan liian suuren numeron ja esitämme vaatimuksia koko ajan kovaan ääneen." "Ymmärrän ihmisiä, jotka eivät osaa suomea, mutta sävy keskustelussa on niin negatiivinen. Mitä enemmän sanomme "minun täytyy saada" ja mitä enemmän huudamme ja valitamme, sitä huonompi."

Tällä Hangossa kasvaneella kaksikielisellä toimittajalla on sosiaalisen ilmapiirin tajua.